Moi! Tässä ois yks pistiäinen karhunputken kukalla 10.8.2016 Järvenpää. Voiko tunnistaa lajilleen? Ja kuinka vaikeaa pistiäisten, esim. ahmaspistiäisten tunnistaminen lajilleen on Suomessa?
Näkyykö kuva?
Kuva näkyy hyvin! Kuvan yksilön saattaisi voida tunnistaa lajilleen valokuvasta, mutta minä en tunnista. Se saattaisi kuulua sukuun Cosmoconus.
Pistiäisten tunnistaminen lajilleen on jokseenkin hankalaa. Parhaiten tietoja löytyy myrkkypistiäisistä, mutta sielläkin on todella hankalia ryhmiä. Muiden pistiäisten osalta tietoja löytyy niukasti ja tiedot ovat poikkeuksellisen hajallaan. Lisäksi lajimäärät ovat huikeita, esim. mainitsemiasi ahmaspistiäisiä on Suomessa n. 2800 lajia. Näissä ryhmissä lajitason määritystä ei voi tehdä nettikuviin vertailemalla, sillä netistä löytyvistä kuvistakin on suuri osuus väärin määritettyjä ja isosta osasta ei ole lainkaan valokuvaa.
Kiitos vastauksesta. Onko mitään keinoa millä asiaa yritetään ratkaista? Tiedän että eri tiedemiehetkin ovat eri mieltä siitä mihin ryhmään mikäkin laji kuuluu. Miten siis olisi edes mahdollista saada eri hyönteisryhmiä järjestettyä oikein kun ei edes olla yhtä mieltä siitä mikä järjestys on oikein? Johtuukohan se siitä että jokainen tiedemies haluaa omaa tahtoaan, tietämystään ja asemaansa julki. Onkohan monien tiedemiesten asenteissa ongelmia? Pitäisiköhän tiedemiesten yrittää olla nöyrempiä? En tarkoita kaikkia mutta nykyään monet ihmiset ovat aika ylpeitä ja haluttomia suostumaan sopimuksiin. Kun se oma näkemys on niin kaikista tärkein. Ihmettelen vaan.
Tuo onko keinoa, millä asiaa yritetään ratkaista on hyvä kysymys.
Ongelma ei ole tutkijoissa tai heidän asenteissaan. Eri lajeja on vain niin paljon, niitä on kuvattu (=nimetty) yli 250 vuoden ajan ja harvasta ryhmästä on tehty kirjaa, jossa olisi vaikka kaikki jonkin maantieteellisen alueen lajit. Nuo lajit on käytännössä opeteltava tuntemaan yksittäisiä lajeja tai pienempiä ryhmiä koskevien julkaisuiden ja jonkun muun määrittämän vertailumateriaalin avulla. Jonkun ryhmän opettelu kunnolla voi olla elämäntyö.
Täällä on esimerkiksi tuon sinun kuvasi tyyppisten ahmaspistiäisten määrittämistä koskeva kirja:
(Cosmoconus sivulta 134 alkaen)
Vähän vanha kirja jo, mutta ehkä vielä ok. Jo noiden määrityskaavojen silmäily paljastaa, että määrittämiseen perehtyminen vaatii aika paljon erilaisia näytteitä vertailuun ja paljon perehtymistä.
Lisäksi osaan lajeista tai nimistä liittyy ongelmia, johtuen siitä että näiden kirjalliset kuvaukset ovat huonoja, lajit ovat harvinaisia, niiden muuntelua ei tunneta, vertailuyksilöitä ei ole… Lisäksi taksonomian tieteenalan (lajien kuvaaminen ja luokittelu) rahoitus on käytännössä olematonta, eli kukaan ei käytännössä voi nykyisin kaavailla työuraansa pelkän ötököiden luokittelun varaan. Suomalainenkin lajistotutkimus on pitkälti aihetta sivutyönä tai harrastuksena tekevien harteilla.
Juuson mainitsemat netissä väärin määritetyt kuvat ovat yleensä maallikoiden määrittämiä. Nämä jäävät ikävästi elämään internetin kuvahakuihin ja virheet kopioituvat muille maallikoille. Usein ongelma on se, että ihmiset eivät tiedä mitä he eivät tiedä. Jos ei tiedä, mitä kaikkia muita saman näköisiä otuksia on olemassa, niin mikä tahansa riittävän lähelle sama kelpaa määritykseksi.
Käytännössä kaikissa eliöryhmissä riittäisi tekemistä, joten kannustan ehdottomasti kaikkia vähänkin kiinnostuneita ottamaan haltuun jonkun ryhmän asiantuntijuuden. Se vaatii toki työtä ja kärsivällisyyttä, mutta on erittäin palkitsevaa. Oikea extreme-luontoharrastus.
Ok. On siis tosi monimutkaista. Mulla ongelmana on nyt näiden tietojen jälkeen se etten tiedä miten edetä omien hyönteiskuvieni kanssa, jos haluaisin määrittää niitä.
Minulla on kerättynä kuolleita hyönteisiä joita voisin katsoa mikroskoopilla, mutta ei yhtään näitä pistiäisiä. Kuvien hyönteisiä ei enää saa tarkasteltaviksi.
Teen nyt niin että katson jokaisen lajin ja netistä löytyviä kuvia ahmaspistiäisten ryhmästä. En tiedä onko se järkevä tapa edetä, mutta en tiedä muutakasn. Kai sitä täytyy olla järjestelmällinen ja ahkera. Vai onko muita etenemis ehdotuksia?
Ahmaspistiäisten tunnistamiseen luonnossa otetuista valokuvista ei ole valitettavasti muuta reittiä kuin opetella lajeja ensin vimmatusti mikroskoopilla. Sitten saattaa pikkuhiljaa oppia tuntemaan lajeja myös tällaisista luontokuvista. Poikkeuksiakin toki on, lajeja jotka on helppo tunnistaa huonostakin kuvasta ilman vuosien asiantuntemusta, mutta ne ovat tosiaan yksittäisiä poikkeuksia.
Jos haluaa sukeltaa syvemmälle ahmaspistiäisiin, niin aiheesta on enganninkielinen kirja, mutta senkin tunnistusohjeet perustuvat mikroskopiaan. Lisäksi kirjan avulla pääsee vain alaheimotasolle.
Kirja on Broad ym.: Ichneumonid Wasps (Hymenoptera: Ichneumonidae): their Classification and Biology.
On siis monissa tapauksissa hyväksyttävä, ettei lajeja välttämättä saa määritettyä, ainakaan lajitasolle.
Eli pitäisi sitten luonnosta kerätä pistiäisiä näytteeksi. En vaan tykkää tappaa eläviä sitä varten. Täytyy vaan toivoa että tulisi niitäkin kuolleena vastaan. Tosin jotain ansatyyppistä keruuta voisin kokeilla. Onko pistiäisille olemssa omia ansoja vai ovatko ne samoja kuin yöperhosrysät? Tulevatko me yöllä valolle vai miten niitä voisi kerätä? Nyt ei varmaan enää voi kun syksy on näin pitkällä.
Kannattaakohan minun nyt sitten kysyä näistä pistiäisistä kuvien perusteella täältä? Minulla olisi toinenkin pistiäiskuva, eri näköinen kuin tämä.
Kaikilla hyönteispyydyksillä tulee myös pistiäisiä, myös valolle tulevat omat lajinsa. Malaise-pyydys on pistiäisille paras, mutta helpoin lienee keltainen lautanen tai vati, jossa on saippuavettä.
Aina voi kysellä ja laittaa kuvia, jos vaikka laji selviäisikin, mutta kukaan ei välttämättä osaa vastata.
Pienempiä pistiäisiä löytyy ainakin vielä varvikosta ja kasveilta täällä länsirannikolla kun on vielä ollut ainakin päivisin plussalla
Tänään löytyi ainakin kiilupistiäismäiset – Chalcidoidea porukan otus, luonnossa näiden kuvaaminen haastavaa jo kokonsa takia, hienoja ovat kumminkin
Hienoa!