Impala, tiikeri, leijona yms Suomen lajeissa - onko asiallista?

Kävin läpi laji.fi:hin tallennettuja havaintoja Suomessa havaituista nisäkkäistä. Yllätyksekseni siellä oli mm. tiikeri, leijona, piikkisika, impala antiloppi yms. Yhteistä niille näytti olevan että ne ovat joko täytettyja eläimiä museoissa, tai eläintarhassa nähtyjä, jonne niitä on tuotu eri puolilta maailmaa. Eikö nämä voisi poistaa Suomen lajeista ja jos niitä on edes syytä laji.fi:ssä säilyttää, niin siirtää esim. niiden maiden tai maanosien alle, mistä ne ovat kotoisin?

Tässä esimerkkinä havaintoerä Korkeasaaresta:

Karanneet, luonnossa tavaitut nisäkkäät (esim. gerbiilit, hamsterit yms) ovat tietty eri asia, niistähän voi jokin laji jopa muodostaa joskus populaation ja on hyvä nähdä havaintoaineistosta mahdollista historiatietoa.

Museoiden kokoelmissa olevat eksoottiset nisäkkäät eivät kyllä kuulu mielestäni lajilistalle.

Tällä haulla saa luettelon ei-suomalaiseksi merkityistä taksoneista jotka on havaittu suomesta:

23k havaintoa

Seassa on taksonomiaongelmia ja sitten oikeasti sellaisia, joita ei pitäisi olla.

Merkitsin esimerkkihavaintosi spam’ksi joten sitä ei enää näy. Sisälsi eläimiä korkeasaaresta
(Toinen vaihtoehto olisi ollut merkitä jokainen yksitellen ei-luonnonvaraiseksi, mutta katsoin ettei koko erä tuonut mitään merkittävää hyötyä palvelulle)

Tuo Korkeasaaren yksi havaintoeräkin oli vain pintaraapaisu. “Roskahavaintoja” taitaa olla aika lailla, pelkkää tiikeriäkin hakemalla löytyy samantien neljä Korkeasaaren havaintoa lisää ja yksi iNaturalistin kautta Lapista ilmoitettu.

Niin, niitä tarkistettavia olisi nuo 23.000 havaintoa :slight_smile:

Aika erikoinen lista.

  • Urpiainenko ei suomalainen?
  • Huopaohdake näyttää nykyään olevan Cirsium heterophyllum kun vanhalla nimellä Cirsium helenioides se on ei-suomalainen.
  • Junghuhnia luteoalba on sitten 11 vuotta Butyrea luteoalba mutta synonyymi puuttu jossain, ilmeisesti muiseoissa kun useimmat Junghuhnia l. näyttää olevan niistä peräisin.

1 Like

Jos intoa ja asiantuntemusta riittää, niin laji.fi:ssä voi hakea asiantuntijaroolia. Silloin pääsee merkkaamaan havaintoja virheellisiksi. Laadunvalvontahan toimii vapaaehtoispohjalta.

1 Like

@EskoP miksi tuolla listalla todellakin näkyy urpiainen ensimmäisenä? Siellä on lisäksi isolepinkäinen, pyrstötiainen ym. Suomessa vakituisesti eläviä lajeja. Johtuuko kyseisten lajien alalajeista jotka eivät lähtökohtaisesti ole Suomessa - mutta joita lintujen osalla täällä tavataan suht usein.

Tarkistinpa heti yhden sinivalaan tuolta 23 000 listalta. Oikea havainto, mutta subfossiili. Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla enneminkin mahdollisuus lisätä ruksi, että havainto koskee subfossiiilia tai fossiilia ja jonka perusteella sellaiset voitaisiin jättää halutuissa tapauksissa automattisesti pois hakutuloksista.

Joo tuo on vähän hämäävää ja arvelinkin, että joku kysyy. Kyseessä on luettelo lajeista (ei taksoneista). Havainto on ilmoitettu urpiaisen alalajiksi jota ei ole merkitty suomalaiseksi. Lajit-tabissa havainnot ryhmitellään lajeilleen (ei ilmoitetun taksonin mukaan) → siksi näkyy siellä urpiaisena, vaikka urpiainen on ihan validisti suomalaiseksi merkitty laji.

Ihan mielenkiintoista keskustelua!

Muutama pointti:

  1. Lajitietokeskus hallinnoi MYÖS kaikkia maamme luonnontieteellisten kokoelmien näytetietoja ja niillä on erittäin tärkeä ja merkittävä rooli tutkimukselle ja päätöksenteolle. Tilaa pitää olla myös mainituilla fossiileille, koska avoin tieto mahdollistaa monenlaista arvaamatontakin avointa tiedettä. Kuinka käyttäjä pystyy käyttöliittymässä määrittämään itselleen tärkeät kriteerit, on jatkuvan kehityksen alla – tämä on kuitenkin haasteellinen tehtävä, koska tarpeet ovat niin moninaiset;

  2. Lajitietokeskus näyttää lähtökohtaisesti käyttäjien havainnot ilman laatuvalidointia (laatuluokitus tulee automaattisesti, ks. Laadunvalvonta | Suomen Lajitietokeskus), koska vain tällä tavalla tiedon laatua on mahdollista joukkoistamalla parantaa - ei ole missään olemassa sitä asiantuntijoiden joukkoa, joka voisi validoida kymmenistä yleisimmistä lähteistä tulevaa tietotulvaa ennen sen julkaisemista. Automaattisia validointeja kuitenkin koko ajan kehitetään ja parannetaan, jotta saisimme ”mahdottomat” ja ”spämmit” pois heti.

  3. Palvelun skrutinointia saa ja kannattaa tehdä, ja se auttaa meitä myös huomaamaan puutteita, joita voidaan korjata aina kun resursseja löytyy. On kuitenkin muistettava, että teemme ja kehitämme palvelua aitoon käyttötarkoitukseen. Jos joku saa ”vahingossa” omaan hakuunsa ”sinivalaan fossiilin”, sille on syynsä ja voisin väittää, että pääsääntöisesti se ei tiedon tarvitsijan päivää pilaa. Jos haluaa tehdä hyödyllistä arviointia, on syytä tehdä käyttötapauksia, jossa tuloksen vääristymä todistettavasti aiheuttaa ongelmia – näihin lupaamme keskittyä!

  4. Ja lopuksi - kaikki annotoinnista kiinnostuneet asiantuntijat – liittykää joukkoon ja parantakaa havaintojen laatua, jolla on aidosti merkitystä esim. hyvän päätöksenteon tueksi! Kiitos!

Kari Lahti - Suomen Lajitietokeskus

1 Like