Tunnistusapua kaivataan / haavan kannoilla kasvavia kääpiä

Samoissa kannoissa kasvaa kahta eri näköistä kääpää, vai ovatko tummemmat vain iäkkäämpiä yksilöitä? Mietin ketunkääpää, mutta netistä löytyy kovin eri näköisiä ketunkääpiä.


Onko ensimmäisestä kuvia, joissa näkyisi alapinta? Se on aika tärkeä sienten tunnistuksessa. Toinen näyttäisi pinovyökäävältä.

Olisikohan tuo eka sieni purppuranahakkaa? Käävästä tulisi mieleen vyökäävät…
Karvavyökääpä, hieman kuivuneena kevät auringosssa? Tämä on lähinnä arvaukseni.

Ekaa veikkaisin ylivuotiseksi purpuranahakaksi, tosin alapintaa näkemättä.
Toinen näyttäisi pörrökäävältä, lakin pinta ainakin sopivasti näyttäisi siltä, alapintaa kaipaisin myös nähtäväksi.

Onhan tuo toinen aika karvainen, joten voi se olla karvavyökääpäkin. Ruskea väri vain tuo heti pinovyön mieleen. Pillistö - se mitä siitä näkee - ei ehkä ole niin sokkeloinen kuin pörrökäävällä. Alapinta on näissä karvaisissa se, mistä lajit tuntee.

Kiitos veikkauksista tähän asti. Tässä oranssista toinen kuva, pinovyökääpä voisi ollakin. Tuo tummempi, käyn ottamassa niistä lisää kuvia, kunhan tuo lumi sulaa tai saan kaivettua ne esiin. Niitä on kannoissa ja irtopölleissä, jotka jätin aikoinaan sisältä hiukan lahoina hyönteishotelleiksi.

Tämä viimeinen kuva on jo aika tyypillisen näköinen pinovyökääpä. Haisee kalalle ja aika sitkeä repiä. Siitäpä sen tuntee. Vaaleat tai vaalentuneet lakit voi sekoittaa muihin vyökääpiin eikä mikroskopiakaan hirveästi auta silloin, mutta tässä on selkeä ruskea väri.

Ensimmäisen kuvan sieni taisi muodostaa aika pieniä lakkeja, ei juuri sormenkynttä isompia? Jos alapinta on sileä (ei pillejä) ja purppuransävyinen, on se sitten purppuranahakka.

Tämän 3 kuvan sienet ovat varmaan eri kasvustoa koska ovat selkeitä pinovyökääpiä, ohuita teräväreunaisia, simpukankuoren lailla laineileva pinta, karvaton päältä joten siis sileä.
Kuva 2 käävät selvästi pulleampia kasvussaan ja lakit karvaiset, olen pörrön ja karvavyön kannalla.

Eka kuva on purppuranahakka, Chondrostereum purpureum. Jonkin verran kuvasta näkyy yläosassa kääntynyttä reunaa ja väri sopii hyvin sille.

Minusta nuo vyökäävät on kaikki pinovyökääpiä, Trametes ochraea. Mielipiteeni perustuu tuohon itiöemän väriin. Ilmeisesti siinä on nuorena tuota karvaisuutta enemmän, joka myöhemmin siitä vähenee.

Onko mahdollista saada tarkemmin kuvia yltä ja alta? Itseä hämää tuo kuva 2, onko siinä mahdollista olla 2 lajia samalla kannolla? Ylimmät kun ovat niin pulleita ja isopillisiä vrt pinovyökääpiin.

Mie otan lisää kuvia, kunhan uudet lumet sulavat ja nämä kaikki tulevat kunnolla näkyviin…

1 Like

Kyllä sieltä löytyi varmuudella kolmaskin laji…
Mutta se helpoin, ehkä se purppuranahakka - on se alapuolelta purppurainen, mutta tosi tumma sävy, joku saattaisi sanoa lähemmäs mustaksi mutta valossa erottuu häivähdys purppuraa.

Eilisten kuvien jälkeen sekoitan pakkaa lisää, kun seuraavissa kahdessa kuvassa on samat päältä ja alta (yllärinä löytyikin helttoja).


Samoja kuin eilen, päältä ja alta (pinovyökääpiä oletettavasti)


Ja eilisen Annen kysymän 5176-kuvan yksilöt alta

Toiselta puolelta pölliä löytyi vielä tuollaisia vaaleita (oikean puolimmaisista kuva alta)


Yhdestä kohdasta toista kantoa löysin vielä pieniä alkuja, olin tunnistavinani ne purppuranahakaksi.

Purppuranahakan väri vaihtelee kunnon mukaan. Hyvin tumma purppura on normaali väri, mutta huonokuntoisten/ylivuotisten väri voi olla hyvinkin erilainen.

Tuo uusi heltallinen kuvissa on halkiheltta, Schizophyllum commune.
Nuo vaaleammat halkiheltan kanssa ja toiseksi viimeisessä kuvassa voisivat olla nukkavyökääpiä, Trametes pubescens. Väri sopisi ja tuo pulleus. Muutenkin tähän aikaan vuodesta värit ja ulkonäkö varsinkin ylivuotisissa itiöemissä voi olla poikkeavia.

Välillä noiden vyökääpien tunnistus on tosi hankalaa, jos eivät ole tyypillisen näköisiä syystä tai toisesta. Eikä ole harvinaista, että useampaa lajia kasvaa hyvinkin lähellä toisiaan samalla puulla.

Kiitos! Nyt on osa lajeista varmistettu :grinning:. Pitää seurailla, miten kehittyvät. Tuo halkiheltta on kyllä uusi tuttavuus, mutta se onkin näköjään levinnyt enemmän viime vuosina. Purppuranahakasta luin, että siitä voisi olla hyötyä haavan juurivesojen ehkäisyyn - sitä joutuu odottelemaan, kun ei se kovin tehokkaalta vaikuta.

Purppuranahakka iskee aika tehokkaasti myös pihapensaisiin. Minulla marjatuomipihlaja-aidasta osa on kuollut siihen. Ilmeisesti joko vioittuneesta tai talvivaurion heikentämän oksan kautta tappaa vähitellen koko pensaan.

1 Like

Ai jai, kunpa sille pystyisi kertomaan, mihin puihin saa iskeä ja mitkä pitää jättää rauhaan, ja voisipa sen tai jonkin muun vastaavan lajin jalostaa torjumaan jättitatarta…