tallensin tänään Chlorociboria havaintoni avoimella lomakkeella. Olin sitä ennen tallentanut yhden Lachnumin. Nyt selauksessa löytyy se valkokarvakka ja toisena Lachnum aeruginellumChlorociboria aeruginellan sijaan. Kuvassa on tietenkin sinivihreä nastakka eikä mikään vaalea karvakka.
Synonymy: Chlorociboria aeruginella(P. Karst.) Dennis , Mycol. Pap.62 : 48 (1956) Chlorosplenium aeruginellum(P. Karst.) P. Karst. , Bidr. Känn. Finl. Nat. Folk19 : 104 (1871) Helotium aeruginellumP. Karst. , Not. Sällsk. Fauna et Fl. Fenn. Förh.9 : [329] (1868) Peziza aeruginella(P. Karst.) Nyl. , Not. Sällsk. Fauna et Fl. Fenn. Förh. , Ny Ser. 10 : 40 [prepr.] (1868) [1869]
Laji on viralliselta nimeltään siis Dasyscyphus aeruginellus, mikä sekin lienee väärin, muttei se nyt sentään ainakaan Lachnum ole. Omilla listoillani se on kuitenkin Chlorociboria aeruginella, joka lienee tällä hetkellä järkevin lajinimi ottaen huomioon sienen habituksen.
Kirjauksesi löytyy esim niin, että Selaa havainnoissa kirjoittaa kohtaan Lajin nimi Chlorociboria* mutta silloin ei saa olla valittuna mikään taksonominen ryhmä. Jos on valittuna esim. kotelosienet silloin löytyy vain niitä lajeja, jotka taksonomiassa ovat muttei muita samaan sukuun kuuluvia.
Laji.fi:ssä nimen Lachnum aeruginellum auktorina on “ined.” Ined. on lyhenne sanasta ineditus, joka tarkoittaa julkaisematonta.
Yleensä tuota käytetään silloin, kun katsotaan, että taksoni on nimeltään tämä, mutta kombinaatiota (tai uuden taksonin kuvausta) ei ole vielä julkaistu. Valitettavasti käytäntö ei koskaan kerro, minkälaiseen tutkimukseen tai kenen/keiden tekemään se perustuu.
tuo virallinen Dasyscyphus-sukukin on karvakka suku ja vaikka Chlorociborioilla on myös karvamaisia rakenteita, niin ei se oikein Dasyscyphus sukuunkaan sovi. En jaksa ymmärtää, miksi se on sinne tungettu, kun synonyymeissä on paranpikin vaihtoehto. Pitäsi varmaan laittaa analysoitavaksi, jotta sen voisi sijoittaa oikein. En päässyt vähien laji-fi tallennusteni takia siihen sieniatlasjuttuunkaan mukaan. Viitsisiköhän yrittää kysellä yleensä kiireiseltä Zotolta, ketä voisi kiinnostaa…
Stefan: olen monta kertaa sekä täällä, että myös kirjoittanut aiheeseen liittyen (mm. uusin Sienilehti), että nimistöpäivityksiä tehdään tarpeen mukaan ja ilmoittanut minne ottaa yhteyttä jos huomaan virheen tai toivoo nimimuutoksen/synonyymijn lisäyksen tms… Se ei tapahdu sillä tavoin, että laitat havaintolomakkeelle jonkun toivomasi nimen “muita lisätietoja” -kenttään (vaan lähetä se tea.vonbonsdorff@helsinki.fi.). VAAN laita toiveesi sähköpostitse minulle (konsultoin kotelosieninimistöstä vastaavia tutkijoita, jotka katsovat mitä nimeä käytetään meillä sillä hetkellä).
Yleisesti: Se mitä nimeä käytetään vaihtelee riippuen lähteestä ja maasta - on aivan eri asia sitten mitä sillä tarkoitetaan. Kotelosienissäkin (ja varsinkin niissä) lajit hyppivät niin nopeasti suvusta toiseen, että joskus pyynnöstä päivitän synonyymiksi ja vaihdan current-nimen ja sitten huomaan, että sukukin on taas muuttunut. Tärkeää on ymmärtää myös lajiluetteloiden taustat/historia: Suomen lajiluetteloon (lajit jotka merkitty suomalaisiksi) on aikoinaan otettu exceliin kootut lajiluttelot eri sieniryhmistä (tai jonkin tietys julkaisun mukaiset). Täältä löytyy luetteloiden (eri muotryhmien) taustat, s. 72-74. Löytyy siis myös täältä: laji.fi/teemat/Suomen lajien luettelo/johdanto ja kuvailulehdet (https://cdn.laji.fi/files/checklists/2020/Lajiluettelo%202020_Checklist2020.pdf).
Sieniä on nyt jo luetteloitu noin 8000 lajia ja lisää tulee joka vuosi (isojakin ryhmiä uupuu vielä). Nimiä on myös muita, dyntaxasta on viety aikoinaan tietokantaamme (ovat siellä siis ilman suomen lippua). Nimet eivät ole useinkaan vakiintuneita, eivät yleensä yksiselitteisiä. Havaintojen yhdistymisen kannalta on hyvä käyttää luettelossa olevaan nimeä (ei kuitenkaan mikään pakko), koska meillä ei ole vielä taustalla toimivaa nimistöselkärankaa (jossain vaiheessa sellaisen saamme).
Meillä luettelon lajit eivät ole myöskään vaan nimiä eli vaan lajikäsitteitä ja jos se on muuttunut, niin käsite pitää splitata myös. Tärkeintä on tietysti mistä lajista on kyse -lajikäsitteestä (vaikka tuo laji kulkisikin eri nimillä). Myös pohjoismaista yhteistyötä tehdään kokoajan aktiivisesti. Kannattaisi tutustua lajiluettelon taustoihin ja taksonomian hallintaan. Linkit tässä viestissä mukana. Ja huom! muutokset tehdään aina käsin ja harkiten - ja niitä tehdään koko ajan. Juuri viimeksi eilen tein kotelosieniin muutoksia.
Selvitän tätä nimistöasiaa @marjamaalta Index F. käyttää Dasyscyphus-sukua.
Kyseessähän voi olla virhe tai yksinkertaisesti tätä ei ole päivitetty. Ja jos suku on julkaistu uusimmissa julkaisuissa (joista @Stefan_Jakobsson tefan puhui. Mitkä julkaisut??) taas Chlorociboria-sukuun, voi Indexikin siis vielä päivittämättä.
hienoa, että asia kuitenkin etenee. Tarkistin tiedot Species Fungorumista.
Lajeja todellakin siirrellään tällä hetkellä aika tiuhaan suvusta toiseen ja ajantasalla pysyminen on hankalaa, oikeastaan mahdotonta. Lisäksi kotelosieniharrastus on maassamme valitettavan vähäistä ja siksi vanhentuneita lajinimiä ei varmaan edes huomata. Kotelosieniharrastuksen vähäisyyteen lienee syynä se, että kotelosienistä on saatavilla todella vähän tarpeeksi tarkaa tietoa suomenkielellä ja olipa kieli mikä hyvänsä, niin tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavaa.Tosin kotelosienetkin ovat paljon arvostetumpia kuin limasienet, vaikka niistä on suomenkielinen kirjakin tai jopa kaksi. Huolimatta siitä, että maatamme on löydetty yli 200 limasienilajia eli enemmän kuin esim. nisäkkäitä, eliörymää ei edes mainita peruskoulun biologian kirjoissa.
Dasyscyphus korvautui Lachnumilla 80-luvulla kun sanktiointisäännökset otettiin koodiin. Sen jälkeen minkään sienen nimi ei ole ollut Dasyscyphus mutta kovasti se vielä istuu.
Tässä muutamat missä C. aeruginellum on fylogeniapuissa:
10.3897/mycokeys.80.64435
10.3897/mycokeys.78.62046
10.3897/mycokeys.78.62046
10.5941/MYCO.2017.45.2.57
Tiedän kyllä tuon. Ongelma vain on, että jos ilmoitan sinulle yksittäisistä nimenmuutoksista, sitten ehkä yksi laji siirtyy oikeaan sukuun kun taas kaikki muut samaan sukuun kuuluvat lajit jäävät kummittelemaan vielä vanhalle paikalle. Täytyisi olla järjestelmällisempi lähestymistapa. Olen ehdottanut, että katso Tanskan svampetlaksen nimet. Siellä varmaan Læssøe ylläpitää ainakin askusten nimet ja ne ovat hyvin up to date. Välillä jopa liian up to date minun makuun - hyvin heikolla evidenssillä siirretään uuteen sukuun mutta se on kuitenkin hyvin pieni ongelma - mieluummin niin päin.
Katsoin mitä olen kirjannut tänä vuonna ja tällainen lista löytyi, jossa olen eri mieltä nimistä:
Crepidotus subsphaerosporus > C. kubickae.
Helvella chinensis > H. fibrosa
Peziza alaskana > Legaliana a.
Clavulina incarnata - puuttuu
Crocicreas coronatum > Cyathicula c.
Saccobolus verrucisporus - puuttuu
Ascobolus stictoideus - puuttuu (merkattu epävarmaksi muistaakseni, koska yksi lähde ei ollut käytettävissä)
Coprotus leucopocillum - puuttuu
Lasiobolus macrotrichus - puuttuu
Schizothecium cervinum - puuttuu
Sporomiella lageniformis > Preussia l.
Dinemasporium strigosum - puuttuu
Cyathicula paludosa - puuttuu
Lasiosphaeria breviseta > Hilberina b.
Lophiostoma vagabundum > Lophiotrema v.
Unguicularia millepunctata > Olla m.
Hyaloscypha spiralis > H. leucostigma
Lachnum elongatisporum > L. tenuipilosum
Orbilia rectispora - puuttuu
Mollisia atrata > Pyrenopeziza a.
Trichopezizella rubroguttata - puuttuu
Psilachnum rubrotinctum - puuttuu
Sporormiella leporina > Preussia l.
Brunnipila cannabina - puuttuu
Lachnum rubi > Capitotricha r.
Hymenoscyphus rhodoleucus > Roseodiscus r.
Rutstroemia conformata > Ciboria c., mutta tämä tuskin on lopullinen nimi vielä
Sporormiella australis > Preussia a.
Calloria neglecta > C. urticae
Capronia nigerrima - puuttuu
Lasiosphaeria spermoides > Ruzenia s.
Entoloma proterum - puuttuu
Plowrightia ribesia > Dothidea r.
Lasiobolus intermedius - puuttuu
Sporormiella vexans > Preussia v.
Bertia latispora - puuttuu
Ceriospora ribis - puuttuu
Ciboria caucus - ei ole C. amentacean synonyymi
Lachnum bicolor > Capitotricha b.
Nectria episphaeria > Dialonectria episphaeria
Lista on melko konservatiiivnen ja jätin pois sellaisia, jossa asia ei ole ihan pihvi ja sellaisia uusia, jotka parhaillaan ovat sekvensoitavana. Tiedän, että pitäisi olla näyte museossa ennenkuin nimi lisätään listaan. Mutta se taas estyy siitä, että ei saa kaikki kirjatut tiedot etiketille (ainakaan viimeksi kun yritin).
Kiitos tästä. Otan ja katson näitä nimiä jossain hetkessä (jonossa on liuta muita jo, ehkä jo osa tästäkin) ja mitä niistä päivitän. Ja jos lajikäsitys ei ole muuttunut, on hyvin mahdollista ottaa uudempi nimi käyttöön. Älä kuitenkaan enää laita tänne foorumille toiveita päivityksistä (ei ole oikea kanava) vaan niihin kohteisiin, joita aiemmassa viestissäni mainitsin, kiitos! Emme edelleenkään käytä vain yhtä kirjaa taksonomian lähteenä vaan monia lähteitä osa nimistä ja lajikäsityksistä mukailee tutkijoiden mielipiteistä ja yksittäisistä alan julkaisuista. Toki myös tuo kirja on yksi lähde. Kyse ei yleensä ole erimielisyyksistä vaan siitä onko järkevää vielä tehdä muutoksia tai kuinka siihen on resursseja. Tärkeänä lisänä tulevaisuudessa (on tulossa) on laaja nimistöbackbone havaintojen yhdistämiseen sekä lajikäsitysten yhdistäminen useiden eri maiden kanssa.
En ole puhunut mistään yhdestä kirjasta vaan svampeatlaksesta, joka läytyy tästä:
Jos ei jaksa seurata kirjallisuutta se on paras lähde ajankohtaiseen tilanteeseen. Index fungorum ja Mycobank eivät ole siihen tarkoitukseen tehtyjä. Ne listaavat nimiä mutta eivät ole taksonomisa auktoriteetteja. Jonkn verran nekin yrittävät kertoa mikä on “oikea nimi” s. ICN mutta se on hyvin vajavaista eikä luotettavaa.
Olet aiemmin maininnut tosiaan mm. Fungi of Temperate Europe -mukaista nimistöä - myös tanskalaisten. Sama asia tässä, ei myöskään maakohtaisesti pelkästään Svampeatlaksen mukaan. Eri maat käyttävät eri nimiä, se on ymmärrettävää (ja realismia) ja lisäksi lajikäsityksetkin ovat usein erilaisia. Meidän lajiluettelo on lajikäsitysluettelo ja siksi on tärkeää koittaa suomalaisten lajien osalta seurata mitä tässä tapahtuu, se on kuitekin olennaista mitä lajikäsitteissä tapahtuu. Nimiä on toki tarjolla monessa eri lähteessä ja niistä voidaan olla toki eri mieltäkin. Tottakai yhteispohjoismaista linjaa tarkastellaan ja myös siis Tanskan cheklistan lisäksi muita maita. Tämä on siis kyllä ihan käytetty tapa. Pohjoismainen yhteistyö on myös alkanut ja se on aina suunta eteenpäin. Lisäksi kaivataan alueen (& lähialueiden) Fungasta “uusi määritysopas” oli se sitten sähköinen tai joku muu.
FTE:ssä on hyvät nimet mutta paremmat ja täydellisemmät ovat svampeatlaksessa. Molemmat voittavat oikeellisuudessa laji.fi:n nimet mennen tullen.
En käytä juuri lainkaan suomalaista kirjallisuutta, joten en voisi vähemmän välittää sun suomalaisista lajikäsitteistä. Niistä on aivan turhaa puhua nimien käyttäjille, joka halua vain, että sienen oikea nimi löytyy systeemistä kun kirjaa uuden havainnon.
Hienoa Stefan, jos sinulle riittää se että nimi löytyy järjestelmästämme. Tässä vaiheessa täytyy siis odottaa vielä tuota nimistöbackbonea. Toki nimiäkin myös lisätään jatkuvasti, vuosittain. Suomen lajiluettelo (kuten monen muunkin maan) kuitenkin kehittyy vaihtuvien ja monikäsitteisten nimien myötä lajikäsitteiden ylläpitoon. Keskeistä on kuitenkin tietää mitä kyseisellä lajilla tarkoitetaan. Enempää tästä minulla ei ole tässä vaiheessa kommentoitavaa. Oikein hyvää illanjatkoa.
Just sen takia kannattaa välttä näitä suomalaisia lajiksitteitä jos ne poikkeavat muualla käytetystä. Muuten ei voi tietää mitä nimellä tarkoitetaan. Tai sitten vaikka Aus bus. s. Kytöv. 1996 jos se poikkeaa tästä: Aus bus s. auct. Eur.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
