Keräsin nämä jo pari viikkoa sitten, en vaan muilta hommilta ole ehtinyt skooppaamaan. Ehtivät jääkaapissa osin homehtuakin, mutta vilkaisin silti tänään. Vielä löytyi muutama askus ja itiöitä luokkaa 12-18x3-4. Tajusin jo löytäessäni Amicodiscaksi, sillä olen löytänyt aiemmin A. svrcekii:tä pari kertaa myös kostealta paikalta. Suku kuuluu mielestäni harvinaisiin ja ilokseni laji on itselleni uusi. Näyte on mitä on, mutta onpahan kumminkin…
Tämä on 420. määrittynyt löytämäni kotelosienilaji. Olisihan niitä enemmänkin, mutta kaikkea ei jaksa/saa edes avustettuna määritetyksi. Mutta olen iloinen siitä, että kotelosienilajieni määrä on suurempi kuin tunnistettujen löytämieni kantasienten määrä. Valitettavasti maassamme kotelosieniharrastus on kovin vähäistä ja löydettyjen kotelo-/kantasienilajimäärien suhde lienee yleensä toisinpäin.
Vielä on matkaa tuhanteen löydettyyn lajiin. Tosin jos limasienet lasketaan mukaan, niin ei enää kummosta (reilusti alle sata)
hieno löytö! Amicodisca virella on ainoa suvun laji, joka löytyy vuoden 2000 askolistalta ja on DD, puutteellisesti tunnettu eli hyvin vähän näytteitä maastamme (ainakin Karstenin keräämä).
Jotkin lajit voivat olla hyvinkin kasvualusta specifejä. Amicodiscoista minulla ei vielä ole tarpeeksi kokemusta voidakseni päätellä, ovatko kranttuja. Tämä A. virella löytyi lätteiköstä, jonka lähellä oli lehtipuita, leppää ja pajua. A. svrcelii taas löytyi kuusikossa olleen lätäkön reunalta. Jotkut lajit hyväksyvät kyllä sekä lehti- että havupuun kasvualustakseen. esim. valkokarvakka (Lachnum virgineum) ei tunnu paljoa välittävän, mille kasvualustalle rihmastonsa levittää. Sitä löytyy putkiloilta sekä lehti- ja havupuilta, olenpa kerännyt sitä lehtikuusen kävyiltäkin.
Pitäs varmaan olla kateellinen omaani paremmasta kuvastasi, mutta kadehtiminen ei taida olla lajini : Marja
Täällä päin suku tuntuu olevan melko yleinen. Omat paikat ovat kanssa olleet sellaisia, jotka ovat osan vuodesta veden alla. Ja reheviä kaikki. Kasvualustana on ollut muistaakseni kaikissa paikoissa kuoreton puunpalanen, ja itiöemät ovat kasvaneet pääosin palan alapuolella.
Oman kokemuksen mukaan A. svrcekii on kooltaan isompi, ja itiölava keskimäärin tummempi. Nuo voisi olla A. virellaa, mutta varmuus vaatinee itiöiden tarkistamista.
Keräsin jokin aika sitten Amicodisca svrcekii:tä varjoisasta paikasta vanhoilta maitohorsman varsilta. No, siinä sitten meni kuvitelmani, että hyväksyy vain puuta kasvualustakseen.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.