Hytyvinokas kuusella ja outo vinokas lehtipuulla

Helsingin Tammistossa kuluvalla viikolla.

  1. Kuusen maapuun oksilla enimmäkseen aika tummalakkisia pikkuisia vinokkaita, muutama vaaleampikin oli joukossa. Skoopasin ja oli runsaasti metuloideja luokkaa 70 x 10 mikronia. Metuloidien seinämät näyttivät paksuilta. Itiöitä oli vain yksittäisiä siellä täällä ja muodoltaan + kooltaan vaihtelevia. Suurimmat olivat luokkaa 9 x 4.5. 4-sterigmainen, clampsejä runsaasti.

Ei kait näistä muuta lajia saa kuin runkohytyvinokkaan, Hohenbuehelia atrocoerulea?

  1. Jollain lehtipuun rangalla kasvoi ruskealakkinen paksumaltoinen vinokas. Itiöt 10 - 11 x 4 - 4.5. Ei mitään metuloideja taikka erikoisempia kystidejä. 4-sterigmainen.

Kun ei ole Crepidotus eikä Hohenbuehelia ainakaan niin mistähän suvusta tämä vois löytyä? Pienet Pleurotukset ovat mielestäni myös toisenlaisia.

1 Like

Hei,

olen löytänyt harmohytyvinokasta katajalta. Jos se kasvaa katajalla, niin miksei hyväksyisi kuustakin. Sillä on tuollaiset tonttulakkikystidit ja itiökokokin sopii. Hohenbueheliat kuuluvat niihin harvoihin isompiin (yli 1 cm) kantasieniin, joita jaksan joskus skoopatakin.

Marja

Kiitos Marja,

näistä pikkusista hytyvinokkaista on vaikea saada selvää kun tonttuja on kait kaikilla ja itiökoot ei välttämäti mene kirjan mukaan nekään. Tuo tuumaamani Hohenbuehelia atrocoerulea on sekin ilmeisesti ryhmälaji eikä siitä välistä erotetun H. grisean esiintymisestä Suomessa ole oikein tietoa (minulla). Lisäksi mahdollisuutena kummittelee havuilla kasvavissa H. mustialensis. Harmohytyvinokasta kyllä tuumailin mutta perusversiolla ainakin pitäisi kait olla tummaa helttaa ainakin vanhempana kun näillä oli kaikilla puhtaan valkoista, vaikka itiöemiä oli kyllä useampi kymmenen näytillä.

Pitäisi tutkia jotain tuoretta selvitystä suvusta mutta onkohan sellaista olemassa?

En tiedä, onko suvusta olemassakaan monografiaa tai revisiota, mutta tästä artikkelista saattaa olla apua. Sivulla 211 on määrityskaava.

Kiitos Visa, sinulta tuntuu löytyvän hyviä lähteitä.

Luin jutun ja kävin kaavan pariin kertaan läpi. Menee aika suoraan seiskaan ja sitten ehdottamaani lajiin runkohytyvinokas, Hohenbuehelia atrocoerulea (coll.). Kaavassa lajille on laitettu vähän pienemmät itiöt, mutta alaviitteessä kerrotaan että löytyy myös “H. atrocaerulea (e.g., Christiansen 1959, with basidio-spores 8–10 × 4 –5 µm from 4-spored basidia)”. Tosin tämä tyyppi taitaa olla just kandi yhteen jutussa mainituista uusista lajeista.

Harmohytyvinokas menee kaavassa väärään suuntaan just helttojen tummuuden kohdalla. Sieltä löytyy sitten havuilta se H. mustialensiksen haamukin. Jos Marjalla on vielä näyte tuosta niin kaavasta voisi saada H. mustialensiksen erilleen harmohytyvinokkaasta, elikkä itiökoosta.