Phaeotremella foliacea-ryhmä (liuskahytykät)

Sienet
1

Huomasin yhden asian liittyen sukuun Phaeotremella (liuskahytykät).

Kirjallisuudessa oli todella pitkään vain yksi laj, liuskahytykkä (Phaeotremella foliacea). Tällainen artikkeli ilmestyi v. 2018, ja siinä kuvattiin erikseen isoliuskahytykkä (Phaeotremella frondosa), tummaliuskahytykkä (Phaeotremella fimbriata) ja havuliuskahytykkä (Phaeotremella foliacea). Kaksi ekaa on lehtipuun lajeja, viimeinen havupuun - ainakin tämän aratikkelin mukaan.

https://www.researchgate.net/publication/321706011_Studies_in_the_Phaeotremella_foliacea_group_Tremellomycetes_Basidiomycota

En itsekään tätä asiaa pariin vuoteen noteerannut kun näitä ei ole tullut niin vastaan, mutta katselin nyt omia vanhoja havaintojani läpi. Havaintopäiväkirjojeni mukaan kaikki löytämäni liuskahytykät ovat kasvaneet lehtipuulla, ja todennäköisesti ylivoimaisesti yleisin tuntuisi olevan frondosa. Itselläni ei ole yhtään havaintoa havupuulta.

Täällä laji.fi:ssä kyllä havupuulla kasvavia liuskahytyköitä kyllä on ihan kuvien ja havaintojen lisätietojen perusteella, jotka varmaankin ovat oikeita havuliuskahytyköitä. Kohtalaisesti joukossa kuitenkin on nimelle Phaeotremella foliacea (havuliuskahytykkä) määritettyjä havaintoja jotka selvästi joko kuvan tai lisätietojen perusteella kasvavat lehtipuulla. Luulen että ne olisi aiheellista korjata joko kollektiivitasolle tai jommaksikummaksi lehtipuun lajiksi.

2

Oma kokemukseni on myös että P. frondosa on yleinen, mutta P. fimbriata ja P. foliacea harvinaisia. Itselläni on yksi havainto kuusella kasvasta liuskahytykästä eli P.foliaceasta mutta varmaan luokkaa parikymmentä havaintoa P. frondosasta eli lehtipuulla kasvavasta vaaleasta liuskahytykästä. Näitä ei ole tullut paljoa kirjattua kun laji on sen verran yleinen. Tumma lehtipuulla on tullut vastaan vain kerran ja sen kirjasin P. fimbriataksi. Omat havaintoni suvusta olen kaikki siirtänyt oikeisiin post-split lajeihin. Laji.fin havaintodata liuskahytyköistä on kuitenkin kovasti virheellistä ja harhaanjohtavaa eikä muutamien aktiivien korjaukset havaintoihinsa muuta tätä tilannetta oleellisesti paremmaksi. Toki oma data on sitten kunnossa.

Näiden liuskahytyköiden ongelma laji.fissä on sama kuin muidenkin splittilajien. Taksonisplitti on tehty mutta havaintoja ei ole kohdennettu taksonisplitin yhteydessä. Eli tässäkin tapauksessa kaikki pre-split havainnot ovat siirtyneet automaagisesti lajiin P. foliacea eli havuliuskahytykkään.

Taksonisplitin jälkeen sitten jotkut ovat korjanneet omia P. foliaceaan tupsahtaneita havaintojaan oikeisiin lajeihin. Nyt P. foliacea on sotku jonka siivoaminen vaatisi manuaalista työtä koska (pieni) osa on jo korjattu havainnoijien toimesta oikeisiin lajeihin, mutta suurin osa on edelleen korjaamatta, kuten vanhat museonäytteet. Vieläkin voisi siirtää ohjelmallisesti kaikki P. foliaceasta löytyvät pre-split havainnot taksoniin P. foliacea coll. Sama juttu sitten muillekin splittilajeille.

Helpolla olisi päästy jos taksonisplitin yhteydessä havainnot olisi heti siirretty kaikki lajiin P. foliacea coll. Sieltä sitten porukka olisi voinut myöhemmin siirtää omia havaintojaan tarvittaessa uusiin splittilajeihin. Nyt tilanne on jo paljon sekavampi ja työläämpi korjata koska osa on tsekattu ja korjattu mutta osa ei.

Sama ongelma on siis suurimmassa osassa taksonisplittejä ja näistä onkin ollut jo monesti juttua, esim. täällä

Lisää sotkua tulee siitä että myös splitin jälkeen on liuskahytyköitä kirjattu paljon lajiin P. foliacea ihan siitä syystä ettei ole tiedetty splitistä. Varsinkin iNatista on tullut kymmeniä yhteisön varmistamia havaintoja P. foliaceasta vaikka kuvissa näkyy lehtipuuta eli laji on oikeasti P. frondosa. Näihin iNatin virheellisiin havaintoihin on vaikea puuttua laji.fissä koska laji.fissä tehdyt kommentit ja korjausehdotukset eivät välity havainnoijille iNatiin.

Kun splittejä tulee nyt sienipuolella yhä enemmän ja kiihtyvällä tahdilla olisi hyvä jos näihin edellä mainittuihin ongelmiin tulisi jotain ohjelmallisesti toteutettavia ratkaisuja. Tässä kaksi ehdotusta

  • Kun taksonieditorissa tehdään splitti voitaisiin oletusarvoisesti generoida se pre-split coll. -taksoni taikka s.l. taksoni johon oletusarvoisesti ja automaagisesti siirrettäisiin kaikki pre-split havainnot. Sieltä sitten asiantuntijat ja havainnoijat voisivat siirtää havaintoja(an) oikeisiin post-split lajeihin.

Kun pre-split lajinimellä ( tässä tapauksessa P. foliacea) ilmoitetaan uusia havaintoja voisi ohjelma infota tästä splitistä havainnon tallettajaa jolloin havainnoija voisi itse harkita millä nimellä havainto on paras tallettaa.

Vielä jäisi ongelmia, kuten eri tietolähteiden taksonomiaerot, mutta aika suuri osa splittiin liittyvistä virheistä saataisiin näinkin helposti pois.

3

Nämä ovat tärkeitä pohdintoja. Ymmärtääkseni tällaisia pre-split coll. taksoneita on myös käytetty. Monesti lajikäsitysten muuttuessa lajien erottaminen toisistaa käy jo kovin kryptiseksi, jolloin se coll. saattaa olla lähes ainoa taso, johon määrityksen saattaa tehdä.