Vesiperhosia 1 [Apatania auricula, piikasirvikäs]

[annakaisa]

Hei.

Havaitsin tänään pienikokoisia oletettavasti vesiperhosia, 2 kpl, Mukkulassa n. 200 m Vesijärven rannasta (Mukkulan portilla). Olivat n. 15 mm kooltaan ilman tuntosarvia. Hämärässä paikassa ja kuvat kännykällä, voiko näistä jotakin tunnistaa?

Mukkula, Lahti, 22.10.2022

[juha.salokannel]

Hei,

Nämä ovat Apatania-suvun edustajia. Suvun lajit ovat paljolti mahdottomia määrittää lajilleen katsomatta genitaalirakenteita. Paikan, ajankohdan (ja hieman ulkonäönkin) perusteella arvioin näiden olevan lajia Apatania auricula. Aivan samannäköinen A. dalecarlica elää lähdepuroissa ja Etelä-Suomessa aiemmin runsaana isojen järvien rannoilla näkynyt, nyttemmin niukaksi käynyt A. stigmatella on hieman toisennäköinen.

[annakaisa]

Hei,

kiitos Juha selkiyttävästä vastauksesta ja informaatiosta. Apatania-sirvikkäät ovat siis pienehköjä vesiperhosia, ja lajeja on 9. Katsoin kartasta havaintoja, ja nämä Apatania auriculat näyttivät esiintyneen melko lailla sisämaassa, rannikolla vähemmän. Onko näille väliä onko makea ja suolainen vesi kyseessä, ts. viihtyvätkö vain järvissä, puroissa ym. vai käykö merivesi myös? Melko huvittavan naisellisia nimiä näillä muuten, maarian-, piika-, impi-, vieno- ja siviäsirvikkäät. Tässä voisi olla luontolyriikalle aineistoa.

Kiitos Juha tunnistuksesta, ja kirjaan tämän havainnon Vihkoon!

[juha.salokannel]

Joo eivät elä merivedessä, tai ehkä Perämeren rannoilla, missä vesi on riittävän vähäsuolaista. Lajikohtaisesti vesihabitaatit vaihtelevat, muutama laji elää vain lähteissä/lähdepuroissa, osa sitten näissä isommissa vesissä. Kivipintaa pitää kuitenkin olla tarjolla ja veden pitää olla viileää.

Nuo suominimet pohjaavat siihen, että osalla suvun lajeista ei tunneta lainkaan koiraita (partenogeneettisiä) tai koiraat ovat selvästi naaraita vähälukuisempia (syy ei selvä). Esimerkiksi auriculalle taidetaan tuntea Suomesta vain kaksi koirasyksilöä, kun naaraita on tutkimusaineistoissa käsitelty varmaankin tuhansia.