Näin tänään Oulussa laajoja kasvustoja, jollaisia en ole ennen nähnyt. Paikka oli lenkkipolun reunalla sepelikossa. Kasvustot olivat melko yhtenäisiä ja yhteensä kymmeniä neliöitä molemmin puolin polkua.
En alkuun oikein tajunnut mitä se on, joten otin siitä näytteitä ja vasta kotona suurennoksella katsottuna tajusin sen olevan sammalta, joka on täynnä itiöpesäkkeitä. Niin paljon, että mitään muuta ei tahdo siitä nähdä. Pesäkkeet suurimmaksi osaksi jo avautuneita, muutamia mustia nuppeja oli vielä jäljellä. Koska sammalia en tunne, aloin etsimään mahdollisia lajeja ja isokorallisammal voisi olla mahdollinen. Kuvia sen avautuneista pesäkkeistä en löytänyt.
Itse asiassa juuri tänään katselin sitä tarkemmin skoopin alla ja päädyin mainitsemaasi Blasia pusilla lajiin.
Ajattelin näyttää sitä vielä Ulvisen Taunolle varmistusta varten.
Muut osat sammalesta itiöpesäkkeiden lisäksi ovat aika heikossa kunnossa.
Olisiko huonokuntoisuus syynä hurjaan pesäkkeiden muodostumiseen, yrittää jatkaa sukua viime tingassa. Oikein hyvä, että sain sinulta vahvistusta tälle.
Jännä ettei lajista oikein löydy kuvia, jossa olisi kunnolla auenneita itiöpesäkkeitä. Löysin vain joitakin piirroksia, josta sain vahvistusta määritystä varten.
Päädyin myös Röyhelösammaleseen, en kuitenkaan erottanut kuvistasi niin hyvin itse sammalta, enkä myöskään ole nähnyt auenneita itiöpesäkkeitä, joten jäin odottamaan toista määrittäjää, joka varmistaisi oman määritykseni.
Luopioisten kasviston sivuilla oli kuva Blasia pusillan auenneista itiöpesäkkeistä. Täsmää hyvin sinun kuviisi ja kasvupaikka sopii myös röyhelösammalelle.
Näin tänään Taunoa ja näytin tätä näytettä. Ensin hän sanoi, että luultavasti se on Blasia, mutta skoopilla katsomisen jälkeen totesi, että on jotain muuta. Sanoi, että ei tunne maksasammalia niin hyvin, että osaisi sanoa lajia, mutta että sitä voisi näyttää Virtasen Ristolle.
Risto ei ollut juuri silloin paikalla, joten jätin näytteen museolle. Nyt sitten odotellaan, mitä mieltä Risto on. Ei siis ollutkaan mikään helppo tapaus. Kerron kun kuulen lisää.
Kirjojen mukaan tuon pitäisi olla helppo laji, mutta näköjään aina ei ole, vaikka luulisi noin hienojen pesäkkeiden auttavan määrityksessä. Vaikka laji on yleinen, en ole itse siihen kiinnittänyt juurikaan huomiota. Olen joskus tiiraillut pelkkiä vihreitä söheröitä, jollaisena laji usein kuvissakin esitetään. Lieköhän noin runsas pesäkkeiden muodostuminen sitten harvinaistakin?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
