Salo, Vaisakon luonnonpuisto 15.4.2022
Tänään tein toisen silkkivyökääpälöytöni. Ensimmäisen löysin Espoosta, Träskandan mailta, helmikuussa 2015. Lajista löytyy yllättävän vähän tietoa. Kehittyykö se tosiaan talvella, kun yleisimmin paras kääpäaika on syksyllä. Miten harvinainen se todellisuudessa on? Kääpäkirjassa on maininta “Ehkä harvinaistunut” Laji.fi sivuston haulla löytyy lähes 500 havaintoa mutta niistä vain noin 120 Suomesta. Tänään löytämäni olivat ihan tuoreita, uusia.
Trametes suvun esittelyssä kääpäkirjassa kerrotaan että vyökäävät kasvavat yhden kasvukauden ajan, mutta talvehtivat ja itiöivät vielä keväällä jonka jälkeen itiöemät kuolevat. Tämä on myös oma kokemukseni silkkivyökäävästä. Kasvu alkaa kesällä ja syksyllä näkee sellaisia värikkäämplä versioita. Keväällä ovat ehkä komeimmillaan kun ovat silloin kauniin siniharmaita. Keväiset näyttävät usein ihan tuoreilta. Alkukesällä näkee vielä ränsistyneitä kasvustoja ja sitten heinäkuussa uusia nykeröitä. Träskändassa on tosiaan useampi esiintymä ja olen niitä siellä seuraillut ja kuvaillut. Tässä kuva tuoreesta kasvustosta
Kääpäkirjassa kerrotaan että laji on harvinainen ja ehkä harvinaistunut mutta laji.fissä kehitys nähdään toisin
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
Itse en ole muistaakseni löytänyt tätä muualta kuin Träskändasta josta tiedän kolme eri esiintymää.
Moni aiemmin Punaiselta listalta löytynyt kääväkäslaji on nykyään luokiteltu elinvoimaiseksi tai ainakin vähemmän uhanalaiseksi. Tämä johtuu pitkälti lisääntyneestä tiedon määrästä eikä todellisesta muutoksesta kääväkäspopulaatioissa tai elinympäristöjen määrässä (Punainen kirja 2019). Siksi tuosta uhanalaisuusluokan kehityksestä ei voi oikein päätellä mitään ilman muuta tietoa asiasta. En osaa sanoa silkkivyökäävästä tämän osalta mitään enkä ole sitä koskaan luonnossa edes nähnytkään johtuen levinneiyyden painottumisesta eteläiseen Suomeen.
Täällä Espoossa silkkivyökäävän esiintymiä on kyllä melko monta, itsekin olen useamman ilmoittanut. Tuo Träskända nyt toki on ns. kartanopuisto, mutta monet muut paikat vaikuttavat kyllä ihan tavallisilta urbaanin ympäristön lehtipuun kannoilta, jotka kasvupaikkana eivät vaikuta ainakaan erityisen uhanalaisilta. Tämän lajin esiintymisen pohjoisraja vain tuntuu menevän Suomen mittakaavassa aika etelässä.
Kiitos kommenteista.
Mielenkiinnolla tulen seuraamaan tätä omaa löytöäni vuoden aikana.