Kuvattu 27.8 Lopen Räyskälässä Iso-Melkuttimen rannoilla. Kasvualustana iso mäntykelo, jossa runsaasti itiöemiä. Toiset olivat tummanviuolettja (ei kuvaa) ja toiset sitten näitä nätimpiä. Ja kysymys kuuluu: mikä kääpä?
Häivekäävältä kovasti näyttää. Männyllä kasvaa helohäivekääpä ja kuusella samanoloinen punahäivekääpä. Tiedä sitten onko muitakin samannäköisiä, ihan näin harrastelijana vastailen. Nuo ovat nuorena vaaleanpunaisia ja vanhemmiten violetinsävyisiä.
Kiitos, Henri. Karvainen yläpinta ja kasvualustana mänty Niemelän perusteella tulokseksi tulisi helohäivekääpä. Aivan uusi tuttavuus minulle, nimenäkin.
Tämä helohäivekääpä taisi olla esiteltynä Niemelän kirjan uudemmassa versiossa. Itselläni on ikävä kyllä vain vanha. Kertoisiko joku jolla tuo uusi kirja on, onko näillä jotain muita eroja kuin kasvualusta? Löysin juuri viikonloppuna männyltä tämän porukan käävän, joka on hiukan erinäköinen kuin punahäivekääväksi kuvittelemani kuusella kasvavat sienet. Tämä on selvästi sinivioletimpi. Karvainen yläpinta tälläkin näyttäisi olevan.
Vilkaisin ja mainittiin, että ‘punahäivekääpä on tukevampi, selvemmin pileaattinen ja kasvaa kuusessa’. Punahäivekäävän kohdalla taas ‘helohäivekääpä on niin samannäköinen, että se on erotettavissa usein vain isäntäpuun perusteella’. Koko on kanssa helohäivekäävällä pienempi (‘Lakki on harvoin sormenpäätä isompi. Niitä voi kuitenkin olla monta pienenä ryhmänä, puupinnalle levittäytyneen resupinaattisen tyven yhdistämänä’)
Eli olisko siis isäntäpuu varma tuntomerkki näille? Toisaalta nämä kaksi tämän ketjun kuvaa ovat kyllä suht pileaattisia, vaikka männyllä kasvavatkin.
Ilmeisesti kerta helohäivekäävälle mainittiin mänty isäntäpuuksi ja punahäivekäävälle kuusi ja ei ollut mitään mainintaa, että isäntäpuu voisi vaihdella kummankaan kohdalla.
Kiitos! Laitoin tämän nyt vihkoon epävarmana helohäivekääpä-määrityksenä.
1 Like
Mikroskopiassa on myös eroa.
Punahäivekäävällä pillien mallon rihmat ovat erillisiä ja helposti nähtävissä kun taas helohäivekäävällä tiukasti yhteen liimautuneita.
Mallon rihmat ovat punahäivekäävällä paksuseinäisiä nuorenakin ja vanhemmiten hyvin paksuseinäisiä . Helohäivekäävällä nuorena ohuehkoseinäisiä ja vanhemmiten paksuseinäisiä.
Isäntäpuulaji on tietysti tärkeä määrityksessä, mutta ei olisi pahitteeksi varmistaa vielä skoopilla. Varsinkin jos puulajista ei ole ihan varma maastossa.
1 Like
Häivekäävistä, voisiko alla ole iNaturalist havainto katajalta (Ruotsista) olla jotain häivekääpää?
Tuolla iNaturalist-kommenttiketjussa joku ehdottaa okrakääpää joka tuli minullekin mieleen. En tiedä onko sitä kerätty katajalta.
Okrakääpää minäkin komppaisin. Itsellä on keräys männyltä siitä ja harmittaa vietävästi, että hukkkasin sen, olisin sen mieluusti sekvenssiin laittanut. Mielestäni tuon käävän muotokin on enempi ‘kaviomainen’ vrt taulakääpä, kuin häivekäävän tyypillinen terävä, mutta olen niin noviisi etten käy väittämään mitään 
Onko muuten jotain artikkelia netissä tuosta puna/helohäivekäävän erottamisesta löydettävissä?
En äkkiseltään löytänyt. Niemelän kirjassa varmaan kuitenkin on ihan hyvä kuvaus. Mikroskooppiset erot eivät välttämä ole selkeitä, joten aika pitkälle mentäneen isäntäpuun perusteella.
Minusta tuossa iNat-havainnossa on melko vaaleanpunainen sävy, joten ennemmin pitäisin häivekääpänä. Toki valo ja kameran asetukset vaikuttavat väreihin. Jos se on häivekääpä ja kasvaa katajalla, en osaa sanoa, kumpi häivekääpä se olisi.
Lähinnä mietin että onko siitä uudelleen eri lajeiksi tulkitsemisesta tehty virallinen artikkeli joka on virallisesti hyväksytty jotta muissakin maissa voidaan seurata tuota jakoa vai onko tämä vain “suomitietoa”.
Kun inaturalistissa määrittää näitä niin välillä kysellään julkaisua mihin helohäivekääpä määritys perustuu
Englanniksi löytyy Bernicchia A. and Gorjón S.P. (2020). “Polypores of the Mediterranean Region.” Segrate (minulla ei ole tätä kirjaa, joten en voi vahvistaa, miten laji on siellä käsitelty).
Tältä sivustolta löytää hyvin kirjallisuusviitteitä hakemalla lajin nimellä sivun ylälaidasta: Crusts, Combs & Jells
Sitten on tietysti Niemelä (2025) Suomen käävät, toinen uudistettu painos.