Resupinaattisia karvakoita?

Olen löytänyt kahdesta eri paikasta resupinaattisesti kasvavaa sientä, jolla mikroskoopissa näkyy samanlaisia karvoja kuin suvuissa Lachnum ja Lachnellula. Karvat ovat usein kiteisiä, ja osassa niistä on väliseiniä. Mikroskopointi on vaikeaa, koska sienet ovat hyvin ohuita ja niissä on sekaisin eri lajien itiöitä.

En tiedä ovatko nämä anamorfeja vai teleomorfeja, mutta veikkaisin jälkimmäistä. Olen löytänyt kummastakin sienestä rakenteita, jotka näyttävät tyhjiltä askuksilta, mutta en ole varma asiasta. Koska mahdolliset askukset ovat tyhjiä, en ole voinut varmistaa, mitkä itiöt ovat sienten omia. Joka tapauksessa mitään konidioforeja en ole tietääkseni löytänyt.

Ovatko nämä jotain karvakoita, vai onko muillakin sienillä samanlaisia karvoja? Miksi ne kasvavat resupinaattisesti? Karvakat ja muut kotelosienet ovat minulle edelleen melko tuntemattomia, joten pyydän apua viisaammilta. Saa korjata, jos käytän termejä väärin.

Sieni 1

Kasvoi melko pitkälle lahonneella puulla.

Mikroskoopissa näkyy usein kiteisiä karvoja, joilla on yleensä pyöreähkö pää. Karvojen pituus n. 50–100 µm. Samasta juuresta voi kasvaa kaksi karvaa, mutta toisaalta yhdellä karvalla voi kaksikin juurta.

Näiden lisäksi on erittäin tiheässä kasvavia karvoja (parafyysejä?), joiden lomassa on välillä askuksen kaltaisia rakenteita (kuvassa ympyröityinä). Askusmaisten rakenteiden leveys on 6,5–9,5 µm.

Paras itiöehdokas on tällainen soikea, n. 20 × 6 µm.

IMG_20230622_155539~2

Lisäksi on pitkiä septallisia itiöitä, 60 × 3 µm.

Sieni 2

Toinen sieni lienee eri lajia, vaikka se onkin hyvin samanlainen kuin edellinen. Se kasvoi ehkä kuusen kannolla. Näyte on hankala skoopattava, koska se on erittäin ohut ja täynnä jotain viherlevää.

Karvoissa ei ole selviä eroja edelliseen sieneen verrattuna. Ne ovat ehkä hieman kiteisemmät. Kuvassa on vähäkiteisiä karvoja, koska sain niistä parempia kuvia kuin runsaskiteisistä karvoista.

Tiheä “karvamatto” puuttuu tältä sieneltä. Mahdolliset askukset ovat pienempiä, samoin kuin itiöt. Parhaat itiöehdokkaat ovat pallomaisia (Q = 1,0–1,1), samankaltaisia kuin taigakarvakalla (Lachnellula suecica). Läpimitaltaan itiöt ovat noin 5,5–6,5 µm.

Lisäksi on tällaisia vaihtelevan kokoisia itiöitä, jotka kuulunevat jollekin toiselle sienelle.

Hei,

resupinaattiset ovat siis jalattomia (sessile) eli maljamaisia karvakoita, joita on paljon ja monissa suvuissa esim. Cistella ,Ciliolarina, Hyaloscypha, Olla jne.

Joskus parafyysejä on niin paljon, että karvojen löytäminen on hankalaa, enkä ole aivan varma, onko kuvissasi näkyvissä karvoja, joiden avulla voisi sijoittaa löydön johonkin sukuun. Ehkäpä 1. mikroskooppikuvassa aivan oikeassa renassa voisi olla pari karvaakin, joiden pinnassa on muutama nysty tms. Sieniinhän voi kulkeutua myös muiden sienten itiöitä ja esim. nuo 2 isoa itiötä voivat kuulua jollekin kantasienellekin. Maljamaisia ja karvaisia kantasieniäkin on olemassa… Septallinen pitkä itiö kuulunee kuitenkin jollekin kotelosienelle. Viimeisen kuvan askukset ovat vielä kehittyviä.

Tarvitaan lisää mikroskopiakuvia. Prepaaraatin voi painaa varovaisesti litteämmäksikin ja joskus on tarvetta värjätä karvoja Cotton bluella, mutten itse juuri käytä sitäkään.

t: Marja

Näissä siis ei ole maljoja ollenkaan, vaan sieni on yhtä laajaa mutta ohutta, hieman karvaista itiöemää.

Pidin tätä ensin kantasienenä, jolloin karvat olisivat kystidejä. 2. mikroskooppikuvassa näkyvät rakenteet (askukset ja parafyysit?) tuskin kuitenkaan kuuluvat kantasienelle.

Ensimmäisessä ja toisessa skooppikuvassa näkyvät karvat ovat erilaisia. 1. kuvassa on melko harvoja, usein kiteisiä karvoja, jotka tulkitsin varsinaisiksi karvoiksi, kun taas 2. kuvassa on hyvin tiiviitä, kiteettömiä karvoja, jotka tulkitsin parafyyseiksi. Onko tämä tulkinta väärä? Uskotko, että 2. skooppikuvassa ympyröidyt rakenteet ovat askuksia vai jotain muuta?

Nuo suuret, soikeat itiöt vaikuttivat mielestäni kotelosienen itiöiltä. Kuvan toisessa itiössä on apikuluksen näköinen kohta, mutta useimmissa itiöissä sellaista ei ollut. Samanlaisia itiöitä oli sen verran runsaasti, että ne voivat hyvinkin olla sienen omia, ellei tuo pitkä septallinen jostain syystä ole uskottavampi.

Sieni siis kasvaa orvakan tapaan resupinaattisesti ilman maljoja, mutta mikroskoopissa se näyttää joltain karvakalta. Voivatko karvakat kasvaa tällä tavalla epätyypillisesti, vai onko tämä jotain muuta?

Hei,

ekassa kuvassa risusta oikealle sammaleiden alla puulla on pari valkoista sientä ja kuvittelin sinun tarkoittavan niitä.

Tämä on minulle ihan outo tapaus. Onko sinulla näytettä?

t: Marja

1 tykkäys

Ketjunaloitukseni olisi tosiaan voinut olla selkeämpi, pahoittelut siitä. Minulla on kaksi eri paikasta kerättyä näytettä (aloituksen sienet 1 ja 2), joista toinen on kuitenkin huonokuntoinen. Koska keräsin molemmat näytteet melko lyhyessä ajassa, sienen ei pitäisi olla kovin harvinainen. Silti en löydä netistä vastaavaa.

Hei,

ihan kuin parissa noiden askusten kaltaisten rakenteiden päissä olisi jotain sterigman kaltaisia rakenteita ja ehkäpä jotain itiön alkujakin (esim. vasemmanpuolimmaisessa punaisessa soikiossa). Voisiko siis kuitenkin olla jokin kehittyvä kantasieni?

t: Marja

Tuokin on mahdollista. Yritin äsken löytää niitä askusmaisia rakenteita, mutta en onnistunut. Sen sijaan löysin tällaisen:

Tuo näyttää kotelosienen konidiolta. En ole aiemmin huomannut, että näytteessä olisi konidioita kiinni. Jos tämä on sittenkin kotelosienen anamorfi, meneekö määritys mahdottomaksi?

Oliko MLZ-reaktioita? Tubulicrinis poissuljettu?

Ei ole amyloidisuutta. Tubulicrinis oli ensimmäisiä miettimiäni vaihtoehtoja, mutta monia asia sanoo vastaan: sinkilöiden puuttuminen, joidenkin kystidien väliseinällisyys, kystidien seinämän tasapaksuisuus ja kiteiden alkaminen kystidien juuresta.

Orvakoiden seassa, joko loisena tai muuten siinä vaan kasvavana näkee joskus kotelosieniä. Tässähän voi myös olla kyse sellaisesta tapauksesta. Tuossa kasvuston lähikuvassa näkyy muutama nappimainen kohta, jossa voisi olla kotelosieni tekemässä itiöivää kohtaa. Katso sellaista tekemällä leike, onko siinä itiökoteloita muodostumassa.
Voihan tämä koko kasvusto olla kotelosientä ja vasta kehittymässä. Noista skooppikuvista ei minulle oikein tule tunnetta, että orvakasta olisi kyse.

Olen miettinyt, että olisiko 1. skooppikuvassa kantasieni ja 2. skooppikuvassa kotelosieni. Noita 1. skooppikuvan kystidejä/karvoja löytyy koko näytteestä, kun taas 2. skooppikuvan tiiviistä “karvamattoa” löytyy vain paikoitellen. Ajatusta tukee myös se, että en ole löytänyt karvamattoa kakkosnäytteestä. En ole kuitenkaan huomannut, että karvamatto olisi millään tavalla makroskooppisesti erotettavissa, ja mikroskoopissakin se sulautuu lähes saumattomasti muuhun sieneen. Tarkoitatko nappimaisilla kohdilla noita kellertäviä vai tummia kohtia?

Yksi syy, miksi sieni ei vaikuta orvakalta, on basidioiden puuttuminen. Luulin jo hetken ajan löytäneeni basidioita, mutta ne olivatkin samoja karvoja kuin 2. skooppikuvassa. Ne vain kasvoivat niin tiiviisti, että ne näyttivät kantasienen itiölavalta.

Sen sijaan löysin ehkä pitkulaisia itiöitä niiden askusmaisten rakenteiden sisältä.

En vieläkään tiedä, onko tässä pelkkä kotelosieni vai myös kantasieni seassa. Hämmentävä tapaus.

1 tykkäys

Tarkoitin kellertäviä kohtia.

1 tykkäys

Hei,

nyt tässä viimeisimmässä mikroskooppikuvassa näyttäisi olevan jopa itiöitä kehittymässä askuksessa. Ota vain pieni näytepala ja paina vaikka kumipäisen lyijykynän kumipäällä näyte ohuemmaksi. Ohuemmasta näytteestä rakenteet näkyvät paremmin. No, itse tosin käytän preparointiveitsen (apteekista ostettu kertakäyttöinen kirurginveitsi, jota käytän, kunnes särkyy) päätä.

Mikroskopointitarvikkeita oli aiemmin hankala hankkia ja joutui soveltamaan ja säästämään. Esim. peitelasitkin voi pestä ja itse asiassa pienten kotelosienten löytäminen preparaatista on helpompaa käyttämällä rikkoutuneiden peitelasien palasiakin. Olen nähnyt Evin (Zoton puoliso) käyttävän immersioöljyistä peitelasiakin uudelleen pyyhkimällä sen alapinnan puhtaaksi…
t: Marja

1 tykkäys

Tässä on toistaiseksi paras kuva askusten sisällöstä, mutta aion vielä skoopata lisää. Pari itiötä on ollut askusten ulkopuolella, ja koko näyttäisi olevan luokkaa 40–60 × 3–3,5 µm.

Itse pesen aina peitelasit. Hankalaa se on, kun ovat lähes näkymättömiä, mutta ainakin säästyy hieman rahaa.

Skopiasta tulee mieleen Arachnopeziza. Nehän kasvattaa runsaan subiculumin. Jospa kyseessä on joku raakile/kehityshäiriöinen suvun edustaja, joka ei itiöemiä ole kunnolla tuottanut?

2 tykkäystä

Minullakin kävi Arachnopeziza-suku mielessä. Se on suomennettu seittikarvakaksi…

Itiökoko sopisi A. auratalle.

1 tykkäys

Tuo on hyvä ehdotus! Kokeilin äsken MycoKeyn synoptista määrityskaavaa kotelosienille, ja tulokseksi tuli Arachnopeziza. Toiveajattelu voi toki vaikuttaa tulokseen, mutta Arachnopeziza sopisi tälle erittäin hyvin. Olen käyttänyt samaa määrityskaavaa ennenkin tälle sienelle, mutta silloin tulos oli Lachnum tai Lachnellula. Aiempi Arachnopeziza-suvun puuttuminen johtui todennäköisesti tuntomerkistä “hairs incrusted att full length”, joka sulki suvun pois. Täällä on kuitenkin kuvia, joissa A. auratalla on aivan samanlaiset kiteiset karvat kuin löytämälläni sienellä. Myös itiöt ja askukset sopivat oikein hyvin tuolle lajille.

Huomenna pitää katsoa, voisiko myös sieni 2 olla samaa lajia.

Tämän perusteella itiökoko sopii lajille Arachnopeziza delicatula, jonka rajaus on muuttunut sekvensoinnin myötä. Tuon tutkimuksen perusteella A. aurata Suomessa on ainakin yleensä oikeasti A. delicatulaa. Laji.fi:ssä lajia ei ole vielä splitattu.

Löysin kakkosnäytteestä luupilla 0,25 millimetriä leveän maljan.

Skooppasin sen, ja löysin tyhjiä askuksia. Sienen itiöt ovat luultavasti näitä aiemmin näyttämiäni:

Itiöt ovat noin 20–35 × 3–4 µm. Ne ovat selvästi kapeammat toisesta päästä. Itiöiden pituus ei oikein sovi lajille Arachnopeziza aurata / delicatula. Sieni 2 on siis vielä kysymysmerkki, mutta sieni 1 on todennäköisesti A. aurata / delicatula.