Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

"Tuntematon laji"

havaintopalvelu

#1

Kun tallensin havainnon jättiharmomittari -nimellä, mistä tuli lajinimen kohdalle kolmio, jossa sanotaan “Tuntematon laji”?


#2

Jaahas: nyt vastaan omaan kysymykseeni: täällä Hypomecia roboraria tunnetaankin nimellä ‘isoharmomittari’.
Mutta Perhostutkijan seuran sivuilla on suomenkielisenä nimenä ‘j́ättiharmomittari’ : http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/ennominae/hyp-roboraria.htm


#3

Suomalaiset nimet nyt on mitä sattuu lähteestä riiippuen ja jotkut keksivät vielä ihan omat nimet kuten vihernopsasiipi yms.


#4

Molempia näkyy käytettävän. Varmaanlin sekä iso- että jättiharmomittarin nimi pitäisi kytkeä H. roborariaan. Pitää vain ensin tarkistaa, onko niitä mahdollisesti käytetty jostain muustakin nimestä. Nimet ovat joka tapauksessa sen verran samanhenkisiä että kahden nimen ‘tuhlaaminen’ yhdelle lajille ei ole ongelma.

Jompikumpi pitää lopulta valita ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi. Jättiharmomittari on minusta ollut enemmän käytössä, mutta perhosnimistö ei ole minun alaani.

Pistän asiasta spostia Marko M:lle, joka perhosnimiä hoitaa, koska tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tuota H. roborarian suominimeä ihmetellään.


#5

Hei.

Sain Marko Mutaselta pikaisen vastauksen. “isoharmomittarin” hän katsoi lähinnä virheeksi ja se poistettiin kokonaan laji.fi taustanimistöstä. Lajin suomenkielinen nimi on jättiharmomittari.

Vanhoja isoharmomittari-nimellä mahdollisesti tallennettuja tietoja ei kuitenkaan tarvitse käydä korjailemassa, linkki oikeaan lajiin säilyy.

T: Jere K.


#6

Asiassa saattoi myös auttaa se, että mainitsin tästä asiasta jo viime keväänä ja laitoin uudelleen sähköpostia eilen. Kun painetta tulee useammasta suunnasta, asiat näemmä tapahtuvat nopeammin. :smiley:


#7

Koska nimeä “isoharmomittari” ei nyt ole taksonomiatietokannassa lainkaan tälle lajille (Hypomecis roboraria jättiharmomittari MX.61589) tai minkään muuhunkaan lajiin, kaikki havainnot jotka on tehty nimellä “isoharmomittari” eivät kylläkään nyt linkity mihinkään taksoniin.

“Isoharmomittari” olisi kannattanut pistää vaihtoehtoiseksi nimeksi, vanhantuneeksi nimeksi tai vähintään voin lisätä sen “AKA nimeksi”, joita ei näytetä julkisesti missään, mutta käytetään havaintojen linkityksessä.

Suosisin tuota vaihtoehtoista nimeä tai vanhentunutta nimeä, koska sitten ihmiset jotka tuntevat lajin vanhalla väärällä nimellä voivat potentiaalisesti sen löytää ja oppia uuden nimen. (Vaihtoehtoiset nimet löytyvät lajinimihaulla)


#8

Kannatetaan.


#9

Ennen tätä päivää sillä nimellä syötettyjen olisi kuitenkin pitänyt linkittyä MX.61589:iin ja linkitys säilyy, eikös? Nehän on koko taksonikonseptien pointti. Eli eilen isoharmomittarina ilmoitettu havainto löytyy tänään edelleen MX.61589:n kohdalta riippumatta siitä, mitä nimiä MX.61589:een on tänään liitettynä.

Uusia isoharmomittari-ilmoituksia

Ehdotin itsekin isoharmomittarin säilyttämistä “other vernacular names”-kategoriassa, mutta Marko päätti toisin vedoten siihen, että se on hyvin äskettäinen ja vähän käytetty nimi, joka ilmeisesti putkahti laji.fi-nimistöön muutamien vuosia sitten edellisen ylläpitäjän aikana ja ehti sieltä levitä lähinnä muutamalle nettisivulle. Eli Markon tulkinnassa isoharmomittari oli pikemminkin virhe kuin yleisesti käytössä oleva nimi tuolle lajille.

T: Jere K.


#10

Mistä tietojärjestelmästä puhut? Joistakin lähteistä tallennetaan MX-koodi ja silloin sitä käytetään. Jos nimi tulee puhtaana nimenä, nimen merkitys tulkitaan joka yö uudelleen tietovarastossa. (Ja nyt tuota nimeä ei enää pystytä tulkitsemaan mihinkään lajiin).

Vihkon retkilomakkeella tallennetaan puhdas nimi. Vihkon tietyillä lomakkeilla (NAFI, talvilintulaskenta jne) tallennetaan taksonin tunniste.


#11

Hmm, tämä onkin ikävä juttu. Luulen, että en ole ainoa nimistön ylläpitäjä, joka on olettanut, että MX-koodit ovat taustalla ensisijaisia kaikkialla silloin, kun sellainen on, eli kerran assosioitu tasonihavainto-taksonikosepti -linkki ei helpolla murru.

Olen itsekin saattanut esim. korjata jonkun suomenkielisen nimen oikeinkirjoitusta tallentamatta entistä versiota obsolete-nimiin tms. Fiktiivisenä esimerkkinä olisin voinut muuttaa koivunlehtikärpäsen koivulehtikärpäseksi.

Vielä ikävämpää lienee se, että typon korjaus tieteellisiin nimiin rikkoo siis sekin esim. kaikki Vihkon kautta kyseisellä nimellä tallennettujen havaintojen yhteydet taksonikonseptiin?

Jos tämä halutaan säilyttää näin, on syytä pakottaa TaxonEditorissa kaikkien kerran systeemissä olleiden typojenkin tallennus jonkinlaisina rinnakkaisnimenä (“misspelling in local system” tms. lisävaihtoehto tarvitaan silloin). Muuten menetämme paljon havainto-taksonikonsepti-yhteyksiä jatkossa kun nimistön huollon yhteydessä tehdään pikkukorjauksia käyttäen “Fix name/author”-optiota. Sama suomenkielisiin nimiin, mikään ei saa poistua.

TaxonEditoria ja sen käyttöohjeita tai tallennusjärjestelmiä on siis syytä muuttaa mitä pikimmin. Joko nimien poistaminen kokonaan TaxonEditorissa on tehtävä (lähes) mahdottomaksi tai tallennusjärjestelmien on sidottava taksonihavainto MX-koodiin (jos sellainen löyty) niin, että kerran löydettyä nimi-taksonikonsepti -yhteyttä ei hylätä pelkästään sillä perusteella, että nimeä ei enää ole MX-koodin kohdalla.

Edit: pistin Marko M:lle ja sinulle, Esko, asiasta vielä sähköpostinkin. Jatketaan siellä, jos on tarvis.


#12

Näköjään muutkin kuin kasviharrastajat alkavat noteerata niitä ongelmia, joita nimien ja taksonikäsitteiden linkityksessä havaintoihin tulee. Tällä hetkellä Vihkon retkilomakkeella ei ole mahdollista valita lajiluetteloa, jonka mukaisessa merkityksessä havainnoissa käytettäviä nimiä käytetään. Sen vuoksi havainnon yhteyteen ei tallenneta MX-koodia vaan ainoastaan havainnoijan käyttämä lajinimi.

Kastikka-kasvistotietokannassa on paljon havaintoja, jotka puhtaasti nimen perusteella tulkittuna yhdistetään väärään lajiluettelon lajiin. Korjaamme tämän ongelman Raino Lampisen kanssa siten, että alkuperäisiin havaintoihin liitetään tarvittaessa nimen oheen MX-koodi, joka ohjaa havainnon oikeaan lajiin tietokannassa.

Vihkon lomakkeille olisi hyvä saada vastaavanlainen toiminnallisuus, joka mahdollistaisi nimen kytkemisen oikeaan taksonikäsitteeseen MX-koodin avulla. Silloin nimien myöhemmät muutokset lajiluettelossa eivät aiheuttaisi ongelmia havaintojen tulkinnalle.


#13

Lajiluettelon valinta on jo Vihkon Retkilomakkeella (havainnon rattaan takana oleva kenttä). Mutta en usko, että se vielä vaikuttaa havainnon linkitykseen, ja ei ole kuin yksi lajiluettelo valittavissa.


#14

Rattaan takana oleva lajiluettelon valintaoptio on hyödytön niin kauan kuin se sallii tallentaa lomakkeelle myös sellaisia nimiä, joita ei ole valitussa luettelossa.


#15

Tämä on kyllä perustavaa laatua oleva ongelma. Mikään ei ole niin varmaa kuin se, että taksonien nimet muuttuvat, minkä vuoksi linkitys taksonitunnisteeseen (MX) on ehdottoman tärkeää. Ja mielestäni kerran tehty linkitys ei saa mennä rikki, vaikka nimi muuttuisikin Lajitietokeskuksen puolella, ellei käyttäjä itse muuta lajia Vihkossa.


#16

Peruskoodarina voin todeta myös, että todella outo ratkaisu käyttää linkitykseen havaintojen ja taksonien välillä mielivaltaisesti muuttuvia merkkijonoja uniikkien ja pysyvien koodien sijaan. Varmaa on vain, että jossain vaiheessa menee rikki tuollainen. Tunnistaahan retkilomake kirjoitetun taksonin, joten mikä estää tallentamasta havaintoon sen mx-koodin? Tunnistamattomista tallennetaan sitten annettu teksti, joka sekin on mielestäni kyseenalaista. Loogista olisi sallia tallentaa vain tunnistettuja takosoneita eikä mitä sattuu.


#17

Tunnistamattomien tallentaminen on välttämätöntä niin kauan kun lajilista ei kata koko maapalloa ja Suomen ulkopuolisia havaintojakin on tarkoitus tallettaa.


#18

OK näin kunhan lomake riittävän selvästi ilmoittaa tuntemattomasta taksonista. “Ei tunnistetttu, haluatko todella tallentaa” niin ei tahattomat kirjoitusvirheet pääse läpi. En ole katsonut ilmoitus kuinka se nyt tapahtuu, joskus aikaisemmin oli hyvin huomaamattomasti.


#19

MX-koodit eivät aina ole olleet kovin pysyviä. Kun Suomen lajiluetteloa on Lajitietokeskukseen viimeisen parin vuoden aikana rakennettu, on sitä jouduttu siivoamaan kovalla kädellä. Vasta viime aikoina olemme päässeet useimpien ryhmien osalta kohtalaisen vakiintuneeseen tilaan, jossa muutoksia alkaa syntyä hallitusti. Taksonomian käsittelyssä käytettävät työkalut valvovat nykyään, että havaintojen kirjaamiseen käytettäviä tunnisteita (MX-koodeja) ei enää pysty taksonomiasta poistamaan, vaan ne täytyy siirtää synonyymeiksi yms.

Valtaosa vanhasta havaintomassasta tietenkin tulee vain nimillä.

Vihkosta kertyvää uutta dataa voitaisiin harkitusti alkaa linkittämään nimen tallennushetkisen tulkinnan mukaisesti (MX-koodeilla), mutta tässä on se huono puoli, että jos ja kun huomataan virheitä ja nimet siiretään oikeiden konseptejen nimiksi, havainnot eivät siirry perässä.


#20

Tämä ei nyt oikein aukea. Millaista virhettä ja muutosta tässä tarkoitat?

Entäs jos talletettaisiin myös se alkuperäinen nimi? Sitä käytettäisiin syötettäessä MX-koodin hakuun. Normaalissa listauksessa näytettäisiin nykyinen MX-koodiin perustuva nimi, jos MX koodi löytyy. Alkuperäinen näytettäisiin nimenä vain MX-koodin puuttuessa. Silloin jälkikäteen tehdyt korjaukset tuntuisivat mahdollisilta.