Huomasin eilen vasta kuvia käsitellessäni, että perhosentoukka olikin loisittu. Tästä ei varmaan mitään pysty päättelemään, mutta tulipa dokumentoitua kuitenkin.
Tiedätkö mikä toukka on kyseessä tai mistä se löytyi? Ei ole ollenkaan tavallista, että vapaana elävällä (=ei piilossa) toukalla on ulkoloisia.
Tämä löytyi Porista, Yyterin Surffirannalta lähtevältä Herrainpäivien lankonkin kaiteelta, oli täysin liikkumaton ja antoi siksi kuvata isolla suurennoksella. Olisin kuvannut 5x-suurennoksella jos olisin nähnyt nämä… Nyt valitettavasti näin. Lajista ei minulla tietoa.
Kaivoin roskiksesta eilisiä tiedostoja ja sain niistä parsittua nämä lisäkuvat, erityisesti tuo koko toukan kuva hävettää aivan suunnattomasti
Mittarin toukaksi tätä arvelen, mutta ehkäpä joku osaa sanoa muutakin?
Loista en tunne, mutta toukan lajinimeksi ehdotan koivutyttöperhonen – Archiearis parthenias.
T. Jussi
Alla olevassa linkissä ehdotetaan “they are actually the larvae of a tiny parasitoid wasp in the family Eulophidae” jonkin tämän tyyppisen loisen nimeksi. Heimo on lajitietokannassa
nimeltään hentokiilupistiäiset – Eulophidae.- mahdollisesti nämä ovat tämän heimon pistiäisten toukkia. Ks. linkki What a Way to Go | Roads End Naturalist
T. Jussi
Ks. linkki
Tässä ehkä samanlainen kiiltävän vihreä loinen PK: Joensuusta kesäkuulta. Toukka on tuomivarpiainen Pristiphora retusa tuomen lehdellä. Kuvat 2 vrk:n välein.
Mielenkiintoinen linkki Eulophidae-heimoon. Tuollaisia mustahkojen kotelojen ryhmiä toukkaraadon ympärillä on tullut vastaan muutaman kerran.
Tämä oli sen verran mielenkiintoinen tapaus, että laitoin linkin eteenpäin. Veli Vikberg kommentoi näin: “Näyttäisi että osa on vielä munia ja osa juuri kuoriutuneita ulkoloisen toukkia. Voisiko niistä kehittyä Euplectrus-suvun toukkarykelmä kohta?”.
Laitoitpa tosi mielenkiintoisen linkin ![]()
Hyvä, että saatiin Velin kommennti ekaan tapaukseen! Sahapistiäistoukalla oleva loinen kuuluu todennäköisesti Adelognathus-sukuun tai Tryphoninae-alaheimoon (molemmat ahmaspistiäisiä).
Kaikki loispistiäisten toukat ovat ulkoisesti hyvin samanlaisia ja jopa heimoa joutuu arpomaan isäntälajiryhmän ym. epäsuorien tuntomerkkien perusteella. Toukkien pinta on läpinäkyvä, joten niiden väri johtuu puhtaasti isäntätoukasta imettyjen nesteiden väristä.





