Eilen illalla pääkaupunkiseudulla lauhtui n. -2…-1 pakkasasteeseen ja pyrytti varsin sakeasti kun lähdin lenkille. Hieman yllättäen törmäsin hangella metsässä kahteen Acleris-kääriäiseen (eri paikoissa). Molemmat kävelivät virkeinä mutteivät lentäneet sentään. Ilmeisesti nämä talvehtivat puissa ja olivat sieltä pudonneet. Tuulta ei ollut mitenkään erityisesti.
Mukana ei ollut laseja tai (kunnon) kameraa, joten lajeista ei oikein saanut tai saa selvää.
Laji on Acleris abietana.
Terve,
tänään oli lämmin (n. 7C) päivä Turussa. Aurinkoa oli hieman pilvien seassa. Illallakin oli vielä pari plusastetta. Tein pienen kierroksen otsalampun kanssa ja tuloksena oli 4 ex C.vaccinii ta. Kauden avaus meni melkein maaliskuun puolelle. Tammikuussa ja helmikuun alkupuolellakin oli pari iltaa, jolloin kannatti lähteä katsomaan mutta silloin ei näkynyt muuta kuin pari hämähäkkiä.
ML
Katselin maanantaina Espoossa peruspaikalta: ei näkyvyt vielä vaccinii:ta. Pälvet puiden ympärillä olivat liian pieniä ja maa jäässä. Eli helmikuu taisi mennä.
Eilen 8.3. oli Espoossa vakiopaikalta lumet kadonneet runkojen ympäriltä maasta, joten siellä oli odotetusti runsaasti vaccinii:ta istuskelemassa (seitsemän yksilöä löytyi helposti kauppaan mennessä).
Terve,
perjantaipäivä oli täällä Turussa lämmin (6-7 C) ja aurinkoinen. Illalla lämpötila kuitenkin sukelsi nopeasti pariin plusasteeseen ja taivas oli kirkas. Iltalenkillä löytyi Ph.pilosariaa hyvin, 10m ja 4f, naaraat kaikki kopulassa. Tämän lisäksi näkyi vain 1 ex E.transversaa. Yökkösten heikko edustus saattoi johtua siitä, että Conistrat ovat jo lentäneet vaikka kevään lämpötilat eivät ole olleet erityisen korkeita ja luntakin on tullut usein väliin. Kevät kehitys on ollut oman havaintoni mukaan perhosmielessä myöhäinen. Toinen mieleen tullut vaihtoehto on, että ilta oli yksinkertaisesti kirkas, kylmä ja kuiva, mikä tahtoo vähentää aktiivisuutta. Hämähäkkejä oli muutama mutta ei erityisen runsaasti, eikä heraclianaa ole näkynyt.
Viimeaikoina on huomiota kiinnittänyt föhn-ilmavirtausten yleisyys. Oman miesmuistini mukaan ne eivät ennen olleet erityisen yleisiä, kun niitä viime vuosina on tupannut esiintymään runsaasti sekä syksyllä että keväällä. Ennen Atlantin matalapaineet tulivat lounaasta Tanskan ja Ruotsin yli Suomeen mutta nyt föhnin tapahtuessa ne menevät ensin Norjan rannikkoa pitkin ylös kunnes kääntyvät jyrkästi itään kohti Suomea. Ehkä tämä on vain dementian luoma tilastoharha.
ML
Heinävesi 25.3.2019 - ensimmäinen perhonen tänä keväänä A.heracliana kylmällä lasiverannalla nyt illalla
Mikkelissä koiranputkilattakoita, A. heracliana on näkynyt 19.03.2019 lähtien kylmän ulkovaraston ikkunalla ja seinillä, joskus jopa kymmenkunta illassa. Mutta kevään hauskin havainto on ollut nämä rattaanpyörät (munat) pajunkissojen vieressä. Kimmo Silvosen mukaan tällainen rivi on todennäköisesti huppukeltayökkösen, Xanthia togata aikaansaannoksia. Löytyy varsin usein pajupuskista.
Terve,
torstaina oli Turussa lämmin päivä (n 10C) ja illallakin vielä n 5C. Iltakävely toi havaintoina 19 C.vacciniita, 5 E.transversaa ja (6m,1f) Ph.pilosariaa. Lennossa näkyi lisäksi joitakin Noctuideja ja pari Ph.pilosarian tuntuista. Nyt oli A.heracliana vahvasti lennossa ja muitakin vielä pienempiä mikroja näkyi .
Olen pitkään miettinyt, että minne syksyllä niin yleinen E.transversa katoaa keväällä. Tänään tuli asiasta havainto. Sattumalta ohi lentänyt E.transversa johdatti pensaalle, jonka rungolla istui aika alhaalla ryhmässä neljä muuta E.transversaa ja pari C.vacciniita. Rungon alue, jolla perhoset olivat, näytti pinnalta kostealta ja oletan, että siinä on repeymä (ehkä pakkasen aiheuttama), josta mahlaa pääsee kuoren päälle. Nyt pakkasten loputtua mahla alkaa taas virrata ja kestää aikansa ennenkuin halkeamat kuivuvat. Perhosille hyvä ruokailupaikka. Pakkasten kuivattamilta omenoilta ja marjoilta ei keväällä yleensä löydy enää mitään.
ML
Perässä porskutamme täällä Mikkelissä. Illalla suihkuttelin ensimmäisen kerran tänä keväänä punaviiniä parille rungolla ja heti tärppäsi: 3 vacciniita ja 1 transversa. Runsaasti koiranputkilatakoita.
Illalla 02.04 pihavalon houkuttelemana talomme seinällä Vihdissä:
Huhtiyökkösiä (Brachionycha nubeculosa) 2kpl
Kevätvillaselkiä (Achlya flavicornis) 2kpl
Terve,
eilen 3.4. oli Turussa todella lämmin ilta kun päivän auringon jälkeen taivas meni illalla pilveen. Iltakävelylla oli kuitenkin suht tavallinen lento talvehtijoita. Vuodelle uutena lajina näyttäytyi O.incerta. A.heraclianaa runsaasti.
Lajit : C.vaccinii, E.transversa, O.incerta (5ex), Ph.pilosaria.
ML
Olen seurannut taas tätä ketjua alusta asti ja odotellut, milloin Pohjois-Karjala pääsee mukaan kuvioihin. Tänään se sitten tapahtui. Aurinkoisen ja lämpimän viikon lopuksi ensimmäiset Agonopterix heraclianat lennähtivät illan tullen kuistini ikkunaan. Lämpötila oli 4,5°. Varmuudella näin yhtä aikaa kolme perhosta. Minun ei varmaan vielä kannata haaveilla muista lajeista, sillä pihapiirissäni on yhä puolen metrin paksuiset lumihanget!
Rääkkylässäkin on lunta varsin reilusti, mutta eilen illalla laskin kotitalon seiniltä n. 100 heracliana a. Pidin vähän aikaa myös valorysää palamassa, mutta lämpötila laski illan hämärtyessä niin, ettei siihen mitään tullut.
Mikkelissä tummapuuyökkönen, Lithophane consocia 30.03. ja tunnusraitayökkönen, Orthosia gothica 05.04 ja kevätvillaselkä, Achlya flavicornis 05.04.
Koiranputkilattakoi edelleen runsas, mutta muita koilajeja ei näy. Pesäkoisa, A. sociella ja vaahteratikkukoi, C. hemidactylella kuitenkin ja olihan siellä yksi kääriäinenkin, tuomitalvikääriäinen, A. umbrana.
Huono viikko taitaa olla tulossa, jotenka tullee taukoa uusien lajien kanssa.
Kokeilen nyt tuota 25 W UV mustavaloa ja siihen tuli 18.–20.4. Achlya flavicornis 5 yks., Trichopteryx carpinata 5 yks., Orthosia gothica 6 yks., Orthosia incerta 1 yks. ja Brachionycha nubeculosa 1 yks.
Taisi olla ensimäinen yö lämpöasteilla huhtikuussa täällä Mikkelissä (21.04.2019) ja olipa lentoa. Helmiyökköstä lukuunottamatta varmaan kaikki aiemmin lentäneet kevään lajit ja lisäksi ainakin 6 tälle vuodelle uutta: sinerväraitayökkönen, Orthosia opima, mänty-yökkönen, Panolis flammea, ruskohirsiyökkönen, Xylena vetusta, sinikevätyökkönen, Cerastis rubricosa, rusokevätyökkönen, Cerastis leucographa ja kevätharmomittari, Cleora cinctaria. Klo 01 maissa lähdin nukkumaan, mutta jätin Sylvanian palamaan. Aamulla laskin harson alta ja välistä sekä lähiseiniltä jotain 70-80 yövierasta.
Tänään 22.4.2019 Ruskoruusumittari Anticlea badiata parin vuoden tauon jälkeen, Pyhäranta
Koiranputkilattakoita on iltaisin ollut kuistin valoissa epätavallisen paljon, mutta sehän on jo vanha juttu. Sen sijaan elämäni ensimmäisen metsäkevätkoin (Semioscopis avellanella) bongasin 22.4.2019. Täplälattakoi (Agonopterix arenella) 20.4.2019 Joensuun Kiihtelysvaarassa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
