Punertava arinakääpä pähkinällä, lepänarina vai tammenkääpä?

Sienet Käävät
1

Tänään Turussa kuolleella pähkinänrungolla tämä kovin tammenkäävän värinen arinakääpä. Lepänarinakääpäkin voinee olla samanlainen ja Niemelän kirjassa tammenkääpä mainitaan vain tammen lajiksi mutta ajattelin nyt kysellä ajatuksia että oletteko kaikki samaa mieltä että tämä olisi lepänarinakääpä?
Samassa metsässä monia tammia joilla tammenkääpää

sa
sa1536×2048 306 KB

sa2
sa21536×2048 217 KB

Muita pähkinältä kuvaamiani, lepänarinakääväksi merkitsemiäni arinakääpiä:

2

Hieman googlailin niin jostain kirjoituksista ymmärsin että tammenkääpää olisi maailmalla löytynyt moneltakin muulta puusuvulta kuin tammelta, myös pähkinäpensaalta. Toki harvinaista.

Havainto on suojelualueelta joten näytteen keruu ei onnistu

3

Tämä Turun Muhkurinmäellä pähkinällä kasvanut kääpä vaikutti kans tammenkäävältä.
Paikalla tammenkääpä on todella runsas tammella joten vaikuttaisi ihan mahdolliselta senkin puolesta

1747067563322
17470675633221920×2560 419 KB

1747067538987
17470675389871920×2560 494 KB

1747067521806
17470675218061920×2560 855 KB

4

Lohkopinta pitäisi nähdä ja ehkä skoopissa olisi jotain eroja (en muista, kun ei lajia juuri tule itsellä vastaan). Suojelualueelta ei oikein sovi mennä keräämään, joten jää helposti epävarmaksi.

5

Jos joku näkee jostain kirjoista tai ulkomaisilta nettisivuilta että millä puilla tammenkäävän on ilmoitettu kasvavan niin kiinnostaisi

6

Poroid Fungi of Europe: Preferably on Quercus – – but also recorded from Acacia, Arbutus, Aesculus, Betula, Castanea, Citrus, Corylus, Crataegus, Eucalyptus, Fagus, Ficus, Fraxinus, Laurus, Ostrya, Pistacia, Platanus, Populus, Robinia, Salix, Syringa, Tamarix and Ulmus.

Tuota kirjaa saa nettikaupoista, esim. Poroid fungi of Europe (Ryvarden & Melo) - Naturbutiken

EDIT: Tuossa linkin takana on 2. painos ja itselläni kannessa lukee, että olisi 3. painos, mutta ihan samannäköinen kirja.

1 tykkäys