Tätä ei voitane määrittää kuvan perusteella, mutta näyte on tästäkin tallessa. Mielenkiintoista on kuitenkin että sieni on haprakkaaksi ei nyt ainakaan ihan pienimpiä ja kasvupaikka koivun rungolla, Ihan näin selvästi lahopuulla niitä harvemmin näkee. Muutama tuttu haprakaslaji mulla on (tupashaprakas Ps. spadiceo-grisea, viiruhaprakas Ps. cernua sekä Ps. rostellata), mutta tämä ei varmaankaan ole mikään niistä. Siuntio, 1.10.2017
Tää on sellanen suku, että ei oikein kannusta edes yrittämään vaikka ihan kiintoisalta välillä tuntuukin. 
Kaksi-kolme vaihtoehtoa tulee tässä mieleen:
- iso peruslaji vanhojen koivujen tyvillä on Homophron spadiceum (Psathyrella s.). Sen lakin väri on violetihtavan ruskeaan suuntaan, joten hyvin se ei näihin istu. Kun maapuu ja pehmeämpää tavaraa, sekään ei ehkä H. spadiceumille (ainakaan kovin hyvin) sovi.
- vaihtoehto tuonnäköiselle olisi P. piluliformis. Se voi olla aika laakea- ja hentolakkinen. Se esitellään ekokatalookissa harhaanjohtavasti tammen lajina, mutta tähän skoopissa menevää kasvaa meillä ainakin laholla koivulla ja lepällä. Tämä olisi tässä 1. veikkaukseni.
- sitten on P. mucrocystis, josta minulla on vain yksi keräys eikä oikein kokemusta. Lehtipuulla ja pitäisi tuoksua anikselle.
Valiettavasti Östadiuksen uusi kaava ei näytä olevan vapaasti saatavana, mutta tästä se periaatteessa löytyy:
Sillä välin voi yrittää tästä:
Kiitos vastauksista! Psathyrella piluliformis (kastanjahaprakas) mulle esiteltiin Turun sienipäivillä 2016 ja sen kuvasinkin Ruissalossa. Ruissalon ja muun tammivyöhykkeen erikoislajiksi se sielläkin mainittiin.
Valitettavasti kuvausolosuhteet olivat hankalat - aurinkoinen päivä ja sienet kasvoivat tiheän lehtimetsän alla, joten siellä ottamistani kuvien värityksestä ei saa oikein käsitystä. Ryymannissa ilmeisesti sama laji on nimellä Psathyrella hydrophila, ja kuvat ovat kyllä aika näköiset.