Tänään Nurmijärveltä/Hyvinkäältä. Voiko kasvupaikan perusteella lukita?
Ja samaan syssyyn tämäkin musta. Onko talvimaljakas (Urnula hiemalis)? Inatissa jäi varmistamatta, Saarijärvi, 30.4.23:
1 Like
Enpä ole koskaan rahkamaljakasta nähnyt eikä laji.fissä ole havaintoja viimeiseltä 20 vuodelta. Mutta selvä Pseudoplectania tuo on ja FTE:ssa sanotaan nimenomaan että sysimaljakas ei esiinny rahkasammaleella, toisin kuin tuo rahkamaljakas. Kyllä mielestäni voi lukita rahkamaljakkaaksi.
Tuo jälkimmäinen näyttää kovasti talvimaljakkaalta ja kasvupaikkakin näyttää olevan jonkinmoinen nurmikko niittyliekosammalineen eikä nyt ainakaan mikään kuusenneulaskarike taikka kuusikko. Ei varmaan ollut pähkinääkään siinä ympärillä? Biotooppi, koko, pieni jalantynkä, kuppimaisuus ja tuollaiset hampaiset reunat sopivat kaikki talvimaljakkaalle joten kyllä tuo minustakin talvimaljakas on.
1 Like
Yllättävän pitkä aika edellisestä… Elinvoimaiseksi kuitenkin luokiteltu, liekkö kasvupaikkavaatimuksiensa vuoksi.
Tuolla suolla on tullut käytyä vuodesta 2018. Aikaisemmin en ole löytänyt, eikö nytkään löytynyt mistään muualta kuin vain tuosta yhdestä kohdasta.
Tuo talvimaljakas oli pihamaalla nurmikolla yksittäisenä, eikä pähkinäpensaita ole lähimainkaan.
Olen kyllä löytänyt sysimaljakasta rahkasammaleelta useinkin mutta paikka ollut hyvin erilainen, enemmän sellasta kuusikorpea ja metsälammikoiden rantaa, eli hyvin metsäisiä paikkoja. Tosiaan noin avoin löytöpaikka viittaa minustakin johonkin muuhun lajiin.
Ja nämä kasvoivat puhtaasti rahkasammaleella. Kasvualustassa ei ollut puuta.
Piti laittaa kysymys löytämästäni maljakkaasta, mutta laitanpahan sen tämän ketjun jatkoksi.
Eli kuvan maljakkaat ovat sitten ilmeisesti Sysimaljakkaita?
Kasvoivat sammaleella mutta sammal kasvoi joskus kauan sitten kaadetun ohuehko koivun kannon päällä.
En ole ennen lajiin törmännyt vaikka onkin näköjään yleinen.
Havainto Pohjois-Savosta…
Kuvissa maljakkaiden väri vaalentunut (kuvat otettu pari päivää keräyksen jälkeen), maastossa olivat lähes pikimustia.
Nostetaan tämä vanha ketju esille. Sienikautta odotellessani olen tutkinut eri lähteistä itselleni outoja lajeja ja kirjannut niiden tuntomerkkejä sen varalta että ne tulisivat vastaan. Aloin nyt pohtia lajiparia rahkamaljakas - sysimaljakas siltä kannalta, olenko mahdollisesti kirjannut rahkamaljakkaita sysimaljakkaiksi ilman kummempaa asian miettimistä. Molemmat lajit löytyvät ainakin NM1;stä ja FTE:stä. Ilmeisesti näillä olisi seuraavia eroja:
- sysimaljakas kasvaa lahopuulla, rahkamaljakas ei
- rahkamaljakkaalla on hyvin lyhyt jalka, sysimaljakas taas on jalaton
- FTE mainitsee itiökokoeron, NM1 taas ei
- rahkamaljakas on kookkaampi
NM1:ssä on lisäksi hiukan hämmentävä tuntomerkki: rahkamaljakkaan itiöemä on cup-shaped, sysimaljakas on disc-shaped. Useimmat sysimaljakkaaksi olettamani ovat kuitenkin olleet mielestäni aika kuppimaisia, eivät mitään tasaisia levyjä. Toki monet niistä kupeista ovat kasvaneet lahopuulla joten oletan ne sysimaljakkaiksi. On varmaan hyvä jatkossa kaivaa nämä maasta ja selvittää, onko siellä mahdollista jalkaa tai lahopuualustaa, varsinkin jos kyse on selkeästi soistuvasta kasvupaikasta. Sen verran samannäköisiä nämä ovat. Linkissä pari omaa sysimaljakkaaksi kirjaamaani havaintoa joista en enää jälkikäteen ole täysin varma:
Toki nuo linkitetyt sienet ovat kyllä kasvaneet kangasmetsäskasvupaikoilla, eivät suolla joten todennäköisemmin ne ovat kyllä sysimaljakkaita. Olkoot siis nyt tässä vaiheessa epävarmoja sysimaljakkaita.
Tuo rahkamaljakas olisi kiva löytää, tulee vaan niin vähän retkeiltyä soilla keväisin. Kävin läpi omat kuvani sysimaljakkaasta. Niitä löytyi viitisentoista ja viiden eri kunnan alueelta. En tiedä olisiko sattumaa mutta kaikissa kuvissani näkyy runsaasti kuusenneulasia. Tähän tapaan
FTEssä sanotaan että “occurs on needle debris and rotten wood of Picea”. Olisko niin että sysimaljakas vaatii aina sen kuusen seurakseen kun taas rahkamaljakas pärjää ilman kuusta?
On myös sellainen kuin P. lignicola. Se erotetaan nigrellasta vain itiöitä katsomalla: nigrellan itiöllä on ulkoinen limakerros niin että itiö ei ole keskellä limakerrosta. P. lignicolalla taas itiö on täsmälleen keskellä limakerrosta.
P. lignicola’n anamorfeista on Suomesta sekvensoituja näytteitä. Tässä yksi sekvensoitu:
Vaikuttaa siltä, että sen anamorfi ei ole harvinainen. Tosin samankaltaisia muitakin on, jotka hieman poikkeavat tästä skoopissa, katsotaan saadaanko niistä laji selville. Muutama näyte on menossa sekvenssiin.
Tässä skooppinäkymää lignicolan anamorfista.
Satuin keräämään eilen tätä sysimaljakasta Mustavuoresta ja skooppasin just tuoreen materiaalin
Tässä pari kuvaa tuosta itiölimasta
Pitää siis skoopata mielellään elävää materiaalia ja kypsiä itiöitä askusten sisällä. Lima sitten erottuu tuollaisina kirkkaina alueina itiöiden ympärillä/vieressä
(edit. tuon liman pitäisi erottua vielä vapailla itiöilläkin jos kayttää sulkunesteenä vettä ja värjää kevyesti Kongon punalla, kuvia löytyy ascofrancesta.)
Pseudoplectania lignicola esiteltiin tässä artikkelissa (2015)
https://www.ingentaconnect.com/content/mtax/mt/2015/00000130/00000001/art00002?crawler=true
Hieman yllättävää että sekvenssidataa puuttuu jutusta kokonaan. Pseudoplectanioista löytyy kyllä 2014 julkaistu DNA -selvitys, mutta lignicolaa ei siinä ole.
GBIFIstä löytyy yllättäen runsaasti suomisekvenssejä P. lignicolasta maaperänäytteistä + nuo Matin mainitsemat anamorfit. Nappasin yhden lignicolaksi nimetyn suomisekvenssin ja blastasin sen mycomapissa ja genbankissa
https://mycomap.com/genetics/blast-search/pseudoplectania-r149687/
Ilmeisesti on paljon vain hiukkasen eroavia sekvenssejä ja kyseessä on jonninmoinen lajikompleksi. Paljon sp:tä ja cf:ää ja valiaikaisia nimiä. Tuohon ei saa oikein tolkkua ilman lignicolan (ja nigricansin) tyyppisekvenssejä, mutta lignicolan tyyppisekvenssistä ei ole tietoa kun tuossa 2015 artikkelissa ei sekvenssidataa ole.
Jos jonkinlainen tyyppisekvenssi löytyisi voisin tehdä näistä puuharjoitelman.
Lignicolan fylogrammeja löytyy monesta jutusta, esim. tämä: https://doi.org/10.25664/art-0375
DOI NOT FOUND
Kaipaisin vain lignicolan tyyppisekvenssiä, haluaisin tehdä oman puun ja laittaa mukaan P. melaenan etc. Tiedätkö onko lignicolan tyyppisekvenssiä olemassa julkisena tai mistä löytyisi?
Löysin tuon Carbonen (2023) jutun mutta se on vielä maksumuurin takana eikä vielä kadattu DOIhin
Ascomycete.org is an Open Access journal with a one-year embargo, i.e. the articles are freely available from the year following their publication (or exceptionally the year of publication).
Tuon itiöliman katsomista oli pakko kokeilla. Kävin tänään hakemassa sysimaljakkaita kolmenlaiselta kasvualustalta samasta paikasta: osittain kuorelliselta männyltä, vielä hieman ehjältä lahopuumössöltä ja maasta, josta pystyi erottamaan hieman lahopuuta. Kaikki olivat itiöliman perusteella ihan tavallista P. nigrellaa. Itiölima erottui parhaiten kypsissä tai melkein kypsissä askuksissa, mutta sen ulkonäkö vaihteli paljon: joissakin askuksissa lima näkyi himmeänä itiön edessä tai takana, kun taas joissakin se näkyi hyvin selvästi ja saattoi olla millä tahansa puolella itiötä. Satunnaisesti oli myös itiöitä, jotka olivat keskellä limaa. Joissakin askuksissa itiöt valuivat taaksepäin (kohti askuksen juurta), mutta lima seurasi mukana.
1 Like
Kiinnostavaa tuo yksi männyllä kasvanut. Rahkamaljakkaalla pitäisi olla käyrät parafyysit, jänönkorvien tapaan, kuvissasi on suorat joten ei varmaan tarvitse sitä vaihtoehtoa miettiä. GBIFin data P. lignicolasta on kyllä aika yllättävää, ottaen huomioon että itse maljakkaita ei vissiin? ole Suomesta löytynyt vielä. GBIFin havainnot ovat kaikki globaalisti maaperänäytteistä (paitsi yksi anamorfi). Voisiko olla että joku algoritmi on kaivanut nuo lajinimet maaperänäytteille ilman sen kummempaa tutkiskelua. Lignicolan ja nigrellan ITS -sekvenssit ovat ilmeisesti hyvin lähellä toisiaan, ainakin nimetyillä näytteillä näyttäisi olevan 0,5 % luokkaa.
Nythän tässä on keväällä meillä hyvä tilaisuus koittaa selvitellä näitä “sysimaljakkaita”, ainakin mikroskopian ja ekologian osalta.
Matilta haluaisin kysyä eroavatko nigrellan ja lignicolan anamorfit toisistaan paljonkin makro/mikrotasoilla ja onko lajien anamorfeja vielä sekvensoitu? Voisi koittaa anamorfiakin etsiä.
P. lignicola ei ole taksoni laji.fissä, mutta havainnot löytyy tämän merkkijonohaun takaa, siellä on yksi kuva myös anamorfista.
Muutamia vuosia sitten laitoin kokeeksi muutamia anamorfeja sekvensoitaviksi, jotta nähdään, mitä ne oikein ovat. Tuo lignicola oli yksi niistä ja eipä tuota ilman sekvenssiä olisi ikinä voinut yhdistää siihen.
Orvakoita katsellessa tätä samannäköistä anamorfia tulee kyllä eteen ja siksi luulen sen olevan tavallinen, mutta määritys ennen jäänyt aina anamorfin tasolle. Olen muutamia sen jälkeen skoopannut nimelleen ja sekvenssejä niistä tehdään lisää, jotta varmistuu, ovatko kaikki samaa ja pystyykö ne oikeasti ja riittävän luotettavasti määrittämään skoopissa.
Eteen on tullut hyvin samantapaisia anamorfeja, mutta niissä on ollut selvästi skoopissa pientä eroa ja niitä täytyy nyt selvittää sekvensoinnin kautta. Voisi hyvin kuvitella, että itiöemät voisivat olla ulkonäöllisesti lähellä lignicolaa olevia, mutta eipä näistä koskaan tiedä. Osa aiemmista sekvensseistä on epäonnistunut.
Nigrellan anamorfia minulla ei ole tiedossa, mutta toivon, että noista samantapaisista sellainen voisi tulla esiin. Voihan olla, että tuo lignicola ei Suomessa tee muuta kuin anamorfia tai sitten niitä on näytteiden seassa nigrellan nimellä. Luulen, että suuri osa museonäytteistä ei ole skoopattuja. Ulkonäön perusteella menneet sysimaljakkaiksi. Jos anamorfia lignicolasta löytää helposti, luulisi itiöemiäkin olevan.
1 Like
Tämä onkin kiinnostava juttu. Täytyy kerätä kaikki “sysimaljakkaat” mitä löytyy ja skoopata nuo itiölimat. Vanhoista museonäytteistä ei itiölimat enää erotu. Luin että joku oli onnistunut limatyypin tunnistamaan vielä kolmen vuoden ikäisestä näytteestä mutta käytännössä tunnistaminen taitaa vaatia hyvinkin tuoreen näytteen.
Löysin yhden Carbone et al artikkelin (2022) jossa on yksi suominäyte nimellä P. lignicola
FINLAND, Varsinais-Suomi: Perniö, Mutainen, on a mossy stump of Picea abies, 6 Nov. 2004, leg. S. Tuominen, det. S. Huhtinen (TUR 172564, as P. nigrella).
Näyte ei ole kuitenkaan mukana artikkelin puussa. Tätä ei myöskään löydy Laji.fistä joten muuta tietoa en tästä löydä. Kiinnostavasti keräys on kuitenkin kuusen kannolta ja marraskuulta kun sysimaljakas on tyypillinen kevätsieni.
https://abcjournal.org/index.php/BothaliaABC/article/view/311/181
Eikö tuo Perniön näyte ole sama kuin tämä: Havaintoerä | Suomen Lajitietokeskus? Alkuperäisessä Glejduran et al. (2015) artikkelissa lignicola-keräykset ovat maalis-kesäkuulta, joten tuo marraskuinen havainto on tosiaan mielenkiintoinen.
“Sysimaljakkaita” löytyy välillä pitkälle lahonneilta kuusen ja männyn rungoilta. Glejduran artikkelin P. lignicolat ovat puulla kasvaessaan olleet kuuselta ja pihdalta, mutta eilen skooppaamani P. nigrella kasvoi männyllä. Tuossakin olisi selvittämistä, että ovatko lajit erikoistuneet eri puihin, vai onko muusta johtuvaa, että P. lignicolaa ei ole löydetty männyltä. “Sysimaljakkaiden” löytyminen männyltä ei mielestäni ole kovin harvinaista ainakaan Suomen talousmetsissä.
Juu sama näyte. Etsin Pseudoplectanioista mutta olikin tosiaan muutettu jo määritystä ja lignicola ei näy listauksissa kun ei ole taksoni.
Myös tuossa Carbonen jutussa kaikki muut lignicolat ovat maalis-toukokuulta paitsi yksi Pohjois-Kanadasta heinäkuulta.
Ja sen verran korjaan vielä itseäni että Carbonen jutun liitteestä löytyy LSU -puu ja siellä on mukana myös tuo Perniön näyte. K.o. näytteestä ei ilmeisesti ole olemassa kelvollista ITS -sekvenssiä.
Katsoin viime vuotisen havaintoni kuvia, ja siinähän näkyi yhdessä kuvassa useita vapaita itiöitä, jotka olivat nätisti limakerroksen keskellä. Käväisin samassa paikassa, ja yksi terve itiöemä löytyi.
Edelleen tällä näyttävät itiöt olevan keskellä limaa – kaikki vapaana olevat olivat keskellä, ja suuri osa askusten sisällä olevista kanssa, mutta jälkimmäisten osalta joissakin oli kanssa lima järjestäytynyt toispuoleisesti. Tämä itiöemä kasvoi suoraan matalaa sammalta kasvavasta maasta, ja ei näkynyt olevan suoraan yhteydessä puuhun.
Löysin kanssa verrokiksi sohjoksi lahonneelta maakuuselta sysimaljakkaan, ja tällä taasen kaikki niin vapaat kuin askuksissa olevat itiöt olivat selkeästi toispuoleisia liman osalta.
Ekat kaksi kuvaa tuota keskitettyä ja toiset toispuoleista:
2 Likes