Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Kaunosiilikäshavainto Helsingistä hävisi tietokannasta?

Helsingistä löytyi otsikon perhonen maalle uutena 7.10.-20, Merja Nikkinen julkaisi sen kuvan kera Facebookin Suomen perhoset -palstalla. Hetimiten hän sai sen talletettua myös tietokantaan, muistan kun kävin sitä vilkaisemassa ja siinä oli toinenkin kuva, määrityksestä ei siis ollut epäselvyyttä. Mutta onko asiasta tullut jälkikäteen jotain epäilyä havainnon laadusta muuten (kuvattu muualla, importti…?), koska nyt sitä ei löydy enää. Eikä kaunosiilikästä (Utetheisa pulchella) ollenkaan listalta. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Mutta listalle se kannattaa joka tapauksessa pistää uusiksi, koska tuossa tuli juuri toinen varma havainto valorysäsatsista Virolahdelta (Klemetti & Helomaa).

On se siellä :grinning:

Haku ei löydä ilmeisesti uusia lajeja suomi/latina. Miten ne löytyy?

No joo, onhan se tosiaan, olin vähän käsi. Mutta ilmaantuu esiin vasta kun tieteellisen nimen kirjoittaa ja painaa enteriä, ei anna ehdotuksia. Eikä erikseen lajia hakiessa löydy listalta.

Vaikuttaa siltä, että tieto uusista lajeista ei vieläkään kulje lajiluetteloa ylläpitävälle Marko Mutaselle. Vasta kun Marko on lisännyt uuden lajin luetteloon, järjestelmä tunnistaa nimen perhoseksi ja nimi näkyy luetteloissa.

Pohjolan ja Baltian perhosten luettelo olisi hyvä saada käyttöön. Auttaisi sekä Suomelle uusien lajien että ulkomaan havaintojen tallennuksessa ja haussa.

Jos taksonominen tietokanta ei tunne lajia, se löytyy kuitenkin hakemalla täsmällisellä nimellä (jolla se on tallennettu): https://laji.fi/observation/list?target=Utetheisa%20pulchella&countryId=ML.206

Tosin tässä on juuri nyt bugi, jonka takia haku voi valita hakua muistuttavan nimen, vaikka ei pitäisi. Tämä on korjattu, korjaus julkaistaan varmaankin ensi viikolla.

Kyselen myös taksonomiavastaavilta lähialueiden luetteloista. Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus hakea tuntemattomille nimille sukupuu GBIF:n palvelusta, jolloin ongelmaa ei olisi vaikka nimistöjä puuttuisi.

Mikko / Lajitietokeskus

Pohjolan ja Baltian perhosten luettelon käyttöä vaikeuttaa se, että Suomessa käytetään osasta lajeja eri nimiä kuin tuossa luettelossa. Tälläkin hetkellä Suomen luettelossa on 268 lajia, joilla on eri nimi kuin Pohjolan ja Baltian luettelossa.

Pohjolan ja Baltian perhosten luettelo on kyllä valmiiksi tietokannassa ja sieltä löytyvän lajinimen Utetheisa pulchella perusteella pystyisi ainakin päättelemään sen, että kyseessä on perhonen.

Havaintopäiväkirjassa voisi myös olla mahdollisuus antaa ylemmän taksonin nimi, jos havainnossa käytettyä nimeä ei löydy tietokannasta. Antamalla tuntemattomalle nimelle tarkin tietokannasta löytyvä taksoninimi havainto voitaisiin ainakin sijoittaa oikeaan ryhmään heti tallennusvaiheessa. Itse asiassa tämä tieto tulisi vaatia aina kun havainto kirjataan tuntemattomalla nimellä.

Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus hakea tuntemattomille nimille sukupuu GBIF:n palvelusta, jolloin ongelmaa ei olisi vaikka nimistöjä puuttuisi.

Tämä on järkevää, Kunhan vaan toteutuu järjellisessä ajassa.

Tuolla ratkaisulla myös eksoottisemmilta alueilta tehdyt havainnoy järjestyvät ainakin heimotasolla, mikä vähänkin isommassa aineistossa on käytettävyyden kannalta todella merkittävä parannus.

Lajisplittauksissa ja ulkomaan havainnoissa on vielä hieman työstämistä. Nyt tietokannasta tulee Hauilla Pyralis regalis ja Pyralis cardinalis samat havainnot ja niiden nimeksi Pyralis cardinalis. Ainakin tuon yhden Lesvoslaisen kohdalla tämä menee poskelleen. Se on regaliksena ilmoitettu ja sellainen se edelleen on. Kaukoidän otukset ovat sitten oma lukunsa. Monet ovat varmaan cardinalista, mutta Etelä-korean osalta kysymys on mielenkiintoinen.

Kuinka nyt sitten pitäisi ilmoittaa ulkomailta oikea regalis?