Kimalaiskirjassa todetaan hevoskimalaisen (B. veteranus) kohdalla seuraavaa:
“Hevoskimalainen on ruotsiksi sandhumla, mikä viittaa sen viihtymiseen hietikkomailla. Erikoiselta vaikuttava suomalainen nimi juontuu lajin vanhasta tieteellisestä lajinimestä ‘equestris’ = hevosmies.”
Myös Norjassa lajin nimenä on sandhumle.
Ketokimalaisen (B. sylvarum) kohdalla kirjassa taas lukee seuraavasti:
“Koska ketokimalaisen tieteellinen lajinimi viittaa metsään, laji nimettiin Suomessa aikoinaan metsäkimalaiseksi. Sittemmin nimi muutettiin ketokimalaiseksi, sillä laji ei elä metsissä vaan avoimilla mailla: niityillä, kalliokedoilla sekä puutarhoissa.”
Olisiko ollut aihetta korjata myös hevoskimalaisen suomenkielistä nimeä hieman paremmin sopivaksi?