Talvijuurekkaista

Talvijuurekas, Flammulina velutipes, on siis splitattu useampaan lajiin. Näitä kun löytää vielä nyt loppusyksystä niin ajattelin laittaa tähän pienen kirjoitelman lajeista. Ongelmana tässä, kuten muissakin splittilajeissa, on että laji.fissä splitti on viety taksonitietokantaan mutta havaintodataa ei ole kohdennettu uusiin lajeihin ja siksi havaintodatasta saa väärän käsityksen lajien yleisyydestä ja esiintymisestä Suomessa.

Laji.fissä on nyt listattuna seuraavat lajit ja seuraavat havaintomäärät. Näistä velutipesin ja elastican havaintomäärät eivät vastaa todellisuutta.

F. velutipes 148 havaintoa
F. finlandica 19 havaintoa
F. elastica 15 havaintoa
F. fennae 1 havainto
F. populicola 1 havainto
F. rossica 1 havainto

Suurin osa suomalaisista talvijuurekkaista on lajia F. finlandica jota siis tavataan läpi Suomen. Biotooppi on tyypillisesti viita, purovarsi, rantaryteikkö taikka vastaava kosteahko paikka ja nimi tälle lajille on viitatalvijuurekas. Lajia tavataan pajuilta ja ehkä muiltakin lehtipuilta. FTE:ssä mainitaan että lajia on tavattu vain Suomesta ja vain pajuilta. Itse olen kyllä mielestäni tätä löytänyt myös haavalta. Tämä on siis se perustalvijuurekas läpi Suomen. Skoopin alla lajin saa kiinni isoista sylinterinmäisistä itiöistä, tässä haavalta löytämäni tapaus

Nimi F. velutipes taasen periytyi splittilajeista eteläiselle puistoista löytyvälle lajille joka sai suominimen puistotalvijuurekas. Splitin yhteydessä vanhat havainnot talvijuurekkaista siirtyivät ilmeisesti epähuomiossa puistotalvijuurekkaalle - tieteellinen nimi kun on sama vaikka laji eri. Oikein olisi ollut jättää ne tasolle F. velutipes coll. Suurin osa näistä havainnoista kun kuuluisi ymmärtääkseni viitatalvijuurekkaalle, F finlandica.

F. elasticaa puolestaan ei ilmeisesti tavata lainkaan Suomessa (Kekki/Facebook), eli laji.fin 15 kipaletta havaintoa F.elasticasta kuuluisivat taksonille F.velutipes coll. taikka varmaankin todellisuudessa lajille F. finlandica koska elastica&finlandica ovat ne isoitiöiset spillitlajit.

F. fennae/populica/rossica ovat itselleni outoja eli en niitä ole koskaan tunnistanut. F. fennae ja F. populica saadaan skoopissa kiinni pienistä itiöistään. F. populicola on siis haavan ja poppeleiden seuralainen. F. fennae on puolestaan lähes valkoinen ja kasvaa näennäisestä maassa vaikka siis lehtipuuaineksella kasvaakin. F. rossicasta on yksi dna-sekvenssivarmistettu havainto haavalta Rovaniemen suunnalta. Tunnistaminen edellyttänee lakin pintakelmun solujen skooppaamista, eli hieman hankalampi tapaus?

Tieteellinen artikkeli talvijuurekkaiden taksonomiasta löytyy täältä.

https://www.researchgate.net/publication/325826280_Phylogeny_and_species_delimitation_of_Flammulina_taxonomic_status_of_winter_mushroom_in_East_Asia_and_a_new_European_species_identified_using_an_integrated_approach

Olen itsekin hieman tänä syksynä koittanut tätä porukkaa selvitellä, ja tuota artikkeliakin on tultu vilkailtua. Parista lehdosta löytämäni esiintymät olivat itiöiden perusteella molemmat puistotalvijuurekkaita (F. velutipes). Yksi rantapajukon löytö taas oli viitatalvijuurekas (F. finlandica). Kaikilla taisi kasvualusta olla pajua.

Yksi vanhempi havaintoni sopisi tuohon artikkeliin verraten itiöiden puolesta hyvin lajiksi F. elastica. Oon vieraillut löytöpaikassa tässä loppusyksyllä muutaman kerran, mutta harmillisesti siellä ei ole näkynyt uutta kasvustoa. Olisi muuten voinut vaikka lähettää näytteen sekvensoitavaksi…

Itsekin löysin yhden tapauksen jota ajattelin elasticaksi mutta laitoin sen kuitenkin finlandicaan. Kekki kommentoi tätä lajiparia sieniseuran facebook sivuilla näin “Kyseinen laji ei ilmeisesti löydy Suomesta. Oletan, että ne sienet, joita on kutsuttu F. elastica nimellä, ovat lajia F. finlandica.” Pitäisi tosiaan ehkä sekvensoida kandeja jotta asiaan saisi varmuuden.

F. fennaesta ja F.populicolasta löytyy kummastakin vain yksi havainto laji.fistä.

F.populicolan ainoassa havainnossa on lisätieto “Seems to grow from lawn, between some Tilia cordata” ja näyte on Turun kokelmissa. Havainnon yhteydessä ei ole kuvia taikka tietoa skooppauksesta eikä myöskään mahdollisesta sekvenssoinnista. Havainto on 4/2015 Tampereelta. Tällä on niin pienet itiöt että lajin voisi kyllä luultavasti tunnistaa jo itiöiden perusteella.

F. fennaen ainoa kirjattu havainto on 8/1988 Helsingistä: “Kaisaniemi, yliopiston kasvitieteellinen puutarha, kasvihuoneen eteläseinustalla.” Näyte on ja taksoni on sanatarkasti “Flammulina fennae Bas ?”. Kuvia, skooppitietoja taikka sekvenssitietoja ei havainnon yhteydessä ole. Ruotsin artfaktassa on enemmän tietoja ja myös runsaasti havaintoja lajista

Ruotsin listoilla tätä elastica/finlandica päivitystä ei ole tehty eli siellä listataan isoitiöiset ilmeisesti edelleen F. elasticaan.

Tanskan listoilla F.finlandicaa ei ole ja F.fennae ja F.populicola on kumpikin merkattu DD. F.rossicasta sieltä löytyy pari havaintoa.

Tässä Ruotsin artfaktasta löytyvää tietoa F. fennaesta eli valjutalvijuurekkaasta.

Nedbrytare i begravd ved i ängsbokskog, och i döda rötter av bok och hassel i gles ek-hassellund på mullrik jord. Värmegynnad och troligen under invandring, fynd görs allt längre norrut i landet och populationen verkar öka.

Lever i eller på död-döende ved och ibland också levande träd med döda träddelar eller svampar. Lever främst i ädellövträdsmiljöer. Lever oftast på bördig eller kalkrik mark. Gynnas av solljus och värme i gamla, luckiga skogsmiljöer.

Blek vinterskivling har en ljust cremefärgad hatt, ofta med rödbruna prickar och med läderbrunt hattcentrum. Hatten är 20–60 mm bred, välvd till platt. Den är glatt till klibbig, svagt till tydligt hygrofan. Lamellerna är medeltäta och ljusa, ibland helt gula och ofta rödprickiga. Foten är 25–120 mm lång och 2–10 mm tjock. Den är överst vitaktig, längre ned rödbrun, tätt och tjockt filtad, cylindrisk, ibland mycket långt rotlikt förlängd, ibland med en utvidgning vid basen. Sporerna är hyalina, glatta, ej amyloida, 6–8 x 4–4,5 µm. Blek vinterskivling luktar jäst frukt eller fisk och smaken är något sammandragande till mild.

Kiinnostaisi vaan tietää mihin tuo väite “Kyseinen laji ei ilmeisesti löydy Suomesta" perustuu. Löytyykö jostain lajin luotettava levinneisyystieto?

Näitä on Kekin kertoman mukaan jonnin verran sekvensoitu viimeisen vuoden aikana. F. elastica on ilmeisesti keskieurooppalainen laji jota ei ole Suomesta löytynyt.

1 Like