Rämehopeatäpläkö (Boloria eunomia) [ Pursuhopeatäplä (Boloria euphrosyne) ]

03.07.2021 Ivalossa Paldojärven maastossa.
Näitä hopeatäpliä olen kuvannut useita ja aina ne ovat osoittautuneet orvokkihopeatäpliksi. Tämä nyt ei sitten sopinut millään tuohon kategoriaan. Aikani kun näitä hopeatäpliä tutkailin, niin en löytänyt tälle sopivampaa nimeä, mutta en vielä sittenkään ollut riittävän varma, joten tarvisin nyt varmistusta.


Molemmat kuvat samasta yksilöstä.

Mun silmään paremminkin Boloria euphrosyne.

Minun mielestä tällä ei löydy takasiiven tyvestä tuota mustaa täplää. Minäkin epäilin tätä vaihtoehtoisesti pursuhopeatäpläksi, mutta juuri tuosta edellisestä syystä päädyin Eunomiaan. Tarkistatko vielä?

Eikös se siellä pilkota? Vähän samaan tapaan kuin linkin kakkoskuvassa:

Kyllä se minun silmiin näyttää kaikissa kuvissa vain tuolta samalta verkkokuviolta kuin tässä kuvassa vasemmanpuoleisen takasiiven tyvikin. Ei siinä ole tuota pyöreää täplää. Tuota nöyhtää kyllä molemmin puolin aika tavalla joten peittää kuvion tehokkaasti.

Tässä sama kuva valoa ja kontrastia lisättynä.

Kyllä Pekka tässä on oikeassa eli laji on Boloria euprosyne. Pohjoisessa laji on vähän eri näköinen kuin etelässä, joten kannattaa verrata pohjoisten yksilöiden kuviin.

Hei Pekka!

Laji-fi -foorumilla minulla on kysely määrittämästäni rämehopeatäplästä, jonka Sinä määrittelit pursuhopeatäpläksi.
Olen ihan puhdas aloitteleva harrastelija, jolla ei ole tämän alan koulutusta lainkaan enkä ole kuin muutaman vuoden harrastanut luonnon asioita, joten kokemuskin on varsin vaatimaton.

Minua jäi kuitenkin kovasti kaivelemaan, millä perusteella tuo määrittelyni on väärin. Mielipiteeni sinällään eivät ole minulle tärkeitä, vaan hyväksyn heti virheeni, kun tiedän, missä olen virheen tehnyt.

Katsoin läpi lähes kaikki Boloria euphrosyne hakusanalla löytyvät kuvat. Niissä kaikissa olen selvästi erottavinani tuon takasiiven tyvällä olevan tunnusmerkillisen pisteen paitsi yhdessä kuvassa. Se kuva on vielä Suomen Luonto lehden havaintokirjan Pursuhopeatäplän esittelykuvana (Kuvaajana Miia Pesu 2016 Mäntyharju) (Tässä kuvassa on etusiiven kolmas piste selvästi muita pienempi, mikä pitäisi olla angervohopeatäplän tuntomerkki. )
Luin kyllä tarkkaan pursuhopeatäplän määrittelyn etusiiven täplärivin kokoerosta, jonka takia epäilin tätä perhosta juuri pursuhopeatäpläksi, mutta mielestäni kokoero ei ollut niin selvä kuin pursuhopeatäplän kuvissa. Lähinnä näiden takia hylkäsin määrittelyni lisättynä tuon takasiiven tyven täplän puuttumisella.

Kuin toki rämehopeatäplän etusiiven muodostakin ja vaikka se on aika ylimalkaisesti sanottu, niin kyllä tuo etusiipi minusta vaikuttaa aika pyöreältä varsinkin kun katsoo oikeaa siipeä. (Vasen siipihän onkin osittain pystyssä noissa kuvissa, mikä suoristaa kuvassa tuota pyöreyttä.

Katsoin myös mali.kuvat.fi kuvia ja siinä ensimmäinen boloria eunomia (Huittinen) kuvassa kyllä näyttäisi olevan tuo pursuhopeatäplän tunnusmerkillinen piste takasiiven tyvellä (ehkä myös Vantaan kuvassa) muista se mielestäni puuttuu.

Olisko mahdollista saada näin yksityisesti vähän lisäperusteluja tuolle väärälle tunnistukselleni. En haluaisi millään tehdä asiasta tämän isompaa, mutta jos asia jää itselleni epäselväksi, en voi käyttää noita kuviani mihinkään. Omilla facebook sivuillani pyrin aina antamaan luotettavaa tietoa.

Odotan rauhallisesti, sillä asialla ei ole mikään kiire.

Ei viruksia. www.avast.com

to 7. huhtik. 2022 klo 18.31 Pekka Malinen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:

Alapuoleltahan lajit on helppo erottaa toisistaan. Onko yhtään kuvaa alapuolesta?

Ainakin etelässä eunomia lentää ainoastaan soilla. Kuvien perusteella tämä on kuvattu kuivemmalla paikalla. Oliko suo vieressä?

Näitä ei taida haku löytää:

Paikka ja päivämäärä sama kuin tuossa kyselyssäni vesiperhosesta. Itse asiassa kuvat on otettu kymmenen minuutin sisällä samasta paikasta. Lapin suot varsinkin pienen järven tai lammen ympärillä näyttävät heinäkuussa monin paikoin varsin kuivilta. Valitettavasti yhtään kuvaa en siipien alapuolelta saanut vaikka kovasti yritin, ennen kuin perhonen lähti lentämään tuon lahden ylitse.
Tutkinpa vielä antamasi linkit. Kiitos niistä! Yritän opiskella lisää.

Kiitos Pekka näistä vertailevista kuvista. En tosiaan näitä löytänyt aikaisemmin.
Nyt kun tarkastelen euphrosynen kuvia, niin lähes kaikissa olen erottavinani tuon takasiiven tyven tumman täplän, mitä taas ei näy eunomian siivissä. Kun eunomian siipiä varsinkin Pohjois-Lapin maantieteellistä muotoa tarkastelee, niin täplärivit vastaavat erinomaisesti tuota kuvaamaani perhosta. eritoten tuo Inarissa kuvattu on mielestäni miltei kopio. Myös tuo muun kuvioinnin vahvuus ja kuviomuoto ovat hyvin samanlaiset juuri tuon takasiiven tyviosassa.
Vastasinkin tuohon paikkakyselyysi ja sehän näkyy tosiaankin tuosta vesiperhoskyselykuvastani aika hyvin.
Anteeksi, että olen näin itsepintainen, mutta koneinsinöörin luonto vain on tämmöinen, että asia täytyy saada perusteellisesti selvitettyä. Ja perusteiden kauttahan ihminen oppii. Kiitokset kärsivällisyydestäsi!

su 10. huhtik. 2022 klo 8.53 Pekka Malinen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:

Täällä Raahessakin(717:338) näkee säännöllisesti hyvinkin tummia ja “savuttuneita” yksilöitä.

Pahoittelut, jos kuullostin vastauksessani ylimieliseltä. Ei ollut tarkoitus.

Minusta takerrut nyt aivan liikaa yhteen tuntomerkkiin eli takasiivessä olevaan pisteeseen tai sen puuttumiseen. Itse en ole koskaan kyseistä tuntomerkkiä käyttänyt enkä osaa sanoa, onko se kuinka merkityksellinen tuntomerkki. Voi olla hyväkin.

Mutta yleisellä tasolla, pitää muistaa, että perhosten siipikuvioissa on lajinsisäistä vaihtelua ja yksittäinen tuntomerkki voi “valehdella”. Ja sen päälle luontokuvissa kuvakulma, valaistus ym. voivat aiheuttaa kaikenlaista “jännää”, joihin parhaatkin tuntijat välillä harhautuvat (tämä vielä niin, että tämä harhautuminen tapahtuu usein vain yhdelle tuntijalle, mutta muut tuntijat eivät siihen sorru, koska jokainen tunnistaa lajeja pikkaisen eri tuntomerkkeihin/vivahteisiin perustuen. Siksi lajimäärityksessä kannattaa aina yksittäisen tuntomerkin sijaan katsoa kokonaisuutta, siis useiden tuntomerkkien yhdistelmää.

Syy, miksi itse päädyn tuossa euphrosyneen, on perhosen yleisolemus. Etusiipi on euphrosynella leveämpi (varsinkin naaraalla, joka kuvassa) ja sen siipien, varsinkin etusiivessä, tyven ja muun siiven välinen pohjavärikontrasti on paljon vähäisempi kuin eunomialla.

Sellainen asia vielä, että minun tapani määrittää lajeja perustuu varmasti keskiarvoa paljon voimakkaammin juuri yleishabitukseen, jossa siivenmuoto, värisävyt ja tällaiset kontrastierot merkitsevät tosi paljon. Usein määritän otuksia näin, vaikka niihin löytyisikin jokin “helppo” yksityiskohtaero. Näin varmaan siksi, kun olen alkanut varsin nuorena perhosharrastuksen ja tuolloin, kun suomenkielisiä oppaita yöperhosista ei ollut eikä minkäänlaista kielitaitoa saksankielisiin kirjoihin, joiden pohjalta yöperhosia alle 10-vuotiaana opettelin määrittämään.

Kiitos Jarkko. Laittamasi kuvat ovat todella hyviä esimerkkejä. Näissä kaikissa minäkin näen tuon takasiiven tyven tumman täplän, jonka perusteella olisin itsekin nämä määrittänyt euphrosyneksi tai tutkinut ja verrannut niittyhopeatäplään ja lehtohopeatäplään.
Kysymys onkin, miksi tuo kuvaamani perhonen ei voi olla eunomia ja miksi kaikki ovat tekemässä siitä euphrosyneä, vaikka siitä nähdäkseni puuttuu tuo takasiiven tyven tumma pyöreä täplä. Eli mikä tästä tekee pursuhopeatäplän?

Etusiipien reunakuvioinnit kolmiot ja etusiipien täplärivin kokoerot 3 isompaa ja 3 pienempää. Eunomian reunakuvioinnit tummillakin yksilöillä v-muotoiset ja täplärivissä ei niin selvää kokoeroa. Eunomialla etusiiven alimmaisessa suonivälissä oleva juova kaartuva.Kuvien yksilöillä suora.

1 Like
  1. Kyllä se täppä siellä pilkottaa. Se on hippasen tummempi kuin ympärillä oleva kehnä.
  2. Alimmaisessa suonivälissä oleva juova on suora.
  3. Etusiipien täplärivin kokoerot 3 isompaa ja 3 pienempää.

Välillä eunomiallakin on aika suhrut reunatäplät.

1 Like

No nyt tuli sekä Pekalta että Jarkolta selvät perustelut tunnistukseen. Tuo etusiiven alimmaisen suonivälin suoruus on selvä (Näkyy myös Pekan antamissa verrokkikuvien perhosissa.) Samoin siipien reunakuviointien kolmiomuoto on riittävän selvä (myös verrokkikuvissa). Etusiipien täplärivin kokoerot eivät yksinään riittäisi vakuuttamaan (verrokkikuvissa löytyy yhtä pieniä kokoeroja).
Kokonaisuutena nyt olen vakuuttunut, sillä näin asiantuntijat antavat oikeaa tietoa, josta harrastelijallakin on mahdollista oppia.
ISO Kiitos Pekka ja Jarkko!