Toukasta perhoseksi (tod. näk. Archips crataeganus)

Kaupasta ostetusta piparmintusta (Menta piperita) löytyi 19.4. toukka, joka oli tullut käpertyneen lehden alta aterioimaan. Sen jälkeen se vetäytyi koteloitumaan.10 päivää myöhemmin eli tänään siitä oli kuoriutunut perhonen. Saako lajista selvää ja kuuluuko kotimaan lajeihin vai kenties Etelä-Euroopan perhosiin? Syökö tällainen mitään ja kuinka sen kanssa tulisi menetellä jos sitä haluaa seurata?

3 (28.4.)

En tiedä perhosista paljonkaan, mutta kun oli niin kaunis yksilö niin katsoin Google Lensillä. Ehdottaa rullakääriäisten sukua Archips. Niitä on Suomessa ja kovasti on samaa näköä. Mutta jospa viisaammat kommentoivat vielä.

Kyllähän tuo aika paljon lajilta Archips crataeganus (orarullakääriäinen) näyttää.

Edit: Siirsin nimestä e-kirjaimen oikealle paikalle. Ulkomailla käytetään yleensä muotoa Archips crataegana.

Ok, ja kiitos vastauksista!

Kiitos!

Varmaan tuo jotain mettä kukilta söisi ja sokeri/hunajavesi voisi kelvata. Normaali lentoaika Suomessa taitaa olla heinäkuu, joten yksinäiseksi tuon olo käy ja laji on muutenkin aika lailla harvinainen ja vain eteläisimmässä Suomessa.

Kiitos vastauksesta. Jäljitin tuon mintussa olleen perhosen tuloa paikalliseen markettiin. Minttu on lähetetty Pohjois-Italiassa sijaitsevalta yrtti- ja kukkaviljelmältä. Matka Suomessa sijaitsevaan tukkuun kestää rekan kyydissä 3-4 päivää. Tukusta on lähetysten kuljetus elintarvikeliikkeisiin 2 kertaa viikossa. Tänä aamuna perhonen oli ikkunalasissa ihastelemassa auringonnousua. P.S. Kuvassa näkyvä kasvi ei ole minttu.

2 tykkäystä

Ihan sellainen huomio että vaikka tämä on meilläkin esiintyvä laji niin yksilö kun on muualta peräisin niin sitä ei tule päästää ulos ihan periaatteesta.

Hei, kiitos kommentista. Täsmentäisitkö hiukan tuota periaatetta.

Ilmoitan, että astuin tänään vahingossa orarullakääriäisen päälle. Ulos en sitä päästänyt. Elinaikansa se viihtyi keittiössä, jossa se oli kuoriutunut. Maallikkona ajattelen, että kyseisen Suomessa esiintyvän lajin ulospäästämiselle ei liene estettä ellei sitten iltalialainen geeniperimä ole jotenkin haitallinen lajin mahdollisesti risteytyessä suomalaisen yksilön kanssa. Toinen syy ulospäästämättömyydelleni oli kylmän sään lisäksi se, että ulospäästämisellä saattaisin näyttää ”huonoa” esimerkkiä heille jotka päästäisivät vahingollisen vieraslajin Suomen luontoon. Imukärsällään perhonen näytti imevän hunajavettä. Joten kiitos siitä vinkistä.