Hirvensalmi, Tuukkala, Hämeenmäki
07082022
Ovatko harmonirkon (Notodonta torva) toukkia🤔
Tämä toinen lienee loisittu🤔
Tämä toinen lienee loisittu🤔
1 tykkäys
Muistaakseni pajunirkko ja harmonirkko eroteellaan pääkilven pistekuvioista, eli hieman hankala juttu. Tästä tulee lisätietoa kun Suomen toukat-kirja julkaistaan. Alempi yksilö on tosiaan loisittu ja syyllinen on loiskärpänen. Niiden munat ovat valkoisia.
Jos toukan pinnalla olevia loiskärpäsen munia painaisi liekissä kuumennetun neulan kyljellä, tuhoaisiko se loiset? Milloin loinen ryhtyy syömään toukkaa?
Riippuu tosiaan siitä milloin kärpäsen toukka porautuu ihon läpi. Sen jälkeen on liian myöhäistä. Käsittääkseni loiskärpäsen tyhjä munankuori jää silti kiinni toukkaan, niin asian arvioiminen on varmasti vaikeaa. Aina voi kokeilla. Näistä on onnistuneita raportteja.
Mä taas henkilökohtaisesti olisin mielissäni jos löytäisin loisittuja toukkia. Loisista tiedetään aika vähän ja suurinta osaa ei edes osata yhdistää isäntäeläimiin. Loisten kasvattaminen on arvokasta työtä ja tuo esille uutta tietoa meille kaikille 
Kokeilen joskus. Yleensä löydän perhosen toukat vasta silloin, kun ne ovat matkalla koteloitumaan - eli viime hetkinä, kun loiskärpäset mahdollisesti ovat vielä… sikiöitä, munankuorensa alla.
Vaeltamassa olevat loisitut toukat eivät vaikuta kitukasvuisilta/laihoilta/sairailta. Olisikin hassua, jos loinen joka talvehtii ennen aikuismuotoaan, heikentäisi toukkaa ennen, kuin se pääsee koteloitumaan. On helppo kuvitella, että loisen on syytä ryhtyä kasvamaan aikaisintaan perhostoukan koteloiduttua, jolloin perhostoukan pinta uusiutuu ja sisuksen antimet ovat jo kutakuinkin asettuneet (?) uuteen järjestykseen. Mutta en yhtään tiedä, miten on. Toivon, että näin olisi, ja toukat olisivat aina pelastettavissa!
Loiset ovat kieltämättä erittäin kiehtovia otuksia. Nerokkaita, kauniitakin. Ne kuitenkin herättävät minussa kiusallisen ristiriitaisia tunteita. Kun ajattelen loisia, en enää tiedä, missä menee ravinnonsaannin “eettisyyden” raja… Puhumattakaan siitä, että perhosista on minulle enemmän iloa, kuin kauneimmastakaan kärpäsestä. Siksi minä mieluummin tuhoaisin loiset, kaikki. Tai no, ainakin pienet ja viattomat. On niin helppoa olla itsekäs!
En ole kuulut kenenkään kokeilleen loismunien tappamista. Miten he ovat sen tehneet, tai sitä yrittäneet? Onko se onnistunut stressaamatta toukkaa paljon? (Heh, haluan edelleen tappaa viattomia luonto-otuksia. En mahda mitään suvaitsemattomuudelleni.)
Loiskärpäsen munia on melko usein näkynyt turkulaisissa perhosten toukissa (vitsaus, ei rikkaus), sen sijaan piikkiöläisissä ei kertaakaan, vuosien aikana. Vaikka Piikkiössä teen useampia havaintoja perhosten toukista kuin Turussa. Onko kellään vastaavaa havaintoa, kaupunki vs. maalaiskunta?
Vielä minä sen loiskärpäsen munan kärvennän. Sitten nautin ajatuksesta, että siinä meni kokonainen sukupolvi kauniita, mutta katalia kärpäsiä. Aah, sitten tunnen olevani hitusen parempi ihminen… pelastaja. 
Kysyin perhostoukan pinnalla olevien loiskärpästen munien tuhoamisesta. Emme tiedä, milloin loinen siirtyy munasta perhosentoukan sisälle; luultavasti jo ennen perhostoukan koteloitumista. Eli toisin, kuin arvelin.
Tästä tuli kuitenkin mieleen yksi perhostoukissa loisiva hyönteinen - en tiedä sen nimeä, ja esiintyykö sitä Suomessa - jolla on toukan pinnalla oma hengitysaukkonsa. (Käsittääkseni T2 ja T3, kohdissa, joissa siipien aiheet.) Tämä tarkoittaa, että ko. aukon tukkiminen esim. paksulla kerroksella geeliä voisi ehkä saada loisen tunkeutumaan ulos… Tämä on kuitenkin täysin hypoteettista. Loiset ovat varmasti monin tavoin nerokkaampia, kuin osaan edes kuvitella, ja olisi ehkä tyhmää ryhtyä niiden kanssa kokeiluihin.