Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Linnun tila

#1

Moi, jonkin verran havaintoja yleensä auton alle jääneistä linnuista ja eläimistä, minusta olisi hyvä jos linnun tai eläimen tila kohdalla olis myös vaihtoehto kuollut, lisätietoihin voi sitten kirjoittaa vaikka kuolinsyyn jos tietää, vielä parempi olisi tietysti jos kuollut valinnan jälkeen tulisi vaikka vaihtoehtoja liikenne , peto yms., toinen asia mikä kiireessä välillä “nyppii” on että karttaa zoomatessa keskustan paikka vaihtuu ja karttaa joutuu raahaamaan oikeaan kohtaan, karttapaikassa kartta pysyy alkuperäisessä paikassa (varmaan joku aikoinaan valittu juttu), nyt vasta “löytämäni” paikanhaku hyvä mutta ei apua jos havainto on tehty sivistyksen ulkopuolella, nämä “ongelmat” johtunevat varmaan lähinnä tyhmyydestäni.
T:Jyri

#2

Osaisitko kertoa, millä tavalla kokeilet zoomata karttaa? Tuplaklikkaatko paikkaa? Käytätkö + -ikonia?

Näyttäisi siltä, että “Elinvaihe” kenttä on tällä hetkellä sijoitettu minulle tuntemattomasta syystä ainoastaan “hyönteiset ja hämähäkkieläimet” alle. Siinä muuttujassa on mm. kaipaamasi arvo “kuollut” (ja siellä on myös mm “kuoriutunut muna”, “linnun poikanen” ym, jotka eivät selvästi liity vain hyönteisiin).

Eli ilmoittaessa havaintoa, voit havainnon kohdalla Vihkossa painaa pientä sinistä ratas -ikonia, jonka alta voit valita esille lisäsarakkeita. Sieltä löytyy tuo “Elinvaihe”.

@mikko saa miettiä kenttien jaoittelut lajiryhmilleen vielä kerran uudelleen :slight_smile:

#3

Olen käyttänyt ± ikonia, kävin kyllä katsomassa ratasikonin takanakin en vaan tajunnut hakea elinvaihe kentästä ja hyönteisistä. T:Jyri

#4

Havainnon tietokenttiä tosiaan pitää vielä miettiä, korjata ja lisäilläkin. Mielellään vielä siihen suuntaan että toimivat mahdollisimman hyvin eri lajiryhmillä, jotta esim. elinvaihevalikkoja ei olisi eri muodoissa monen eri lajiryhmän alla.

Zoomausongelmaa en nyt oikein hahmota, kartan ei pitäisi sivu/pystysuunnassa liikkua jos +/- -ikoneilla zoomaa.

Karttaa muuten pystyy zoomaaman ainakin neljällä tavalla (perinteisellä tietokoneella), kun kartan on ensin aktivoinut hiirellä klikkaamalla:

  1. +/- -ikoneilla
  2. näppäimistön +/- -napeilla
  3. hiiren scrollipyörällä
  4. painamalla shift ja rajaamalla alue kartalta hiirellä.

Kaksi jälkimmäistä zoomaavat karttaa sinne minne hiiri osoittaa.

#5

Kiitokset, kysymys oli nimenomaan näköjään tyhmyydestäni, kaksi alinta toimivat juuri niin kuin tarkoinkin, kartttapaikassa vaan on + merkki jonka alle olen haluamani seudun laittanut jonka jälkeen on voinut zoomata kohdan pysyessä samana, lopussa täytyy toki karttaa yleensä vähän siirtää että osuu täsmälleen oikeaan kohtaan.
T:Jyri

#6

Eikös muinoin ollut “raatoatlas” nimenomaan kuolleiden eläinten ilmoittamiseen? Vai oliko se jokin kokeilu?

#7

Muistaakseni oli jossain vanhassa hatikassa ainakin, mutta uudessa hatikassa ei enää mielestäni ollut.
T:Jyri

#8

Joskus 10 vuotta sitten Hatikalla kerättiin erikseen havaintoja kuolleista linnuista, jonkin viranomaisen toivomuksesta. Enää raatolomaketta ei ole käytössä.

#9

Moi, pärjään kyllä nykyiselläkin systeemillä mut jos jotain muutoksia tehdään niin linnuntila valikossa kun valitsee paikallinen aukeaa ilmansuunta valikko, mikä ehkä tarpeetonta, muihin kohtiin ei välttämättä tarvitse puuttua sillä laulaahan mm. kiurukin muutolla ja äänteleviäkin on jos jonkin näköisiä.
T :Jyri

#10

JMJ:lle ja Laji.fi-sivuston ylläpitäjille

Minusta kuollut-vaihtoehto kannattaisi säilyttää lajihavaintoilmoituksessa.
Kirjatuista vanhoista havainnoista (varsinkin ensihavainnoista) on useinkin havainnoitu kuollut yksilö.

Lintubongarit eivät enää saa pisteitä kuolleen yksilön havaitsemisesta. Fanaattisimmat pinnakerääjät saattaisivat muuten alkaa tuoda kylmälaukussa pakastettuja tipuja ulkomailta.

Ennen asia oli toisin ja helpompaa. Ferdinand Von Wright veljiensä kanssa osti useat Suomen ensihavaintolinnuistaan (joita oli yhteensä kai 42 kpl) torilta. Se ei himmennä heidän mainettaan. Mutta ajat ovat muuttuneet.

Vielä nykyisinkin saattaa jokin uusi laji löytyä kuolleena maassamme. Havainto pitää tietenkin arvioida. Lintubongarille siitä ei pistettä tule, mutta tieteellisessä mielessä havainto on tärkeä Suomen lajilistalla.

Teemu Paavola

#11

Moi taas, monipuolisesti luontoa havannoivana törmäsin seuraavaan puutteeseen, olin kirjaamassa kettua jota en nähnyt vaan kuulin huutelevan jonkin matkan päässä, lopputalvesta ja alkukeväästähän ketun kuulee useammin kuin näkee, otin avuksi linnun tila valikon ja muistaakseni valitsin ääntelevä, tähän toki olisi voinut käyttää myös laulava, sillä aivan samat tarkoitusperät kyseisellä ketulla oli kuin linnuillakin, myös ainakin ilves ja hirvi ovat tunnistettavissa “laulustaan”, eli myös ääntelevä vaihtoehtona olis kiva.
T:Jyri

#12

Jyrille

Ehdotuksesi on hyvä.
Tiirassa linnun reviirilaululle on oma merkintänsä: “Ä”, Muut, kuten kutsuäänet merkitään: “ä”. Tikoilla rummutus merkitään Ä:ksi. Sehän on soidinaikaisen reviirin ilmoittamista, vaikkei laulua olekaan. (Tänäaamuna sain vuodarin valkoselkätikasta. Ilmoitin sen Tiiraan Indekseillä: “Laji, Kunta p, Än.”
Ilmoituksessa p merkitsee paikallista yksilöä, Än merkitsee soidinääntä pitävää nähtyä yksilöä.

Saman havaitsijan ääni-informaation keruuominaisuuden voisi Laji.fi ottaa käyttöön.
Lisäongelma: Joillain linnuilla on tunnistettava soidinlento reviirialueensa yläpuolella. Ääntä ei monestikaan kuule, lajin voi kuitenkin määrittää.

Teemu

#13

Mun mielestä Vihkon retkilomakkeella tulee lintuja ilmoitettaessa näkyviin valinta “Linnun tila” josta voi valita yhden tai useamman noita ä, Ä jne.

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

#14

Vihkon havainnon määrä-kenttäänhän voi syöttää vapaata tekstiä. Esim. 5/5 tulkitaan systeemissä 10:ksi yksilöksi. Onko tarkoitus, että jossain vaiheessa myös nuo p, Ä, än ym. merkinnät parsittaisiin linnun tilaksi tietokannassa?

#15

Tämä olisi toiveissani, mutta toteutukselle ei ole vielä suunnitelmaa. Pitää ihmetellä miten luotettavasti parsintaa voi tehdä, ja tehdäänkö se heti Vihkossa (tai sen retkilomakkeella), vai vasta kun havainnot kopioidaan hakuja varten tietovarastoon.

#16

Olen huolimaton ohjeiden lukija.
Esko on oikeassa, että “Linnun tila”-soluun voi syöttää ä:n ja Ä:n. Rummuttavien tikkojen merkinnästä ei ohjeessa mainita.
Lintumäärän syöttäminenkin on vielä hakusessa.

Jos (lintujen) määräksi merkitsee 15/12, tajuaako sovellutus, että tarkoitan 15 koirasta ja 12 naarasta?
Vai tajuaako ohjelma, että kyseessä on kaksi erillistä parvea?

Teemu

#17

Tämä olisi toiveissani, mutta toteutukselle ei ole vielä suunnitelmaa. Pitää ihmetellä miten luotettavasti parsintaa voi tehdä, ja tehdäänkö se heti Vihkossa (tai sen retkilomakkeella), vai vasta kun havainnot kopioidaan hakuja varten tietovarastoon.

Ok. Mietin asiaa oman sovellukseni (Taskulaji) kannalta: kannattaako käyttäjää ohjeistaa käyttämään näitä merkintöjä tuossa kentässä, vai kenties sallia vain numerot.

#18

Mikolle ja tmy:lle:

Lopettakaa turha miettiminen “lukumääräasiassa”. Tuhlaatte aikaa.

Sovellutus kannattaa korjata toimivaksi käyttäjien kannalta. Siis meikäläisen noviisin ilmoittajan tekijän kannalta ja tietokantaa käyttävien ammattibiologien osalta.

Tmy on hakoteillä miettiessään: “Kannattaako käyttäjää ohjeistaa käyttämään näitä merkintöjä tuossa kentässä, vai kenties sallia vain numerot”.
Te mietitte nyt vain ohjeistuksen puutetta ja mahdollista informaation pimitystä

Minä olen noviisi sivustonne peruskäyttäjä (olen syöttänyt viitisen havaintoa tieokantaanne).
Ajatelkaa myös tietokantanne ammattikäyttäjiä. Siis kun tehdään hakuja valtavasta aineistosta. Silloin tietokannan tekijän virhe kostautuu. Ei massahauissa voi katsoa lisätietoa jostain epämääräisesti määritetystä solusta. Lajit ilmoitettuami ja tuloksia tarkasteltuani törmäsin moniin vakaviin virheisiin sivustollanne.

Pelkään, että tieteentekijät siis menettävät informaatiota, jota me havaitsijat haluamme ilmoittaa.

Niinkuin olen aiemminkin maininnut (en muista, missä viestiketjussa, täällähän ne saattavat vaihtua):
Pannaan Laji.fi -ilmoituslomake kuntoon ensin ilmoittajan osalta. Sitten pannaan tietokanta palvelemaan tieteentekijöitä. Ei tässä tarvitse miettiä mitään parsimista. Iso urakka edessä.

Teemu

#19

Voisi sanoa että tietojen tallennuksessa yleisellä tasolla on kaksi “koulukuntaa”:

A) Tieto kirjataan täsmällisesti ja rakenteisesti, jotta sitä on helppo käyttää monipuolisesti eri tarkoituksiin, ennakoiden mahdollisia tulevia tarpeita. Tämä vaatii enemmän aikaa ja vaivaa tallentajalta, mutta vähemmän tiedon käyttäjältä.

B) Tiedot kirjataan vapaamuotoisemmin. Tämä on helpompaa ja nopeampaa tallentajalle, mutta vaatii enemmän työtä tiedon käyttäjältä (mikäli hän haluaa tehdä esim. automaattisia analyysejä tai täsmällisiä hakuja).

Esim. Tiira seuraa enemmän mallia A, kun taas Vihko on lähtenyt mallista B. Mutta tietokenttiä ja -arvoja lisätään Vihkookin säännöllisesti, joten se mahdollistaa yhä enemmän myös mallin A seuraamiseen.

Käyttäjillä säilyy kuitenkin valinnanvapaus siihen miten kukin havaintojaan kirjaa - esim. sukupuolet saa erotella omiin kenttiinsä, kirjata kauttaviivalla määräkenttään tai jättää kokonaan kirjaamatta. Tämä liittyy myös Vihkon periaatteeseen jonka mukaan se on enemmän kunkin käyttäjän oma havaintopäiväkirja, kun esim. Tiira on taas enemmän väline havaintojen ilmoittamiseen jollekin toiselle. (Erilaisilla seuranta- ja tutkimushankkeilla on sitten omat ohjeensa, joita niissä pitää seurata.)

Sukupuolet voi muuten helposti kirjata ns. pikasyöttöominaisuudella, jonka saa päälle klikkaamalla retkilomakkeen lajinimikentän vieressä olevaa salamaa. Tämän jälkeen esim. “sitruunaperhonen 1 2” kirjautuu automaattisesti yhtenä koiraana ja kahtena naaraana.

#20

Määräkenttään kirjatut tiedot tulkitaan aina numeeriseksi yksilömääräksi (esim. “5 pientä ja 2 suurta” -> 7 yksilöä, tai “1-2 kpl” -> 1 yksilö), joten yksilömäärän tallennuksen kannalta tällä ei ole väliä, mikäli käyttäjät eivät kirjaa kenttään muita lukuarvoja kuin yksilömääriä.

Muuten asia riippuu Taskulajin tavoitteesta: painotetaanko yksinkertaisuutta, nopeutta vai kattavan ja täsmällisen tiedon tallennusta?

Vertailun vuoksi: eBirdin (maailman eniten käytetty havaintojärjestelmä) mobiilisovellus antaa kirjata vain numeerisen lukumäärän, pesintästatuksen ja vapaamuotoisia lisätietoja. Tässä helppous ja yksinkertaisuus menee monipuolisuuden ja täsmällisyyden edelle, ilmeisen hyvällä menestyksellä, havaintomäärällä mitattuna.