Rantakäärme

Törmäsin eilen tämmöiseen valtavan isoon käärmeeseen. Pituus oli arviolta 120cm. Onko rantakäärme? Väritys musta eikä ollut niskalaikkuja. Silmät näyttäisi olevan pyöreät.

Kyy tuo ei missään nimessä ole, joten rantakäärme sopii nimeksi.

Kiitos mielipiteestä. Säikäytti kun näin sen ensiks kymmenen metrin päästä et jos kyyt alkaa olla tota kokoa niin ei uskalla enää mennä metsään.:scream:

Myös minä ja koira sai kunnon herätyksen.
Aamulenkillä lasten leikkipuistossa rantakäärme.
Laitoin tietoa tuonne havainnot sivulle.
Ei ollut vatsan alusta noin keltainen,pikemmin valkoinen.
Koirani pituus on 100cm,arvioin käärmeen pituudeksi 130-140cm.
Ilmeisesti otti aamuenergiaa,pää pystyssä,ei lähtenyt karkuun.
Napsin rauhassa muutamia kuvia.

Onhan se uljas ilmestys. Lasten leikkipuisto ei varmaan kaikkein paras asuinalue käärmeelle. Ei kait siitä joudu linnaan jos varovasti siirtää muualle.:wink:

:smiley:Tuskin joutuu, olisin sen tehnyt.
Mutta koira oli mukana,ja alkoi jo muutenkin
kiinnostumaan tästä madosta.Joten luotin vanhaan
kokemukseen,ettei se siinä kauaa päivää paistattele.

Jatkan tätä keskustelua omilla rantakäärmekokemuksilla. Tuttavien kesämökillä (Sulkava 25-27.07.2017) minulla oli tilaisuus kolmen päivän ajan tutustua rantakäärmeisiin. Heidän pitkän laiturinsa aluskivikossa oli elellyt jo useampia vuosia rantakäärmeitä. Nyt näin kaksi, joista suurempi, ilmeisesti naaras, lähinnä oli näkysissä. Se paistatteli päivää laiturilla, laiturin reunan tukikivillä tai laiturin kupeessa kuivalla kuolleitten kortteiden päällä. Toki se liukkaasti väistyi laiturilta ihmisten tieltä, mutta vain muutaman minuutin kuluttua palasi takaisin. Tällä yksilöllä ainakin oli selvät, jopa yhteenkasvaneet kellertävät läiskät niskassa, jollaisena itse olen oppiinut rantakäärmeen tuntemaan. Onkohan olemassa tutkimustietoa siitä, paljonko on noita täysin mustia käärmeitä?
Kuvailin tätä kookkaampaa kolmena päivänä, ja kolmantena päivänä se antoi minun kuvailla jo varsin lähietäisyydeltä itseään. Katseli toki tarkkaan, mutta eipä enää lähtenyt karkuun. Tuntui, että olimme jo tottuneet toinen toisiimme.

1 tykkäys

Kyllä ne eläimet luonnossa oppii nopeasti onko kuvaaja vihollinen vai ystävä.:smile:

Poikkeuksellisen komea kauluri. Olen merkinnyt kohtaamieni käärmeitten värejä ylös 1970-luvulta lähtien, enkä ole tuollaista nähnyt, mustia kyllä usein.

Siinä missä viime vuoden kasvukausi oli alusta loppuun pari viikkoa myöhässä retkeilyalueillani Etelä-Hämmeessä ja Satakunnassa, tämä vuosi on ollut kuukauden myöhässä. Erikoinen osoitus sattui eteeni viime viikonloppuna Porin saaristossa: metsässä tuli vastaan kookas kantava rantakäärmenaaras. Tavallisesta poiketen ei käärme lähtenyt karkuun vaan jäi sähisemään. Minuutin kuluttua perässään luikerteli paikalle pieni musta koiras, joka oitis ryhtyi yrittämään parittelua. Monen minuutin hedelmättömän ähellyksen jälkeen käärmeet matelivat teilleen. Naaraan muninta oli yli kuukauden myöhässä ja koiraan parittelu yli puoli vuotta etuajassa.

Uusimmassa Suomen Luonnossa (7/2017) mainitaan, että myöhäiset sammakoiden nuijapäät saattavat talvehtia toukkina ja aikuistua vasta seuraavana keväänä. Itsekin kohtasin elokuisia nuijapäitä tuuloslaisessa lähdelammessa. Onko tuollaisesta kehityksen viivästymisestä kellään havaintoja? Muudan biologi kertoi minulle vuosikymmeniä sitten, että kehnoissa kesäoloissa lappilainen kyy saattaa horrostaa kesän läpi - osaako kenkään vahvistaa tai kumota sitä? Entä voiko Porin rantakäärme synnyttää talven jälkeen?

1 tykkäys

Tänään 29.9.2019 löytyi maantieltä auton alle jäänyt rantakäärmepienokainen. :cry:

Kuvauspaikka Parikkala.