Mikäköhän siemen tässä mahtaisi olla? Siemen löytynyt suolta otetusta turvenäytteestä n. 60 cm syvyydestä. Kyseessä siis soistuva lampi/järvi, jonka ympärillä on parhaillaan kuusi metsää.
1 tykkäys
Minusta tuo on omenansiemen. Turpeen paksuuskasvu on keskimäärin 0,5 mm vuodessa. Eli siemen on noin 800-luvulta. Vuosina 600- 1400 oli lämpökausi jolloin mm. Grönlanti asutettiin ja esim. täällä entisessä Luopioisten kunnan Aitoon kylän Halisevansuolla kasvoi tuolloin vesipähkinää(kasvin osia löydetty ojankaivuun yhteydessä). Keski-Suomea myöten talvet olivat lumettomia. Omenapuut varmasti tuolloin viihtyivät Suomessa. Ehkä hirvien syömien omenien ulostejäänteen siemen? Lainaus sivulta: Kukkialle.fi - Luontopainotteinen retkiopas:
“Pellosta ja metsämaasta oli puutetta, ajateltiin. Niinpä ryhdyttiin joukolla tekoon, jonka myötä tuhottiin hienointa ‘alkuperäistä’ luontoa, mitä Aitoossa oli. Saman kohtalon koki Aitooseen luettava Halisevansuo (33), entinen Halisevanjärvi, Joutteselän lahti sekin aikoinaan. Sen järviluonne katosi lopullisesti vasta 1930-luvulla, kun maantien kivisiltaa kunnostettiin ja laskuojaa samalla syvennettiin. Nykyisin se näyttää olevan imeytysaltaana pelloilta ja maatiloilta valuville ravinteille. Halisevansuosta on löydetty fossiilisia vesipähkinän (Trapa natans ) hedelmiä, jota kivikauden ihminen käytti ravinnokseen. Vielä 1950-luvulla suolla oli laajahko korteniitty (Equisetum fluviatile ), mutta nykyisin sen avosuo-osa on pääasiassa osmankäämin (Typha latifolia ) peittämä. Suon eteläpään luhtaniitty on kelvannut kurjelle pesintään vielä viimeaikoihin asti”.
1 tykkäys
Vekkuli huomio. Omenansiemen olisi aika eksoottinen löytö 
jos ei ole metsäomenan levinneisyysalueelta? Epätieteellinen arveluni linssit, tattari ja hirssi, niitä on viljelty pitkään - hirvet ja kauriit varmasti löytäneet helpommin. Tunnen huonosti kosteikkokasvien siemeniä.
1 tykkäys
Omenapuut ovat olleet jo kauan suuressa suosiossa. Esim. saksalainen munkki ja teologi Martti Luther 1483- 1546 lausui mm näin: “Jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, niin istuttaisin tänään omenapuun”. Suomen sää keskiajan lämpökaudella oli varmasti yhtä lämmin kuin Saksassa nykyään. Lämpimämpikin, koska vesipähkinän pohjoisin kasvualue on nykyisin muistaakseni Pohjois-Italiassa? Myös Luopioisista tutuksi tullut kasvi “ormio” levisi Kukkian vesiin keskiajan lämpökaudella. Omenapuun taimia todennäköisesti istutettiin tuolloin myös Suomen alueelle ja niitä hyvin todennäköisesti myytiin kiertelevien kauppiaiden toimesta? Omenat ovat myös hirvieläinten herkkua ja niitä kuskataan metsiin peurojen ruokintapaikoille, lisäksi hirvet viihtyvät suoalueiden lammissa ruokailemassa. Voihan siemen olla muunkin kasvin, mutta muoto ja koko muistuttaa kovasti omenan siementä.
Kannattaa myös muistaa, että turpeen kasvu vaihtelee eri suotyyppien ja eri Suomen alueiden mukaan ja voi olla paljonkin tuon 0,5 mm yläpuolella(varsinkin lämpökaudella, jolloin kasvua oli talvellakin). Esim. 1 mm vuosikasvu tarkoittaa 60 cm kerroksessa 600 vuotta, eli päädytään 1400- luvulle. Joidenkin tietojen mukaan sammaleen vuosikasvu voi olla jopa 4 mm?
1 tykkäys
Siemen on mielestäni hieman pulleampi kuin omenan. Tietysti niiden morfologia on voinut jalostuksen myötä muuttua? Raate muistuttaa ehkä hieman. Näytteenottopaikka tosiaan pohjois-Savossa, Kuopiossa.
1 tykkäys
Joo. Ei tuo omenan siemen ole. Mittasin kaupasta ostetun omenan siemenen koon: Pituus 9 mm, leveys 4,5 mm ja paksuus 3 mm.
Miltähän pellavansiemen näyttäisi turvonneena märässä hapettomassa tilassa? Olettaen, että että kyse olisi hyötykasvista, mikä voi olla väärä oletus.
Tuo kuvan siemen on kyllä oudon kiiltäväpintainen siemeneksi? Mutta ilmeisesti olet tutkinut että kyseessä on kasviperäistä materiaalia, eikä esim. avaruudesta tullutta ilmakehässä sulanutta lasimaista kiveä?