Avaan tähän ketjun “Erilaiset sudenmaidot”. Tähän voi ladata kuvia Lycogaloista, joiden ulkonäkö poikkeaa tavallisesta sudenmaidosta Lycogala epidendrum. Eri sudenmaitolajeja taitaa olla yli 50 eikä niistä enää tahdo pysyä kärryillä. Viime viikolla tuli muutama havainto L. conicumista.
Oheisen kuvan eetaalioiden läpimitta on vain 2 mm . Ne löytyivät laholta koivun maapuulta. Tavallisessa sudenmaidossa ei ole tällaisia pintakuvioita joten tämä ehkä on joku oudompi. Otin näytteen ja laitan sen tutkittavaksi.
Olisi mukava nähdä onko muilla vastaavanlaisia löytöjä, vaikka tarkka lajinimi vielä olisikin hämärän peitossa.
Pari värikästä esiintymää tullut vastaan ja molemmista on näyte. En kyllä niin paljoa näitä seuraile, että muistaisin mikä on “normaalia” ja mikä ei 
Parainen, 12.07.2026. Kasvoivat metsäuran karikkeella.
Ruissalo, 02.07.2026. Maarungolta, erikoinen vihertävän ruskea sävy.
Jos nuo Aapon pinkit ovat parimillisiä niin laji lienee joko L. roseosporum tai L. persicum. Näistä roseosporumista meiltä on useampia havaintoja. Persicum on löydetty esim. Latviasta mutta meiltä ei ole vielä varmistusta. Useamman roseosporumin olen jo skoopannut persicumia etsiessä. Skooppaamatta ei persicumia voi varmistaa.
Kaavassa menee näin
8a. Colonies small and compact; vesicles densely cover the upper part of the sporocarp; oily deposits inconspicuous, colourless L. roseosporum
8b. Colonies vast and loose; vesicles more-or-less evenly distributed; oil droplets numerous, bright red L. persicum
Elikkä kypsällä persicumilla peridiumin tummissa täplissä (vesiculum) on läpivalaistuna paljon punaisia öljypisaroita kun roseosporumilla niitä ei pitäisi olla. Tähän tapaan
Tässä vertailuun L. roseosporumin täplät läpivalaistuna - ei öljytäpliä vaan tasaisen tummat.
Jatketaanpa juttua erilaisista sudenmaidoista. Nämä eivät taida ollakaan harvinaisia. Olen törmännyt tällaisiin pieniin sudenmaitoihin, joiden koko on välillä 2 - 3 mm. Pesäkkeiden pinnat eivät ole tasaisia kuten Lycogala epidendrumilla. Osa näistä kuvista on julkaistu aiemmin Foorumilla.
Kuvat 1 ja 2 ovat elokuun alkupäiviltä. Kuvissa saattaa olla Lycogala sphaeroconicum.Nämä olivat laholla koivun kannolla.
Kuvat 3 ja 4 ovat elokuun lopulta ja eri paikasta kuin kuvat 1 ja 2. Kaksi pesäkettä löytyi laholta pihlajan maaoksalta. Suuremman pesäkkeen koko oli 2 mm.
Kuvat 5 ja 6 on otettu tänään. Limasienet olivat laholla koivun kannolla aika lähellä kuvien 1 ja 2 kuvauspaikkaa. Pesäkkeiden koko on 3 mm.
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Näitä tulee säännöllisesti vastaan. En ole tutustunut liiemmin. Luulisin, että sen yleisimmän sudenmaidon L. epidendrum s.str. jo tunnistan, samoin “kartiosudenmaidon” L. conicum.
Nyt esimerkiksi oli tällainen tapaus. Vaakatasoon käyristyneellä koivulla, parin metrin korkeudessa, yksinäisenä kasvava pieni sudenmaito (Turku, 13.9.26, kostea kuusikorpi). Yritin perehtyä hieman tarkemmin lukemalla Leontyevin papruja.
Tämä kökötti tosiaan erakkona, koko on pieni (2,5 mm), itiömassa on vaaleanpunaista, epäkypsänä tuollainen selvästi oranssiin taittava vaaleanpunainen väri. Pinnan vesikkelit ovat koholla (ovat myös pidempiä kuin leveitä), tummahkon ruskeita, toisistaan pääosin erillisiä eivätkä mahdottoman tiheässä.
Vesikkeleiden koko on (79,8) 79,9–127,5 (151,5) µm (N = 11). Kun niitä katsoo mikroskoopilla, näkyy helposti että sisällä on runsaasti öljyä ja öljyn väri on suurin piirtein kellertävän oranssi – ei siis punainen tai ruskea minun mielestäni. Väriä on vähän ärsyttävä verrata artikkeliin, kun ei tiedä miten ne toistuvat tässä minun heikkovaloisessa halpisskoopissani. Öljy näyttäisi kuitenkin olevan isoina pisaroina eikä “raemaisena” (granular accumulations). Se rajaa jo aika monta lajia pois. Harmillisesti en pysty tarkistamaan, onko vesikkeleissä kiteitä (crystals), sillä ne näkee kunnolla vain polarisoidussa valossa ja minulla ei ole siihen välineitä.
Kapillitiota oli niukasti. Sen verran kuitenkin, että siitä saa jonkinlaisen käsityksen. Selvästikään se ei ole sileää vaan kunnolla röpelöistä, vähän piikkistäkin. Päistä pullistuneita/nuijamaisia. Minä en osaa tulkita, että onko kapillition kuviointi rengasmaisena nauhan ympäri, sillä artikkelissa ne oli kuvattu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Rengasmaisuus ei kuitenkaan mahdotonta, sanoisin.
Itiöt ovat suvulle tyypillisesti verkkokuvoisia, näkyy ihan hyvin puuvillasinessä. Koko (5,7) 5,9–6,5 (6,6) µm (N = 22). Itiöissä on myös kuviottomia alueita (nuolet), minun arvioni mukaan noin neljäsosa itiön pinnasta.
Löysinkö tälle lajia? No en kyllä minkäänlaisella varmuudella! Paras veikkaukseni on Leontyevin v. 2025 kuvaama Lycogala asperum. Se on pieni, monesti yksinäinen eikä ainakaan tiiviinä ryhminä, röpelöinen/piikkinen kapillitio, vesikkelit koholla ja erillisiä, keltaisen sävyistä öljyä isoina pisaroina. Mutta erottaminen ainakin lajeista L. miserum ja L. guttatum ei ole ihan yksinkertaista. Ensimmäisen näistä hylkäisin eri näköisen kapillition perusteella ja jälkimmäisen siksi, että sillä on tapana kasvaa ryhmissä ja isokokoisemmaksi. L. miserumilla on lisäksi kiteitä vesikkeleissä, mutta sitä en pysty tarkistamaan.
L. asperumista sanotaan näin: “Differs from the rest of Lycogala species by the combination of small (2–3 mm) grouped sporocarps, dark, simple, convex, peridial vesicles, which accumulate big droplets of orange-yellow oil.” ja “Other taxa with yellow oils either contain crystals (L. miserum) or are larger in size and have lighter vesicles (L. densum, L. guttatum).” Lisäksi L. guttatumin kohdalla kerrotaan näin “Two more species contain bright yellow oil: L. miserum and L. asperum, but both have small (3–3.5 and 2–3 mm, respectively) and solitary sporocarps. (. . .) L. asperum has convex dark brown vesicles, spiny capillitium and rings on peridium.” Viimeisenä mainittuihin peridion sisäpinnan renkaiden tarkistamiseen tarvittaisiin SEMiä. Laji on artikkeliin listattu vain Venäjältä, Japanista ja Australiasta, mutta toisaalta se on vasta kuvattu tieteelle.
Tässä linkissä L. asperum -kuvia.
No, vaikken osaa olla lajista varma – paitsi jos joku muu tietää varmistaa – tulipahan dokumentoitua kunnolla ja perehdyttyä artikkeliin.
Edit. Niin joo ja vielä varoituksena että tämähän saattoi mennä ihan päin persettä koska en tiedä osaanko vielä tulkita näkemääni oikein
1 tykkäys
No nyt on niin hienosti dokumentoitu sudenmaito että tämä on pakko saada maaliin ja löydölle nimi. Laitan sinulle privana pari linkkiä. Minusta L. asperum vaikuttaa oikein hyvältä nimeltä. Tarvittaessa voidaan kysyä suoraan Leontyeviltä, mutta koitetaan ensin omalla porukalla. Lajia ei ole Norjan listalla joten ei ole varmaan niitä yleisempiä lajeja Pohjolassa. Latviasta sen sijaan on Julita Klusan löytö.
No niin, ja sitten seuraava potilas.
Tällä kertaa järeällä koivun kannolla, pienissä ryhmissä 2–8 mm itiöemiä. Vesikkelit jonkin verran koholla ja harvassa.
Taas näyttäisi olevan öljyä pisaramuodossa. Vesikkelit ovat mikroskoopissa aika vaaleita. Kokoa 65–106 µm (N = 8). Myös öljy on vaaleampaa kuin viimeksi, kellertävää-oranssihkoa, mutta toisaalta silloin kun sitä on päässyt karkaamaan pisaroiksi vesikkelien ulkopuolelle, näyttää se selvästi tummemmalta.
Kapillitiossa rengasmaista karkeaa kuviointia.
Itiöissä on hyvin tiheä verkkokuvio. Paljon on myös alueita, joissa kuviointia ei ole. Koko (6,4) 6,6–7,1 (7,3) µm (N = 30).
Tuo öljy tietysti sai minut etsimään lajeja samasta porukasta kuin viimeksikin. Ihmettelin kun ei oikein sopinut mihinkään, joskin ykkössijaa piti Lycogala fuscoolearium (koon vuoksi), minkä jälkeen L. olearium ja L. oleocrystalliferum. Ongelmana kuitenkin, että itiöiden kuviointi, kapillition ulkonäkö, öljyn väri ja itiöemien koko oli aina esteenä.
Kunnes tajusin katsoa päivänvalossa otettuja kuviani uudestaan. Tällä on pinnalla runsaasti kuivuneita vaaleita limasäikeitä. Niiden perusteella olen tähänkin mennessä tehnyt määrityksen L. epidendrum s.s. eli se meidän yleisin ja tavallisin sudenmaito. Kurkkasin Leontyevin kansioon ja kappas - useassa kuvassa näkyy ihan saman väristä öljyä, vaikka siihen ei kiinnitetä juuri mitään huomiota lajikuvauksissa ja kaavoissa. Lisäksi itiöiden tiheä verkko ja kapillition ornamentaatio sopii epidendrumille kaikkein parhaiten.
Vaikka mikroskopia on ihan siistiä, niin muistutuksena ettei kannata hukata metsää puilta. 
Ohessa kuva Leontyevin (julkisesti jaossa olevasta) kansiosta:
1 tykkäys