Huomasin yhden asian liittyen sukuun Phaeotremella (liuskahytykät).
Kirjallisuudessa oli todella pitkään vain yksi laj, liuskahytykkä (Phaeotremella foliacea). Tällainen artikkeli ilmestyi v. 2018, ja siinä kuvattiin erikseen isoliuskahytykkä (Phaeotremella frondosa), tummaliuskahytykkä (Phaeotremella fimbriata) ja havuliuskahytykkä (Phaeotremella foliacea). Kaksi ekaa on lehtipuun lajeja, viimeinen havupuun - ainakin tämän aratikkelin mukaan.
En itsekään tätä asiaa pariin vuoteen noteerannut kun näitä ei ole tullut niin vastaan, mutta katselin nyt omia vanhoja havaintojani läpi. Havaintopäiväkirjojeni mukaan kaikki löytämäni liuskahytykät ovat kasvaneet lehtipuulla, ja todennäköisesti ylivoimaisesti yleisin tuntuisi olevan frondosa. Itselläni ei ole yhtään havaintoa havupuulta.
Täällä laji.fi:ssä kyllä havupuulla kasvavia liuskahytyköitä kyllä on ihan kuvien ja havaintojen lisätietojen perusteella, jotka varmaankin ovat oikeita havuliuskahytyköitä. Kohtalaisesti joukossa kuitenkin on nimelle Phaeotremella foliacea (havuliuskahytykkä) määritettyjä havaintoja jotka selvästi joko kuvan tai lisätietojen perusteella kasvavat lehtipuulla. Luulen että ne olisi aiheellista korjata joko kollektiivitasolle tai jommaksikummaksi lehtipuun lajiksi.
Oma kokemukseni on myös että P. frondosa on yleinen, mutta P. fimbriata ja P. foliacea harvinaisia. Itselläni on yksi havainto kuusella kasvasta liuskahytykästä eli P.foliaceasta mutta varmaan luokkaa parikymmentä havaintoa P. frondosasta eli lehtipuulla kasvavasta vaaleasta liuskahytykästä. Näitä ei ole tullut paljoa kirjattua kun laji on sen verran yleinen. Tumma lehtipuulla on tullut vastaan vain kerran ja sen kirjasin P. fimbriataksi. Omat havaintoni suvusta olen kaikki siirtänyt oikeisiin post-split lajeihin. Laji.fin havaintodata liuskahytyköistä on kuitenkin kovasti virheellistä ja harhaanjohtavaa eikä muutamien aktiivien korjaukset havaintoihinsa muuta tätä tilannetta oleellisesti paremmaksi. Toki oma data on sitten kunnossa.
Näiden liuskahytyköiden ongelma laji.fissä on sama kuin muidenkin splittilajien. Taksonisplitti on tehty mutta havaintoja ei ole kohdennettu taksonisplitin yhteydessä. Eli tässäkin tapauksessa kaikki pre-split havainnot ovat siirtyneet automaagisesti lajiin P. foliacea eli havuliuskahytykkään.
Taksonisplitin jälkeen sitten jotkut ovat korjanneet omia P. foliaceaan tupsahtaneita havaintojaan oikeisiin lajeihin. Nyt P. foliacea on sotku jonka siivoaminen vaatisi manuaalista työtä koska (pieni) osa on jo korjattu havainnoijien toimesta oikeisiin lajeihin, mutta suurin osa on edelleen korjaamatta, kuten vanhat museonäytteet. Vieläkin voisi siirtää ohjelmallisesti kaikki P. foliaceasta löytyvät pre-split havainnot taksoniin P. foliacea coll. Sama juttu sitten muillekin splittilajeille.
Helpolla olisi päästy jos taksonisplitin yhteydessä havainnot olisi heti siirretty kaikki lajiin P. foliacea coll. Sieltä sitten porukka olisi voinut myöhemmin siirtää omia havaintojaan tarvittaessa uusiin splittilajeihin. Nyt tilanne on jo paljon sekavampi ja työläämpi korjata koska osa on tsekattu ja korjattu mutta osa ei.
Sama ongelma on siis suurimmassa osassa taksonisplittejä ja näistä onkin ollut jo monesti juttua, esim. täällä
Lisää sotkua tulee siitä että myös splitin jälkeen on liuskahytyköitä kirjattu paljon lajiin P. foliacea ihan siitä syystä ettei ole tiedetty splitistä. Varsinkin iNatista on tullut kymmeniä yhteisön varmistamia havaintoja P. foliaceasta vaikka kuvissa näkyy lehtipuuta eli laji on oikeasti P. frondosa. Näihin iNatin virheellisiin havaintoihin on vaikea puuttua laji.fissä koska laji.fissä tehdyt kommentit ja korjausehdotukset eivät välity havainnoijille iNatiin.
Kun splittejä tulee nyt sienipuolella yhä enemmän ja kiihtyvällä tahdilla olisi hyvä jos näihin edellä mainittuihin ongelmiin tulisi jotain ohjelmallisesti toteutettavia ratkaisuja. Tässä kaksi ehdotusta
Kun taksonieditorissa tehdään splitti voitaisiin oletusarvoisesti generoida se pre-split coll. -taksoni taikka s.l. taksoni johon oletusarvoisesti ja automaagisesti siirrettäisiin kaikki pre-split havainnot. Sieltä sitten asiantuntijat ja havainnoijat voisivat siirtää havaintoja(an) oikeisiin post-split lajeihin.
Kun pre-split lajinimellä ( tässä tapauksessa P. foliacea) ilmoitetaan uusia havaintoja voisi ohjelma infota tästä splitistä havainnon tallettajaa jolloin havainnoija voisi itse harkita millä nimellä havainto on paras tallettaa.
Vielä jäisi ongelmia, kuten eri tietolähteiden taksonomiaerot, mutta aika suuri osa splittiin liittyvistä virheistä saataisiin näinkin helposti pois.
Nämä ovat tärkeitä pohdintoja. Ymmärtääkseni tällaisia pre-split coll. taksoneita on myös käytetty. Monesti lajikäsitysten muuttuessa lajien erottaminen toisistaa käy jo kovin kryptiseksi, jolloin se coll. saattaa olla lähes ainoa taso, johon määrityksen saattaa tehdä.
Nyt vasta tämän tummaliuskahytykän olemassaolon huomasin.
Tummia isoliuskahytyköitä mullakin iNatissa useita. Täytyy ruveta korjaamaan. Ja suht nopeasti niitä muidenkin havaintoja pystyy läpikäymään, pitäisi vain olla muita käyttäjiä joita tägätä samalla havaintoon että kävisivät myös vahvistamassa lajin jos jotain muutosta tulee alkuperäiseen, muuten jäävät roikkumaan liuskahytykkä-suvun havainnoiksi jos ristiriitaisia määrityksiä.
Mutta nyt pitäisi tietää mikä se vaihteluväli väreissä on näillä lehtipuun lajeilla ja miten kuolleena niissä väri muuttuu, toisinsanoen, voiko isoliuskahytykkä olla hyvinkin tumma talvella tai kuoltuaan?
Tässä tuosta liuskahytykkätutkimuksesta kopioitu kuva jossa vasemmalla isoliuskahytykkä ja oikealla tummaliuskahytykkä. Tuollaisenaan ei määrityksessä pitäisi olla ongelmaa mutta ilmeisesti näin yksinkertaista ei tämäkään harmillisesti ole.
“In most cases, P. frondosa produces large, often rather light-coloured basidiocarps on deciduous trees. However, its blackening, small-sized basidiocarps associat ed with S. rugosum can be mixed up with P. fimbriata. In this case, microscopic study is necessary.”
Laji.fissä on tarjolla paitsi nuo kolme splittilajia niin myös Phaeotremella foliacea coll. jolla nimellä on siis tarkoitus tallettaa liuskahytykät joita ei saa lajilleen määritettyä. iNatissa ei varmaankaan voi tallettaa havaintoja tällä coll. nimellä joten sikäli vähän ongelmallinen tilanne enkä tiedä miten tämä ratkaistaisiin niin että iNatin havainnot kirjautuisivat oikein laji,fihin.
Joo mutta iNatin “complex Phaeotremella foliacea” ei kohdennu laji.fi:n vastaavaan coll. taksoniin automaagisessa kopioinnissa. En kyllä tunne iNatin logiikkaa tuota osin mutta ainakaan laji.fihin ei ole kopioitunut mitään iNatin complex Phaeotremella foliacea havaintoja. Varmaan paras jättää iNatissa sukutasolle, sitten ainakin kopioituvat laji.fihin.
Tämä on paljon laajempi ongelma eli taksonomisia eroja iNat/laji.fi ei osata eikä pystytä käsittelemään niin että havainnot kohdistuisivat oikeisiin taksoneihin laji.fissä, mutta tämä nyt menee jo ohi alkuperäisestä kysymyksestäsi.
Niin no se saattaa olla että ei ole tuotakaan taksonia ehditty yhdistämään oikeaan taksoniin laji.fissä. Hyvin laaja ongelma kaiketi vieläkin
EDIT: Näyttäisi tosiaan että havainnot jotka jo 5v sitten ovat jääneet liuskahytykkäryhmätasolle (havu ja isoliuskahytykkämääritykset ristiriidassa) näkyvät yhä alkumäärityksen taksonilla havuliuskahytykköinä
Mutta sellainen joka 5v sitten on muuttunut vahvistetuksi isoliuskahytykäksi on kirjautunut lajiin sillä nimellä.
Eli ei tosiaan tunnu ymmärtävän sitä ryhmätermiä. Harmillista.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
