Käväisin rämeellä ja joillekin siellä kasvaville suokukille lehtiin oli tullut tällaista vaaleanpunaista sävyä. Voisiko mennä lajista suokukanpöhö (Exobasidium karstenii), vai onko jotain muuta?
Tämä ruoste taas löytyi villin mustaherukkapensaan lehdeltä. Lajista ei mitään hajua.
Hei,
yksi ehdokas tuolle ruosteelle voisi olla Puccinia caricina.
t: Marja
Ekassa kuvassa näyttää kovasti siltä, että niissä olisi kehittymässä joko suokukanpöhö, Exobasidium karstenii (todennäköisempi), tai suokukankalvaspöhö, E. sundstroemii. Käypä katsomassa paikalla joskus myöhemmin, ovatko infektoituneet lehdet laajenneet suurin piirtein samanmuotoisiksi kuin puolukalla. Jos ovat, niin sitten on jompikumpi. Minulla ei ole havaintoja kummastakaan lajista, koska Helsingissä ei juurikaan soita ole.
E. karsteniin itiöt ovat käyriä, enintään 18 µm pitkiä, E. sundstroemiin lähes suoria ja enintään 13 µm pitkiä.
Toka on ryhmälaji Puccinia caricina coll. (löytyy Laji.fistä jostain syystä vain kirjoittamalla tuo nimi kokonaisuudessaan piste mukaan lukien), josta on erotettu useita herukoilla kasvavia lajeja, joita ei voi tuossa helmi-itiömaljavaiheessa erottaa toisistaan muuta kuin sekvensoimalla. Sienten myöhemmät vaiheet esiintyvät erilaisilla saroilla.
En tiedä, mitä sopivia Puccinia-lajeja saroilta on Suomesta löydetty tai onko kukaan niitä kunnolla edes tutkinut. Kun tuon Puccinia caricina coll. -lehden avaa Laji.fistä, niin siellä alhaalla on neljä Suomesta tavattua lajia. Niistä ainoa sopiva olisi Puccinia pringsheimiana, joka kasvaa herukoilla, ja joka Laji.fin tietojen mukaan olisi löydetty juurikin herukoilta. En kuitenkaan tiedä mihin määritys perustuu.
Itse kuvasin juuri tuota samaa taikinamarjalta ja mietin kovasti, tallennanko sen havaintoihin varmana P. caricina coll. -taksonina vaiko epävarmana P. pringsheimianana.
Kiitos vastauksista. Enköhän myöhemmin käy vielä tuolla suolla. Katsoo jos vaikka muitakin pöhöjä löytyisi esim. karpalolta tai suopursulta. Tällaisia en ole ennen skoopannut, mutta ilmeisesti basidiot kehittyvät lehden pinnalle, kun lehti on turvonnut ja sieni on kunnolla kypsynyt.
Itse asiassa suokukalla infektoitunut lehti ohenee. Basidioita pitäisi löytyä infektoituneiden osien pinnalta.
Samalla voisit katsoa, löytyykö paikalta suokukantervatäplää, Rhytisma andromedae. Se muodostaa selkeitä mustia kohollaan olevia kasvustoja suokukan lehtiin.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
