Tällaisia löytyi eilen Äänekoskelta mustaherukan lehdiltä.
Onko Puccinia caricina var. pringsheimiana ?
Samassa varjostetusta pensaasta löytyi myös tällainen lehti:
Lajistahan minulla ei tietenkään ole harmahinta aavistustakaan (Podosphaera mors-uvae?).
Juu, ensimmäinen on Puccinia pringsheimiana. Hyvä löytö!
Härmä menee skooppaamiseksi. Katso konidioita. Jos ne ovat ketjussa, niin laji on Podosphaera mors-uvae (konidiot 17-30 x 11-20 um). Jos taas yksittäin, niin silloin laji on joko Phyllactinia ribes (konidiot 60-100 x 18-30 um) tai Erysiphe grossulariae (konidiot 23-33 x 12-17,5 um).
Näytettä kannattaa skoopata sen verran, ettei ensimmäisen näkymän perusteella tee määritystä (ellei sitten konidiot tosiaankin ole Phyllactinia ribesin kokoluokkaa). Usein preparoidessa ketjussa olevat konidiot saattavat irrota ja näyttää siltä, että ne olisivat yksittäin. Kun preparaattia katsoo laajemmin, niin sieltä kyllä löytyy ketjussakin olevia konidioita, jos lajilla sellaisia on.
Kiitoksia! 
Itse asiassa olin löytänyt vastaavan kaltaisen pienen läntin yhdeltä lehdeltä omista mustaherukkapehkoistani täältä Outokummusta jo viime viikolla. Äänekoskella sitä oli todella runsaasti ko. pensaassa ja päätinkin siksi vähän selvitellä, mitä se voisi olla. Runsaus viittaa ainakin siihen, että koko lehti ei voi yhteyttää eli aiheuttanee pientä haittaa pehkolle.
Olisikohan kelit suotuisat lajille, kun löytyy nyt noin helposti.
Kiva saada uusi laji listoilleen.
Kävin tänään kasvitieteellisellä puutarhalla ja siellä marjakasvien näytemaalla huomasin valkoherukalla ilmeisesti tätä samaa ruostetta. Sitä oli myös lähellä olevilla punaherukoilla, mutta ei mustaherukoilla tai karviaisilla.
Alla on kuva myös itiöistä. Niitä oli selvästi kahdenlaisia kooltaan ja muodoltaan. Pienet ja melko pyöreät olivat 15-17 x 13-15 µm ja nuo isommat epämuotoiset 29-40 x 20-23 µm.
Voiko tämän nimetä Puccinia pringsheimiana vai pitääkö laittaa Puccinia caricina coll.?
Suosittelen nimeä Puccinia caricina coll. Sen helmi-itiöiden kooksi mainitaan 16-26 x 12-20 µm.
Lajiryhmän kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät erilaisilla saroilla ja voidaan määrittää varmuudella vasta sitten, kun tiedetään millä saralajilla se myös kasvaa. Voisin kuvitella, että kasvitieteellisessä kasvatetaan erilaisia saroja, joten sen perusteella on vaikeaa päätellä lajia tarkemmin.
Kirjallisuudessa ilmoitettuihin itiökokoihin suhtaudun aina varauksella. Mitattuja itiökokoja ei oikeasti ole julkaistu kovinkaan paljoa, useimmiten vain tyydytään siteeraamaan jo aikaisemmin julkaistuja mittoja.
Kiitos, tätä vähän epäilinkin. Kasvitieteellinen puutarha on aivan Kuivasjärven rannan alueella, joten puutarhan eksoottisten sarojen lisäksi mukaan voi tulla myös rannoilla kasvavat luonnonvaraiset sarat.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
