Terijoensalavapuskani tulevat kuuluisiksi, kun niistä tuntuu jatkuvalla syötöllä löytyvän uutta ihmeteltävää. Tänään näin ensimmäisen kerran näitä toukkia, jotka olivat nakerrelleet lehtiä. Epäilen niiden olevan jonkin pistiäisen toukkia, mutta en lainkaan osaa lähteä etsimään niille nimeä. Tunnistaako joku teistä nämä oitis? Kooltaan nämä olivat yhden sentin luokkaa. Näin niitä neljä kappaletta tällä kertaa.
Pitäisin näitä jonkun hangokkaan toukkina , eli perhosen toukkia.
T:Jyri
Jyri, kiitokset sinulle! Ilmiselvästihän ne ovat hangokkaan toukkia. Nyt enää puuttuu tieto siitä, minkä hangokkaan. Pajuhangokas (Furcula furcula) vaikuttaisi järkeenkäyvältä ajatellen sitä, mitä kasveja toukat olivat syömässä. Mutta… eivät mitkään nettikuvat pajuhangokkaista ole toistaiseksi näyttäneet samoilta. Värithän voivat jonkin verran muuttua toukan ikääntyessä, mutta eivätkö sentään kuviot säily aika samanlaisina? Jatkan mielenkiintoista salapoliisintyötä - mutta toki otan ilomielin vastaan suoraa tietoa teiltä foorumilaisilta. 
Puoli tuntia opiskeltuani olen tullut siihen tulokseen, että kyseessä on pajuhangokas (Furcula furcula) ja sen varhainen kehitysvaihe. Syötyään reippaasti se pullistuu ja kasvaa kokoa ja todellakin väri muuttuu vihreäksi ja selän kuviot ruskeiksi. Kuvioista tulee myös aivan erilaiset kuin aluksi on. Nyt vain seurailemaan paikan päällä, miten nopeasti kehitys tapahtuu. Onneksi puskissa ei aivan kuhissut näitä. Vähästä pajut eivät välitä. Täytyy kuitenkin hiukan vahtia populaatiota…
Kiitos, Olavi. Viestisi tuli samaan aikaan minun viimeisimmän kommenttini kanssa. Paju-, haapa- ja koivuhangokkaan toukat näyttävät olevan hyvin samannäköisiä. Perustelen päätelmääni toukan ravintokasvilla. Muuta en osaa sanoa. Oletko sitä mieltä, etteivät nämä voisi olla pajuhangokkaita? Minähän olen tällainen noviisi, mutta utelias sellainen. 
En uskalla väittää vastaan, kun en itse ole tuota furcula n toukkaa kuvannut, että voisi vertailla ja tuo ravintokasvi voi kyllä vahvistaa omaa määritystäsi.
Muistelisin et jotkut muutkin hangokkaat syövät joskus myös pajua.
T:Jyri
Olavi ja Jyri, minä päätin jäädä vielä odottelemaan. Jyri, muistit aivan oikein. Tarkistin näiden “ruokavalion”: koivuhangokas - koivut ja leppä, pajuhangokas - pajut, haapa ja koivut sekä haapahangokas - haapa ja pajut. Joten eipä tuo minun perusteluni kummoinen ollut… 
Kiitos teille kiinnostuksesta ja avusta!
Jyri on oikeassa, myös bifidan toukalle kelpaa toisinaan pajukasvit. Todella hurjat toukkaihmiset pystyvät tunnistaan kaikki nämä lajit suoraan varhaisimmista kehitysvaiheista. Vaaleat kuviot vaihtelevat ja ovat eri paikoissa eri lajeilla. Koivuhangokas selviää yleensä aika helposti ravinnon perusteella koska syö ilmeisesti vain koivua sekä leppiä. Siinä sinulle seurattavaa kun toukat vähän kasvavat!
Hokke, sinä varmaan tarkoitit, että seuraisin toukkien kehitystä pensaassa, mutta kun sää muuttui niin myrskyiseksi ja sateiseksi, päätin ottaa ne neljä toukkaa sisälle kasvatukseen. Ahkerasti ne ovatkin syöneet ja muuttuneet. Kokoa ja väriä tulee lisää päivä päivältä. Onpa mielenkiintoista. Olen ajatellut pitää niitä vielä jonkin aikaa ja viedä sitten takaisin terijoensalavaan. Ei ole tarkoitus edes yrittää koteloitumista. Otan silloin tällöin kuvia muutoksista ja lisään tähän ketjuun. Jospa joku asiantuntija saisi näistä jotakin tolkkua…
Aika usein tai varmaan suurin osa hangokkaiden toukista joutuu luonnossa loispistiäisen uhreiksi puhumattakaan muista pedoista, hämähäkit, linnut ym. En lähtisi vielä välttämättä palauttamaan toukkia. Enkä näistä kuvista vielä tunnista lajiakaan. Kasvattele ihmeessä kun ne sinulla näyttää viihtyvän. Lajit on helppoja kasvattaa ja koteloituvat yleensä suoraan oksaan kiinni, joskus harmillisesti kasvatuspurkin kanteen tai seiniin. Myös kotelot voi palauttaa luontoon talvehtimaan. Mutta yksi nahanluonti vielä niin irtoaa se laji. Mutta kuten sanottu niin on henkilöitä, siis puolijumalia ketkä kyllä näistä kuvista jo tunnistaa lajin.
Nyt 12 päivän kasvatuksessa olon aikana kolme suurinta ovat todella moninkertaistaneet kokonsa ja näyttävät jo lähes täysikasvuisilta. Yksi on huomattavasti pienempi, mutta sekin on muuten saman näköinen. Terijoensalavan lehdet maistuvat hyvin.
Kuvassa oleva on lajiparista joko Cerura erminea tai vinula. Tuo ermi, mikä on parempi laji erottaa helposti vähän myöhemmässä vaiheessa jos mustan selkäkolmion alareunaan tulee vatsan ympäri kiertävä iso valkoinen raita. Olipa fiksusti ja helposti selitetty! Se vinula on kuitenkin tosi paljon yleisempi.
Kiitos, Hokke! Minulle ei ole tullut lainkaan mieleen, että kyseessä voisi olla myös esim. isohangokas. Senkin toukka näköjään syö pajun ja haavan lehtiä. Olen heinäkuussa 2010 kuvannut oheisen lähes koteloitumisvalmiin isohangokkaan toukan. Se oli kooltaan tosi iso. Jos nämäkin kasvavat vielä niin isoiksi… Löysin tällaisen linkin Entomology Photo 1 , jossa näkyy kätevästi cerura vinulan eri kehitysasteet. Nyt vain sitten odotellaan, mitä tuleman pitää…
Joensuun Kiihtelysvaara 21.7.2010
Nyt kolme toukkaa on jo luonut viimeisen kerran nahkansa eli alkavat olla loppusuoralla. Tänään saimme seurata kolmannen toukan nahanluontia. Olipa mielenkiintoista!
Ja nyt voit laittaa otsikkoon vahvistuksen, on isohangokkaita 
Kuka asiantuntijoita kaipaa tänne vastailemaan kun toukat voi kasvattaa!
Vuosia sitten oltiin mökillä Tornionjoen rannalla ja tuli siinä pihamaalla askarreltua kaikenlaista. Yhtäkkiä tuntu niskassa olevan jotain ylimääräistä ja laitoin käden niskaan…oli muuten jäätävä fiilis huomata että niskassa on jotain “valtavaa”, toukkamaista ja liikkuvaa 
No, isohangokkaan toukka se siellä vain oli, kauhu muuttui äkkiä iloksi ja sitä sitten emännän ja lasten kanssa kilpaa ihmeteltiin. Löydettiin niitä sitten saunakoivusta useampia, kaikki viimeisen vaiheen toukkia.
Kolme viikkoa on kulunut. Aamulla tuoretta pajua asentaessani - minulla on oksat vesiputkessa, että pysyvät tuoreina - huomasin, että ensimmäinen oli alkanut koteloitua vanhan terijoensalavan kuorenpalan päälle. Otin siitä kivan videonpätkänkin, mutta en ole vielä saanut sitä editoitua. Siirsin tämän toukan omaan rauhaansa eri purkkiin. Katsotaan, kuinka tässä käy. Olen ajatellut säästää tämän yhden ja päästää toiset kolme luontoon. Ne ovat vielä tänään vihreitä.
Tämä toukka päättikin iltapäivällä vaihtaa paikkaa ja löytyi muutaman tunnin kuluttua kuorenpalan alapuolelta umpikotelossa.
Yllättäen toinenkin toukka oli alkanut koteloitua!
Kaksi pääsi vapaaksi luontoon. Reippaasti ne katosivat terijoensalavan uumeniin!
Palaan asiaan, jos koteloista tulee perhosia. Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja seuraamisesta! Tämä on ollut minulle opettavainen ja kiinnostava projekti. 
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
