Tullut kierreltyä syksyn mittaan jonkin verran erilaisia ketoja ja ketomaisia nurmialueita. Neidonvahakkaita on tullut vastaan runsaasti ja joukkoon on mahtunut myös joitain tapauksia joissa on jotunut vähän ihmettelemään. Tässä pari erikoisempaa versiota neidonvahakkaista, tai kaipa nämä neidonvahakkaita on.
Löysin netistä mainintaa tällaisista punalaikkuista neidonvakkaista ja jossain oli annettu lisämääre Cuphophyllus virgineus f. roseipes. Näistä varmaankin nyt kyse. Samaa punaista olen joskus nähnyt mielestäni myös valkonuijakkailla.
Näillä oli voimakas kookoksen tuoksu, juuri sama tuoksu kuin Bounty-patukan sisuksissa. FTE:stä löytyi maininta että infektoituneilla neidonvahakkailla voi olla selvä kookoksen tuoksu. Mitään selitystä taikka nimeä tälle infektiolle ei FTEssä kerrottu enkä ole muualta tällaista tietoa löytänyt. Joku lisäselitys tästä infektiosta olisi kiva löytää. Mutta varmaankin juuri tästä infektiosta on kuvassa kyse kun nämä kasvoivat normi neidonvahakkaiden yhteydessä.
Löysin myös tällaisia vähän erikoisen muotoisia valkoisia vahakkaita Virtasalmen kirkon nurmikolta.
Kaipa nämäkin on ihan normi neidonvahakkaita? FTE:ssä kuitenkin kerrotaan että “There is a difficult species complex around C. virgineus…”. Lähinnä siis mietin että josko nuo kuvaamani ovat jotain tunnettua varianttia neidonvahakkaista. Laji.fissä ei ole mainittu kuin setrivahakas, jota en ole koskaan nähnyt, enkä kyllä yhtään tiedä edes miltä setripuu tuoksuu. Jostain muistan hämärästi lukeneeni että jollain pikkuvahakkaalla (rustovahakas?) oli myös olemassa valkoinen muoto, mutten löydä tästä tietoa ja saatan muistaa väärinkin.
Kaivoin Boertmannin vahakaskirjan esiin ja siinä oli neidonvahakkaan enemmän tietoa tuosta infektioasiasta: "Pink spots and a coconut-like smell occur occasionally and are caused by an infection (Fusarium), and fruitbodies infected by Paecilomyces marquandii become purple and powderi from conidia.
Tuossa kirjassa mainitaan myös niittyvahakkaan valkoinen muoto, josta ei mainita havaintoja Suomesta. Mietin aiemmin tänä vuonna olisinko löytänyt sellaisen, mutta huomasin että oli selvästi hygrofaani ja siis sittenkin neidonvahakas.
Lisäksi kirjassa esitellään hieman ruskehtavalakkinen Hygrocybe virginea var. fuscescens (hakavahakas) ja pinkkisävyinen Hygrocybe virginea var. ochraceopallida (ei havaintoja Suomesta). En nyt sitten osaa sanoa mitkä näistä osuu sinun kuviisi, veikkaisin kyllä että nuo kaksi ekaa ovat juuri noita infektoituneita tapauksia.
Kiitoksia Mikko. Katselin vielä naapurimaiden listoja tästä suvusta ja erityisesti neidonvahakkaiden lajikompleksista.
Tuo valkoinen “niittyvahakas” on Ruotsissa ja Tanskassa oma lajinsa C. berkeley, samaten se on omana lajinaan FTE:ssä. Havaintoja on esim. Ruotsissa suht runsaasti ja myös Tukholman pohjoispuolelta. Tuo 3. olisi kyllä muodoltaan aika lailla niittyvahakasmainen, mutta jääpi nyt tällä erää tarkemmin selvittämättä. Lajia kyllä luulisi löytyvän myös Suomesta, tai täällähän se ilmeisesti luetaan edelleen niittyvahakkaan muodoksi ja siksi ei ole listattuna? Tai mitenhän tuo lie kun Laji.fi ei edes tunnista nimeä berkeleyi.
Sama ongelma C. lacmus lajikompleksissa kun C. flavipes puuttuu Laji.fistä, vaikka on naapurimaiden yleisimpiä holvivahakkaita.
Neidonvahakkaiden lajikompleksista on naapurimaissa myös eroteltu nuo mainitsemasi omiksi lajeikseen, siis C. fuscescens ja C. ochraceopallida ovat saaneet Ruotsissa ja Tanskassa lajistatuksen, setrivahakkaan lisäksi. Kaikista näistäkin lajeista on esim. Ruotsissa runsaasti havaintoja, myös Tukholman pohjoispuolelta. Varmaan löytyy meiltäkin, mutta tässä sama juttu eli meillä nämä ovat varmaan edelleen neidonvahakkaan alla vaikka mitään alamuotoja ei laji.fissä mainittu eikä näitä ole lajeinakaan listattu…
Muutenkin jos kurkkaa vaikka Ruotsin taikka Tanskan listaa Cuphophylluksista niin sekä lajisto että eri lajien yleisyydet ovat kovasti erilaisia verrattuna Suomeen.
Tuo FTE on harrastajalle vaan niin ylivoimasen helppo ja mukava taksonomian lähde, käytännössä varmaan sama kuin Tanskan atlaksen käytössä oleva sienten taksonomia. Sitten vaan tulee tehtyä omituisia havaintoja…
Fuscescens ja ochraceopallida ovat vähän hankalia kun ei ole mitään eroja skoopin alla. Ei näytä löytyvän mitään julkaistuja DNA-tietoja niistä vielä. Erot ovat tuoresienessä niin pienet ettei aina voi olla varma. Välillä löytyy hieman värikkämpi ja tukevampi sieni kuin perusvirgineus mutta miten todistaa, että on ochraceopallida?
Berkleyi kyllä löytyy Suomesta. Olisin laittanut kuvan mutta just siitä ajanjaksosta nättää nyt olevan aukko backupeissa. Katson talvella löytyisikö puuttuvat jostain vanhasta backupista.
Jos kerran berkeleyi löytyy Suomesta niin miksihän sitä ei ole Laji.fissä?
Laitan tähän vielä yhden oudon valkoisen pikkuvahakkaan. Muistin että kuvasin viime syksynä yhden voimakkaasti tuoksuvan tapauksen Malmin hautausmaalta, tällaisen
Oli selvä karamellimäinen tuoksu, ei kuitenkaan tuoksuvahakkaan pistävää tuoksua eikä myöskään infektoituneiden neidonvahakkaiden kookoksentuoksua vaan selvä karamellintuoksu jonka koekaniiniksi värväämäni varanenä luonnehti ehkä lähinnä lakritsimaiseksi.
Nämä ovat siis pieniä ja matalajalkaisia sieniä. Otin nyt myös näytteen ja sikäli kun tuota skooppinäkymää ymmärrän niin ovat vahakkaita. Itiökoko on kuitenkin liian pieni tuoksuvahakkaalle ja on se vähän pieni myös neidonvahakkaalle.
Kiitos Stefan, tuon täytynee sitten olla valkotuoksumalikka. Kasvoivat siis Malmin hautausmaan nurmikolla. Lajia olen kyllä tunnistellut taikka ollut löytävinäni pariin otteeseen. Siis pieniä valkoisia tuoksuvia ryhmissä kasvavia mailkoita esim. nurmikolta taikka lehdosta joilla ei ole ollut mitään havaittavaa läpisäteisyyttä taikka tummempaa lakin keskustaa/harmautta tuoksumalikan tapaan. Lajista ei vain ole oikein tietoa saatavilla, ainakaan netistä ei löydy oikein mitään. Laji.fistä ei esim löydy yhtään varmistettua havaintoa eikä yhtään skooppidataa. Kekillä ja Korhosellä on kyllä kuvia Keminmaan kirkon nurmikolla kasvavasta hyvin samannäköisestä sienestä jonka ovat määrittäneet valkotuoksumalikaksi. Kekillä kylläkin epävarmana kommentilla “Suvussa lajimääritykset epävarmoja”.
Edit. tanskan atlaksesta löytyi seuraava tieto:
Beskrivelse: En lys, anisduftende tragthat med en rimmet eller fernisagtig hatoverflade og tætte, lyserødt tonede lameller; sporefældning lyst gulorange; sporer ± sammenklæbede, 4-5,5 x 3-4 µm.
Forvekslingsmuligheder: Vellugtende tragthat (C. fragrans) har en glat hatoverflade, lysere sporefældning og større sporer.
Kuvaamallani oli noin 6,7 x 4,3 eli aivan liian isot itiöt (sopisivat kyllä tuoksumalikalle).
Taitaa jäädä edelleen mappi ööhön lukemattomien muiden seuraksi odottelemaan tiedon karttumista.
Lainaus viestistäsi @Stefan_Jakobsson: “Laji.fi:stä puuttuu tuhat muutakin lajia”… ?! Tottakai sieltä uupuu, ei sentää kuvatuista tuhansia. Lajiluettelomme ei ole kaikkien mahdollisten nimien lista vaan koetamme ylläpitää sitä maamme lajiluettelona tällä hetkellä, ei (maailman nimiluettelona), sienten osalta. Toki laajaa nimistöä edistetään täälläkin hetkellä kokoelman hallinnan ja havaintojen taustaksi. Nimiä voit toki Stefan hakea mm. indexistä tai mycobankista.
Jos vahvistettua tietoa (ja näyte) ei ole tullut luetteloa ylläpitävän asiantuntijan/editorin tietoon! (esim. minä ylläpidän monessa sieniryhmässä), niitä ei ole tietenkään siellä. On hienoa, että meillä on nykyisin Lajitietokeskus kaikkineen ja lajiluettelo, joka koko ajan jalostuu. Ennen oli vain nimilutteloita exceleissä ja kirjavia tietokantoja…Luetteloa ja lajikäsityksiä ylläpidetään käsin (on ymmärettävä mitä tehdään). Meillä monessa ryhmässä ollaan paljon edellä lajkäsityksissä ja tämä riippuu tietenkin siitä mitä sieniryhmiä tutkitaa eri maissa. On selvää että Ellen Larssonin myötä esim. Ruotsin lista vahakkaista on erilainen. Ja huom! kyllä siellä on erilaista lajistoakin. Ellen L. totesi joskus, että näissä valkoisissa vahakkaissa on luokkaa 8 eri lajia…odotamme tutkimuksen etenemistä. Ja on päivän selvää, että Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa lisäksi muuta lajistoa, kuin meillä. Kun tietoa on (sekvessi/näyte), että Suomessa kasvaa, se otetaan luetteloon. Seitikkien lista on syystä (vielä) hyvin laaja ja lajikäsitykset erilaisia kuin ehkä naapurissa, suomalaisten seitikkitutkijoiden myötä. Lajiluetteloa pidetään yllä ihmisten toimesta, siksi priorisoidaan mitä luetteloon tarvitaan: format voi @Henri_Koskinen kirjata lisätietoihin tarkennukseksi, niitähän riittää hurjamäärä eri lajista. Variaatioita otetaan harkiten mukaan (ajan myötä useat variaatiot muuttuvat lajistatukselle).
“Berkleyi kyllä löytyy Suomesta”. Siis oletko löytänyt sen @Stefan_Jakobsson ?! Laita Stefan tietoa ja näyte niin lisätään Suomen luetteloon. Toki kai näistä “valkoisista noin 8 lajin lajin ryhmästä joitakin on löytynyt Suomesta ja tulee löytymään Suomesta”. TÄMÄ TILANNE ON TÄYSIN TAVALLINEN SIENISSÄ. Siksi myös on tärkeää, että on dokumentoitua tietoa. Kun olette julkaisseet tai muulla tavalla osoittaneet näin löytyneen, tieto tästä minulle kiitos, niin päivitetään (tea.vonbonsdorff@helsinki.fi). Foorumi on keskustelupalsta tunnistukseen liittyen, ei luetteloa päivittävä foorumi. Itse esim. ehdin harvoin käymään täällä. Voitte toki myös kirjata vapaasti havaintonne millä tahansa nimellä, joten luettelo ei teitä siinä rajoita.
Joo siis voihan niitä kirjata mutta ei niitä havaintoja sieltä enää millään hauilla löydä eli ei paljon pointsia niitä kirjata. Jos kirjaan havainnon lajista jota järjestelmä ei tunne niin se havainto vaan katoaa johonkin mustaan aukkoon. Edes havainnon kirjaaja ei sitä löydä omista havainnostaan.
Nyt esim. tähän keskusteluun liittyen kirjasin havaintoni lajista Cuphophyllus flavipes, jota järjestelmä ei tunne, maininnalla että on epävarma ja että lajiin liittyy taksonomista epävarmuutta. Mielestäni ihan asiallinen ja ehkä jopa kiinnostava kirjaus koska havainto on kuitenkin kuvin dokumentoitu ja laji on naapurimaissa kuten Ruotsissa hyvin yleinen.
Kun nyt haen laji.fista havaintoja tuosta lajista ei niitä löydy yhtään. Kun haen niitä omista havainnoistani ei niitä sittenkään löydy yhtään. Havaintoni jotenkin vaan katosi johonkin mustaan aukkoon. En pysty siis esim. listaamaan havaitsemiani lajeja etc. eli en voi täysin käyttää tätä henk.koht. havisvihkona.
Nyt voidaan tietenkin sanoa että koska lajia ei ole virallisesti tavattu Suomessa ei havaintoja lajista pidäkään näyttää missään listauksissa. Itse kyllä mielelläni näkisin omat havaintoni oli lajin status mikä vaan. Ja kyllä minua kiinnostaa muidenkin havainnot uusista lajeista, varsinkin jos ovat kuvin dokumentoituja. Dettaukset sun muut virallistukset tulevat sitten joskus aikanaan jos ovat tullakseen.
Ongelma tästä tietysti tulee jos paljon lajeja puuttuu viralliselta listalta. Ja niitä kyllä puuttuu aika lailla kun kokonaisia lahkoja puuttuu käytännössä kokonaan. Esim. lahkosta Mucorales on hyväksytty viralliseen listaan vain yksi laji, hiiponhome. Itsekin olen k.o. lahkon lajeja kuvaillut suht runsaasti mutta ei ole oikein järkeä kirjata niitä järjestelmään koska havainnot vain katoavat jonnekin.
Tämä ongelma ei nyt koske vain sieniä vaan kaikkia lajiryhmiä ja Laji.fitä kokonaisuudessaan. Edes omia havaintoja ei löydä, ainakaan helpolla, ennen kuin lajinimi on päivitetty kannan nimistöön, oli kyse perhosista taikka sienistä. En tiedä miten tätä saisi parannettua, kunhan nyt kommentoin tuota viimeistä lausettasi… Yksi pieni parannus olisi kyllä ainakin se että havainnot löytyisivät hauilla vaikka lajit puuttuisivat kannasta.
Kyllä niitä lajilistalta puuttuvia lajejakin voi löytää haulla jos ei rajaa eliöryhmää. Esim. lajista Hymenoscyphus imberbis löytää muutama havaintoa, vaikka se puuttuukin listalta. Yksi tapa tallentaa listalta puuttuvia lajeja on jättää havainto sukutasolle ja pistää lisätietoihin lajin nimi.
Joo näemmä löytyy jos hakee havaintojen selauksen kautta ja ei rajaa hakua. Jos rajaa esim sieniin niin ei löydy. Jos taas hakee rajaamatta laji.fi etusivun päähaun kautta niin ei löydy. Tai jos hakee omista havainnoista niin ei löydy. Ja jos esim yrittää listata omia havainnot jostain suvusta niin ei löydy. Joku logiikka tässä varmaan on mutta hyvä että edes jotenkin löytyvät, tätä toimivaa hakukikkaa en tiennyt.
Lajitietokeskuksella on jo pidempään ollut suunnitelmissa parantaa sellaisten taksoneiden havaintojen löytymistä, joita ei ole Lajitietokeskuksen taustalla olevassa taksonomiassa. Lajitietokeskuksen taksonomia keskittyy pääasiassa ‘suomalaisiin’ taksoneihin (nisäkkäistä, linnuista maailman luettelot).
Tavoite on hyödyntää GBIF ja Cataloque of Life+ globaalia taksonomiaa siten, että meille tuntemattomia nimiä haetaan GBIF:n taksonomiasta, luodaan meille automaattisesti heiltä löytymällään nimellä taksonikäsite ja liitetään automaattisesti luotu taksonikäsite Lajitietokeskuksen taksonomian alinpaan taksoniin, joka meiltä GBIF taksonin puusta löytyy.
Esim jos meillä ei ole lajia “Gumprhus murphus” mutta GBIF tuntee sen, luomme taksonin “Gumprhus murphus” ja tutkimme löytyykö meiltä sen vanhempaa “Gumprhus” ja jos ei löydy, luomme senkin ja tutkimme löytyykö sen vanhempaa “Gumprhuslarius” ja koska löytyy, liitämme luodut suvun ja lajin siihen.
Tämä tapahtuisi automaattisesti kaikille tuntemattomille havaintonimille joka yö.
Seuraava askel tässä prosessissa on koodaustekninen. Meidän pitää siirtää lajinimihaku käyttämään samaa hakumottoria kuin muun taksonomiatiedon hallinnassa käytetään (koska muuten näitä automaattisesti luotuja nimiä ei löytyisi nimihaun ehdotuksista). Toivoimme pääsevämme tämän pariin jo monta kuukautta sitten, mutta nyt näyttäisi siltä, että n. 2-4 vko:n päästä avautuu sopiva hetki jatkaa työtä asian parissa.
Tässä vielä yksi hakuvinkki:
Kun haettavaan taksonin nimeen liittää mukaan * merkin, tehdään taksonomisen haun sijasta puhdas merkkihaku. Jos olet kirjannut havainon nimellä “Morphus gorphus” jota meiltä ei löydy taksonomiasta, voit hakea niitä kirjoittamalla lajinimirajaukseen Morphus *[enter]
niin voimme tutkia näytteen. Kuvasta ei varmaa tunnistusta tehdä, varsinkin kun on kyse lajista jota ei ole todettu aiemmin Suomesta. Sieni sinulla tallella?
Jokaikinen havaintosi löytyy laji.fi:stä siis juuri niillä nimillä, jolla ne olet tallettanut! Ja myös sinulta. Kuten osoitin edellisessä viestissä.
Hiiponhome on tosiaan ainoa tuosta ryhmästä lisätty, koska listat ovat dynaamisia, eikä asiantuntijoita ei kaikista sieniryhmistä ole. Kuten totesin. luettelomme pyrkii ensisijaisesti kattaamaan suomalaista lajistoa.
Meillä on tottakai tuota backbone-nimistöä mietitty, mutta asia odottaa (ei meistä johtuvien asioiden vuoksi) eli se on asia, jota edistetä
Mitä toivot Mucorales-lahkoon lisää? ja miksi?
Voitko toimittaa kuivatun flavipes-ehdokkaan mulle tsekattavaksi? Väri kuvassa ei ole siis riittävä dokumentti tietenkään varmistamiseksi. Ja tarvitsemme tietysti museoon näytteeksi tällaisen. Kun olen lajia nähnyt ulkomailla, ei ole tullut epäselvyyttä siitä että olisiko se kyyhkyvahakas (eli tuntomerkkejä on yleensä muitakin kuin keltainen tyvi). Ruotsissa laji painottaa selvästi etelään ja meitä ajatelllen, on hyvin mahdollinen Etelä-Suomen osalta.
Otan lajin nimen esille listaan tällä viikolla vahvistamattomana vielä.
Tea
Tea v. Bonsdorff
Unioninkatu 44
000140 Helsingin yliopsito
Haluan nyt vielä korostaa, että on kaksi ihan eri asia mitä Suomen checklistalla ja mitä nimiä tietokannassa ylipäätänsä.
kun lajitietokeskus aloitti, otettiin Dyntaxasta Ruotsista kaikki nimet meille pohjaksi (monessa sieniryhmässä). Siksi meillä on myös nimiä mukana, jotka eivät ole saanet suomalaista statusta.
Ja voit kirjata ihan omilla nimilläsi havaintoja ja ne löytyvät ! sieltä niillä nimillä millä olet tallentanut ne (kenen tahansa hakemana). Mikäli niihin ei tule dettauksia/määrityksiä eli niitä ei varmisteta jäävät ne sinun havainnoiksi eivätkä tule siis Suomen checklistaan. Meille on tulossa jossain vaiheessa backbone nimistöä kyllä, mutta se odottaa. Se siis vainm nimistöä hakujen tueksi.
Homeista voisi listoilla olla ainakin Mucorales-lahkosta
-piiskasiimasieni Phycomyces blakesleeanus jota on tullut usein vastaan
-Syzygites megalocarpus jota löytyy yleisesti esim punaisilta kärpässieniltä
Muista homeista on tullut kuvattua moneen otteeseen esim kärpäshometta, Entomopthora muscae. Näistä löytyy tarkemmin esim. E. grandis on isoilla syrffeillä, E. syrphi pienillä syrffeillä, E. muscae heimoilla Muscidae, omat lajinsa myös esim. sylkikuoriaisilla ja torakoilla etc. Kuvia on minulla näistä useampi kymmentä. Listoilla voisi olla edes E. muscae coll. tai jotain vaastavaa niin havaintoja voisi laittaa tuolla nimellä ja tarkentaa lajia esim lisätiedoissa. Kaipa tiedot näistäkin olisivat tervetulleita. Lajikin todella helppo tuntea ja hyvin yleinen.
Penicillium (cf.) vulpinum löytyy metsistä, tästä on foorumillakin ollut kuvia esillä. Voisi hyvin olla listoilla tämäkin.
Tuo Esko Piiraisen vastaus koskien laji.fin ongelmia näistä puuttuvista taksoneista oli ihan hyvä. Mutta GBIFin kautta automaattisesti generoidut uudet taksonit eivät auta jos lajit silti piilotetaan esim. syystä että eivät ole saaneet jotain virallista suomi-statusta.
Tuosta C. flavipesista ei ole näytettä. Kävin eilen vielä tarkistamassa olisko uusia itiöemiä noussut, mutta ei löytynyt. Täytyy tarkastaa paikka uudestaan ensi syksynä.
Lajeja joista ei ole havaintoja Suomesta/tai joita ei ole tietoakannassa tulee vastaan kyllä aika usein. Viimeksi eilen naputtelin sisään havaintoni lajista Tremella exigua. Tässä tapauksessa lajinimi löytyi tietokannasta mutta havainto hävisi silti mustaan aukkoon, ilmeisesti siksi että lajista ei ole aiempia havaintoja Suomesta?
Kun tuollaisen havainnon naputtelee sisään ja se piilotetaan listauksista ei voi oikein mitenkään tietää onko laji ehkä uusi Suomelle, vai puuttuuko se vain vahingossa kannasta vai olisko kenties itse tehnyt kirjoitusvirheen nimessä, tai onhan sitä voinut vaikka käyttää sellaista synonyymia jota ei ole ohjattu kannassa kuranttiin nimeen.
En nyt ymmärrä mitä haittaa siitä olisi jos havainnot uusista lajeista taikka puuttuvista näkyisivät listoilla. Varsinkin jos laji löytyy kannasta elikkä ei ole mikään kirotuvirhe tms.
Kun kirjaat havainnon nimellä, on se kaikkien löydettävissä, kun sillä nimellä hakee havainnot. Näitä voi etsiä myös erilaisilla hakusuodattamilla. Uudet havainnot (sienissä), ei tosiaan tarkoita automaattisesti, että ne ovat uusia lajeja Suomelle tai edes oikealla nimellä tehtyjä havaintoja. Siksi havaintoja annotoidaan. Iso osa sienistä on (kuten tiedät) lajikomplekseja ja ilman näytettä jää tieto vahvistamatta. Pyrimme ylläpitämään suomalaisten lajien listaa lajikäsitteineen (Suomen Lajiluettelo), kun havainnot ovat vahvistettuja ja varmistettuja/detattuja, ne lisätään suomalaisina. Tuota lajilutteloa käytetään monen muun työn pohjana, joten sillä on oma tarpeensa pysyä sellaisena. Jos et itse näe siinä järkeä, voit hakea mitä havaintoja on Suomesta tehty - myös ei suomalaisia. Kaikki havainnot ovat löydettävissä. Ja tosiaan Esko vastasikin jo backbone asiaan. Ota siis ihmeessä havainnostasi näyte mikäli oletat sen olevan uusi laji Suomelle, tästä on ollut kyllä aiemminkin puhetta ja varmasti Mikakin on asiasta keskusteluissanne näin ohjeistanut.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
?! Tottakai sieltä uupuu, ei sentää kuvatuista tuhansia. Lajiluettelomme ei ole kaikkien mahdollisten nimien lista vaan koetamme ylläpitää sitä maamme lajiluettelona tällä hetkellä, ei (maailman nimiluettelona), sienten osalta. Toki laajaa nimistöä edistetään täälläkin hetkellä kokoelman hallinnan ja havaintojen taustaksi. Nimiä voit toki Stefan hakea mm. indexistä tai mycobankista.
