Tunnistusapua kaipaisin lehdon sammalelle

Kuvassa sammal, joka löytyi lehtometsästä Helsingistä. Ensin määritin lettosiipisammaleksi, mutta tulin toisiin ajatuksiin mitä enemmän sitä katselin.

Sammal kasvoi tuomen tai pihlajan rungolla n. 70-80 sentin korkeudella lehtometsässä.

Kuvassa olevat itiöpesäkkeet ei mun tulkinnan mukaan kuulu tuolle lettosiipisammalta muistuttavalle lajille.

Neckeraa ja Fissidensiä olen ajatellut, tuleeko muita ehdotuksia?

Kiitokset!

-tommi

Lähikuva versosta:

Koko kasvusto

Neckera, todennäköisimmin uhanalainen N. pennata, kun puulla kasvaa. Periaatteessa sammaltyöryhmän mukaan varmaan uharihavaintoon tarvitaan näyte poikkeuksina Neckera pennata ja Schistostega pennata, joista riittää kuva. Tämän mukaan laji olisi luotettavasti tunnistettavissa kasvualustan (yleisimmin haapa) ja ulkonäön perusteella.

Kiitos!

Tuo minullakin oli mielessä. Tuolta (Mustavuori) näkyy olevan täälläkin havaintomerkintöjä lajista. Puu saattoi olla nuori haapakin. Pitää vielä keväällä käydä paikalla.

Komppaan Paulia. N. Pennatalta näyttää. Mustavuorelta löytyy varmasti soveltuvia elinympäristöjä kyseiselle lajille. Voi kasvaa myös pihlajallakin vaikkakin harvemmin. Isommat kasvustot on helppo tunnistaa jo kaukaakin lajin omintakeisen kasvutavan perusteella. Tärkeintä on sopiva elinympäristö:

”Haapariippusammal kasvaa vanhoissa, tuoreissa kuusivaltaisissa metsissä, jotka ovat pienilmastoltaan kosteita ja säilyneet pitkään luonnontilaisina. Kasvu-alustana on usein kookas vanha haapa. Haavan ohella sammal voi kasvaa pihlajan, lehmuksen, vaahteran, saarnen tai harvemmin muidenkin lehtipuiden rungoilla.”

lisäyksenä että suosii kalkkipitoisia alueita / ei liian happamaa kasvuympäristöä

Kiitokset Vesa!

Mustavuorihan on myös kalkkikallio, eli sekin kohdillaan.

Lukitaan haapariippusammal :smiling_face:

-tommi

1 Like