Tässä esimerkissä olin sekoittanut haapamittarin haapaperhoseen - anteeksi! - Se oli korjattu suruvaipaksi, minkä jälkeen muutin tuon havaintoeräni lajin haapamittariksi , liitin mukaan siitä kuvan… Mutta - pitäisikö koko havaintoerä poistaa, koska siinä edelleen kummittelee “laadunvalvonnan” korjattu määritys "(Nymphalis antiopa)?
Olet jo näköjään poistanut havaintosi, joten en voi enää käyttää tätä hyvänä esimerkkitapauksena laadunvalvontaa suunniteltaessa. Mutta ehdin jo eilen vilaista asiaa, ja muistan suunnilleen mitä siellä oli. (Eli Marko oli kommentoinut ilmeisesti kuvatonta havaintoa, että epäilee ettei laji voi lennellä näin aikaisin, myöhemmin lisätty kuva ja vaihdettu lajinimeä, mutta Markon kommentti vaihtoehtoisesta määrityksestä edelleen “kummittelee” ja yliajaa oikean määrityksen).
Emme ole vielä hioneet kaikkia laadunvalvonnan yksityiskohtia (emmekä edes suuria linjoja), mutta tässä tapauksessa näkisin että olisi pari tapaa jolla asian pitäisi hoitua (tulevaisuudessa):
-
Marko, joka on tehnyt kommentin, saa ilmoituksen, että olet itse kommentoinut Markon kommentoimaa havaintoerää → Marko käy poistamassa laatumerkintänsä
-
Teet itse kommentin “Havaintoerää muokattu kommenttien perusteella” (joka löytyy alasvetovalikosta neutraalin alapuolelta). Tämän pitäisi tehdä kaikki merkintää edeltävät kommentit epärelevanteiksi. (Mutta ei sitä vielä tee. En ole varma säilyykö tuo valinta jatkossa).
(Havaintojen poistaminen ja uudelleenlähettäminen sen takia, että pääsisi eroon laadunvalvontamerkinnöistä ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää tai suotavaa – siis kunhan ensin saamme tämän systeemin jotakuinkin järkevälle tolalle)
2 tykkäystä
Näin juuri, mitä Esko sanoi.
Näkyykö minulle kommentoijana profiilissani, se jos havainnoija muuttaa määrityksen, muttei tee annotaatiota?
Olisin havainnoijan lisätiedon jälkeen kyllä hyväksynyt uuden määrityksen, (tosin en tiedä, mitä se olisi näyttänyt voimassa olevana määrityksenä) tai lisännyt tuon uuden määrityksen.
Tämä kokonaisuus on ehkä vähän sekavaa? Ja kaipaisi ohjeistusta. Esim. kaavion prosessista. Tietysti parempi, jos olisi selvä ilmankin, mutta epäilen ettei kaikissa tapauksissa ole.
Ja, pahoittelut omasta väärästä veikkauksesta. Tämä on puolin ja toisin uuden järjestelmän testailua, asioita kehitellään vielä ja opiskellaan järjestelmää ja käytäntöjä.
1 tykkäys
Tähän liittyen: menettely on minullekin hieman epäselvä.
Esimerkki 1:
Henkilö on tehnyt oikean määrityksen epävarmana. Valitsen alasvetovalikosta kohdan “Varmistettu”, mutta pitääkö minun silti lisätä “ehdotettu määritys” -kohtaan sama laji?
Esimerkki 2:
Henkilö on tehnyt väärän määrityksen epävarmana. Jätänkö alasvetovalikon tyhjäksi ja lisään mielestäni oikean määrityksen (ja kommentin asiasta)?
Eli onko alasvetovalikko tarkoitettu alkuperäisen määrityksen varmuuden arviointiin vai oman määritykseni arviointiin? Ja pitääkö lajia ehdottaa, jos se alunperinkin on oikein? 
1 tykkäys
Kyllä havainto vielä Vihkossa ainakin näyttää olevan. Korjasin siis ylimmälle riville todellisen havaintoni - haapamittarin. Sen alla edelleen "korjattu määritys " Nymphalis antiopa.
Laitan tähän toisen linkin ko. havaintoerään, johtaako se poistettuun sivuun: Havaintoerä | Suomen Lajitietokeskus ?
Alunperinhän olin kirjoittanut lajinimeksi haapaperhonen, kun kyseessä oli haapamittari. Ja siitä tuo sekaannus - tässä tapauksessa. Kiitos Marko T:lle Lajikortin adekvaatista kommentista ja - vuodenaikaan sopivasta lajinmäärityksestä!
Tässä annotinoinnissa on nyt isoja riskejä asioiden riitautumiseen. Erään luotettavan havainnoijan kuvallista havaintoa kirjokehrääjästä oli annotinoitu siten, että luotettavuutena oli neutraali ja ehdotettuna lajina oli kirjokehrääjä. Se aiheutti sen, että havainnon luotettavuus muuttui todennäköiseksi. Tämä ei todella ole ok, jos kuka tahansa voi muuttaa kenen tahansa havainnon statuksen epäluotettavaksi yhdellä annotoinnilla. Pahimmillaan siellä voidaan siis tehdä tahallista kiusaa ja pilailla muiden kustannuksella. Tässä tapauksessa kyse oli varmasti väärinkäsityksestä sen suhteen, mitä annotointi tekee ja miten se toimii, mutta näen tässä isoja riskejä. Työkalun käyttö kannattaa miettiä nyt tarkemmin.
2 tykkäystä
Tuo mainitsemasi kirjokehrääjähavainto oli päätynyt tunnistuspalveluun koska sen alkuperäinen ilmoitettu nimi oli “kirjokehrääjä”, jonka niminen laji löytyy sekä linnuista että perhosista ja siksi sitä ei kytketty automaattisesti kumpaankaan. Tästä syystä tosiaan annotoin sille määrityksen “Endromis versicolora”, joka kytkee sen oikeaan lajiin. Sekaannuksia annotoinneilla kyllä saa normaalitapauksissakin aikaan (tämä oli aika erikoinen tapaus) ja järjestelmää kehitetään kyllä vielä ja ohjeistetaan paremmin.
Mitn sinne voi edes tallentaa havainnon kirjokehrääjästä, joka ei tarkoita kyseistä lintua tai perhosta? Kait se nyt pakottaa valitsemaan jonkun järjestelmän tunteman nimikkeen? Kokeilin ja lomake otti hakulistasta ekan eli perhosen.
Jos havainnosta pitäisi tuntea tai etsiä sen tieteellinen nimi, silloin ei käsittääkseni em. ongelmia syntyisi. Ainakaan minulle ei olisi sattunut sekaannusta haapamittarin ja haapaperhosen välillä, jos olisin vaivautunut etsimään sille tieteellisen nimen.
Ok, kiitokset selvennyksestä. Hieman erikoinen kuvio, joka sekin osaltaan osoittaa kehitystarpeita järjestelmässä. Kirjokehrääjää kun tavataan vain Australiassa ja Indonesiassa, joten ehkä voisi olla syytä olettaa, ettei siitä olla tallentamassa havaintoa Suomesta Suomen Lajitietokeskukseen? 
Mutta miksi luotettavuus muuttui annotoinnin myötä todennäköiseksi? Onko sekin jonkin automatisoinnin mukaan? Kävin annotoimassa siihen versicoloran varmistettuna, mutta ainakaan siinä vaiheessa luotettavuus ei muuttunut suuntaan tai toiseen.
Ei pakota. Järjestelmään voi kirjoittaa mitä tahansa nimeksi. Tämä on sinänsä hyvä asia, koska emme koskaan tule pääsemään tilanteeseen, jossa järjestelmässä on täydellinen luettelo lajinimiä (tieteellisiä tai kansankielisiä).
Ehkä systeemin pitäisi pakottaa valinta siinä tilanteessa, jossa annettu nimi vastaa useampaa kannassa olevaa nimeä (eri eliöryhmissä).
Tieteellisetkään nimet eivät ole uniikkeja; kasvien ja eläinten nimistöt ovat erillisiä ja valideissa tieteellisissä nimissä on useita homonyymejä.
Nimet kaiken kaikkiaan ovat hirveä ongelma; homonymian (sama nimi useammalla eliöllä) lisäksi suuri ongelma on se, että nimien merkitys on moneen kertaan muuttunut. Tämä ongelma on isompi tieteellisissä nimissä, mutta myös kansankielisiin nimistöihin on vahingossa luotu tilanteita, joissa joku aikaisemmin käytetty, mutta viime aikojen listoilta puuttunut nimi on otettu uudestaan käyttöön toiselle lajille.
Minulle tutulta kärpäspuolelta tällainen ongelma on esim. Pegomya zonata. Nimeä käytettiin pitkään yhdestä lajista (joka on nyt P. notabilis), mutta 1980-luvulla huomattiin, että oikea P. zonata onkin se laji, jotka oli totuttu kutsumaan P. teneraksi. Myös oikea P. tenera esiintyy Suomessa. Sitä, mitä nimellä P. tenera tarkoitetaan missäkin julkaisussa, ei oikein voi tietää, ellei jutussa erikseen sanota, “käytämme tätä nimeä Michelsenin revision mukaisessa mielessä” tai “nimistö noudattaa Hennigin kirjaa seuraavin poikkeuksin” tms.
Puuh.
Heikko kohta siis. Näköjään antaa tallentaa mutta ilmoittaa tuntemattomasta nimestä heikosti erottuvalla merkillä. Parasta olisi jos vain tunnistetut nimet kelpaisivat vapaan tekstikentän sijaan. Nimiä voi aina lisätä tarvittaessa mutta kirjoitusvirheitä yms ei korjaan susikaan myöhemmin kun ei voi aina tiedä mitä on tarkoitettu. Voisi myös olla omat lomakkeet eri eliöryhmille, esim perhoslomakkeelle ei voisi tallentaa lintuja.
Tieteellisissäkin nimissä on täyshomonyymejä: kasvilla/sienellä ja eläimellä voi olla sama tieteellinen nimi. En muista, onko Suomen lajistossa yhtään lajitason tapausta, mutta sama tieteellinen sukunimi on Suomessa käytössä ainakin yhdellä parilla (kärpänen ja sieni).
Toisena esimerkkinä suku Prunella on sekä rautiaisilla (lintu) että niittyhumalilla (kasvi),
Yksi teoreettinen ratkaisu ainakin pääjaksoja tms. suuria kokonaisuuksia ylittäville homonyymeille olisi antaa käyttäjän valita, miten nimien verifikointi hänelle tapahtuu
[ ] hyväksy kaikki nimet (ei nimien tarkastusta)
[ x ] hyväksy vain tunnetut nimet
[ x ] hyväksy nimiä vain seuraavista ryhmistä
[käyttäjä tägää tähän haluamansa, esim linnut putkilokasvit]
Omien eliöryhmäkohtaisten lomakkekkeiden sijaan nyt ainakin alkuun olemme kehittelemässä eliöryhmävalinnan mukaan paremmin mukautuvaa Retkilomaketta. (Valintahan on siinä Nimi-kentän vasemmassa laidassa) Jos on jotakin, mikä mielestänne puuttuu Retkilomakkeelta joltakin eliöryhmältä, niin nyt on sopiva ehdotella. Valinnaiset kentät löytyy nyt Ratas-ikonin takaa, mutta ainakin tärkeimpiä niistä on tarkoitus tuoda oletuksena näkyviin eliöryhmävalinnan mukaan.
Todella laiskasti ihmiset ilmoittavat esim. kehitysastetta hyönteisille Vihkossa, ilmeisesti se on liian hankalaa nykyisellään. Ilman kehitysastetta taas havaintoja ei oikein voi fenologiadeagrammiin käyttää.
Se Ratas-ikoni saisi mielestäni olla selvemmin esillä. Minulta kesti kauan, ennen kuin hoksasin sen olemassaolon. Ainakin tällä pöytäkoneen näytöllä ratas jää syrjään oikeaan laitaan - eikä sinne helposti tule katsottua.
Eikö kuitenkin Hyönteistietokannan havainnoista kehitysaste kirjaudu oikein? Sieltä oletan suurimman fenologisen massan tulevan. Toinen asia, mitä pitäisi miettiä on se, voisiko kehitysaste olla pakollinen kenttä?
Asiaan hieman liittyen: voiko omaa määritystään korjata/tarkentaa? Olen jostain syystä ilmoittanut kartiohuhtasienen nimellä huhtasieni, mutta en keksi miten tämän voisin paikata. (Havaintoerä http://tun.fi/KE.8/1061753 )
Muokkaamaan pääsee Vihko/Omat havaintoerät listauksesta painamalla kyseisen havaintoerän kohdalla vasemman laidan ikonia: “Siirry muokkaussivulle”, tällä saa havaintoerän auki, pitää vielä avata esim. Paikka 1, että pääsee erän havaintolistaan, josta voi klikata havaintoriviä, jolloin sitä voi muokata ja tallentaa tämän jälkeen erän uudestaan.
1 tykkäys