Olisi vieno toive lajien aiemmista suomenkielisistä nimistä - voisko mitenkään saada suomenkielisen nimihistorian näkyviin Lajissa, mielellään niin, että haku löytää lajin myös sen entisillä nimillä?
Toive ei johdu pelkästään siitä, etten itse opi kovin nopeasti muistamaan sammalten muuttuneita suomenkielisiä nimiä, vaan ne vanhat nimet kulkee painetuissa lajioppaissa vielä pitkään ja ihmiset käyttää noita kirjastoissa paljon. Aiemmat, käytöstä poistuneet nimet on osaltaan myös kielihistoriaa ja jos me Suomessa ei pidetä tätä tietoa esillä, ei sitä tee kyllä kukaan muukaan. Tuntuu vähän kestämättömältä, jos joku lajiopasta selannut tai kurssilla lajista ohimennen kuullut yrittää löytää Lajista vaikka lisää kuvia lehtohavusammalesta tai käyrälehtirahkasammalesta, ja haun perusteella näyttää siltä kuin näitä lajeja ei olisi olemassa.
Tiet. nimillä löytyy toki ja aina voi googlata, mutta lajitiedon etsinnässä kynnystä ehkä kannattaa kuitenkin ennemmin madaltaa kuin nostaa ja ylimääräiset vaiheet ja vaivannäkö voi vieraannuttaa harrastustaan vasta aloittelevia. Jos vaikka lajikortille saisi jonkun aiemmat nimet -kentän? Kun Taksonomia-välilehdellä on jo se Suositeltu yleiskielinen nimi -kenttä, senkin yhteyteen nimihistoria sopisi hyvin.
Pitäisi ohjeistaa taksonomiaa muokkaavia käyttäjiä tekemään asia. (ping @tea.vonbonsdorff )
Kaikkia muutoksia ei automaattisesti kannata laittaa näkyville, koska suuri osa nimimuutoksista ei ole sellaisia, jotka olisi syytä säilyttää, vaan asia tarvitsee asiantuntijan harkintaa. Esimerkiksi:
männynpikkupirkko → mäntypikkupirkko
pelargoniseitikit-ryhmä → pelargoniseitikkiryhmä
…
(kaikkiaan nimimuutoksia näyttää olevan 3841 kpl tietokannan historiassa)
Kiitos, tämänpä juuri kun saisi näkyviin kaikissa lajiryhmissä – ratkaisevaa on just tämä, löytääkö myös haku lajin vanhallakin nimellä. Noi pienet kirjoitusasun muutokset on selvästi harmittomampia haussa, koska esim. entinen männynpikkupirkko löytyy kuitenkin pikkupirkkoa hakemalla. Tuontyyppisen muutoksen pystyy päättelemään kontekstista, kun näkee uuden nimen tuloksissa.
Sanottakoon vielä, että itse lisäilen nimistön muutokset ihan tyynesti kyllä omassa hyllyssä oleviin teoksiin, mutta mukavuudenhaluisena ihmisenä on tietysti aina kivempi, jos omaan muistiin juurtumaton tieto on yhden eikä useamman klikkauksen päässä (tai siellä kirjahyllyssä).
Riippunee siis paljonkin tietyn eliöryhmän asiantuntijan kiinnostuksesta suomenkielisiä nimiä kohtaan. Sammalten osalta vanhoilla suomenkielisillä löytyy lajeja aika heikosti. Sitä vastoin vanhoilla tieteellisillä nimillä haku löytää lajit ihan mukavasti pienen otokseni perusteella. Lähinnä testasin sellaisia lajeja tai sukuja kuten Warnstorfia/Sarmentypnum, Drepanocladus trifarius, Leiocolea/Mesoptychia.
Johtunee ehkä siitä, että kattavaa suomenkielistä kirjallisuutta ei ole sammalista saatavilla, joten yleensä käytetään tieteellisiä nimiä. En minäkään kovin hyvin osaa sammalten suomenkielisiä nimiä.
Rahkasammalten uusia nimiä tulee joskus sadateltua. Miksi ihmeessä ennen niin kuvaavan nimen omannut keräpäärahkasammal muutettiin koukkurahkasammaleksi? Minä opetan sen edelleen keräpäänä nuorille opiskelijoille!
Aiemmat tieteell. nimet tosiaan löytää kyllä mukavasti. Ja jos jotain ei syystä tai toisesta löydy, Artfaktasta saattaa löytää.
Rahkasammalten uudet nimet ei jostain syystä uppoa pysyvästi muistiini edes muistisääntöjä kehittämällä. Joudun kerta toisensa jälkeen tarkistamaan, miten päin keräpää- ja käyrälehtirahkasammalen uudet nimet menikään.
Suomenkielisiä nimiä pidän sikäli tärkeinä, vaikka tieteellisillä paljon operoidaankin, että kun lajitietoa välittää ehkä koko luontoharrastuksenkin alkumetreillä oleville, suom. nimet tekevät kyllä asioista helpommin lähestyttäviä. Kynnys kiinnostua ja alkaa harrastaa kannattaa kuitenkin pitää mahdollisimman matalana. Jostain aloittelevien luontoihmisten joukosta tulee ne tulevaisuuden lajitietäjätkin.
Koska nimet on vaihdettu ristiin, ei mikään tietotekninen algoritmi pysty päättelemään, tarkoittiko kysyjä pajusoukkokääriäisellä pajusoukkokääriäistä vai haapasoukkokääriäistä (vanha nimi). Taitaa olla parempi, ettei näille (eikä kalvas-/keltarullakääriäisille) talleteta vanhaa nimeä.
Pekka
Joo, en huomannut että esimerkissäsi oli samat nimet vaihdettu ristiin.
Tässäkin tapauksessa käyttälle voitaisiin tarjota molempia taksonikäsitteitä, kun hän syöttää/etsii nimeä, jotta käyttäjä näkee, että asiaan liittyy jotakin epäselvyyttä. Tämän voisi saada aikaan syöttämällä vanhat nimet ristiin taksoneille. Jos kyseessä on ollut vain virhe taksonomiakannan sisällössä, niin silloin tämä ei tietenkään ole järkevää. Mutta jos nimiä oikeasti käytetty aiemmin ristiin, sitten asiassa voisi olla järkeä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
