Neckera, todennäköisimmin uhanalainen N. pennata, kun puulla kasvaa. Periaatteessa sammaltyöryhmän mukaan varmaan uharihavaintoon tarvitaan näyte poikkeuksina Neckera pennata ja Schistostega pennata, joista riittää kuva. Tämän mukaan laji olisi luotettavasti tunnistettavissa kasvualustan (yleisimmin haapa) ja ulkonäön perusteella.
Tuo minullakin oli mielessä. Tuolta (Mustavuori) näkyy olevan täälläkin havaintomerkintöjä lajista. Puu saattoi olla nuori haapakin. Pitää vielä keväällä käydä paikalla.
Komppaan Paulia. N. Pennatalta näyttää. Mustavuorelta löytyy varmasti soveltuvia elinympäristöjä kyseiselle lajille. Voi kasvaa myös pihlajallakin vaikkakin harvemmin. Isommat kasvustot on helppo tunnistaa jo kaukaakin lajin omintakeisen kasvutavan perusteella. Tärkeintä on sopiva elinympäristö:
”Haapariippusammal kasvaa vanhoissa, tuoreissa kuusivaltaisissa metsissä, jotka ovat pienilmastoltaan kosteita ja säilyneet pitkään luonnontilaisina. Kasvu-alustana on usein kookas vanha haapa. Haavan ohella sammal voi kasvaa pihlajan, lehmuksen, vaahteran, saarnen tai harvemmin muidenkin lehtipuiden rungoilla.”
lisäyksenä että suosii kalkkipitoisia alueita / ei liian happamaa kasvuympäristöä
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.