Tässä on todennäköisesti joku nuoranen limakkovaiheessaan, eikä lajia vielä voi varmuudella määrittää. Joku hieman erikoisempi tämä on enkä tällaista en ole vielä aiemmin löytänyt. Ensimmäisessä kuvassa näkyy pesäkkeiden pinnalla jotain kuviointia. Aluksi tulee mieleen tummanuoranen, Trichia botrytis. Kohde ei ole hirveän kaukana. Otan jatkossakin kuvia ja katsotaan miten väri muuttuu.
1 Like
Juu on joku oudompi ja luultavasti Trichia. Tuo olisi mukava saada skoopin alle. Pallukoiden lakiosissa näkyy jo aihioita repeytymislinjoista mutta T. botrytis tämä ei ole. Mieleen tulee T. erecta mutta voi olla jotain ihan muutakin.
Eilen unohdin mainita, että nämä löytyivät pihlajan laholta maaoksalta. Yksi limakko oli nousemassa puun raosta. Sen väri oli keltaoranssi. Valkoista limakkoa en havainnut.
Nämä kuvat ovat tältä päivältä 18.10. Kolmella pesäkkeellä näyttää olevan yhteinen perä.
Lupaavan nopeasti kehittyy tämä nuoranen. Väri muuttuu ruskean suuntaan ja pesäkkeen pintaan on tullut painauma.
Jotain kummaa on näille nuorasille tapahtunut. Osa niistä on täysin mustia. Sää on kuitenkin ollut viime päivinä hyvä. Lämpötila on vaihdellut +3 asteesta +9 asteeseen. Kovaa sadetta ei ole ollut viime päivinä. Lisäksi tämä puu on käännetty niin, että nuoraset ovat sateelta suojassa. Kirahvinuoranen (Trichia erecta) olisi ihan mukava laji, mutta heräävätköhän nämä enää henkiin tänä syksynä? Ehkä näillä on joku lepovaihe, sklerootio. Tietääkö joku?
1 Like
Voi harmi, että nämä (Trichia botrytis?) luultavasti jäätyivät jonain yönä ja eivät enää siitä toipuneet.
Voisin kuvitella, että nuo painaumat johtuvat siitä, että jäätynyt kosteus=vesipisara on sulanut.
Kiitokset jännittävän, mutta huonosti päättyneen seikkailun kuvaamisesta 
Huonosti näille on käynyt. Pakkasta täällä ei ole tosin ollut edes yöllä viimeisen viikon sisällä. Kylmin lämpötila on ollut aamuyöllä +3.
Tässä viimeinen kuva eiliseltä. Käyn vielä tarkkailemassa näiden vointia, mutta se taitaa olla turhaa.
Käy keräämässä, kapillitio ja itiöt voivat olla kunnossa.
Kävin muutama päivä sitten ottamassa näytteen niistä jo tummenneista nuorasista. Tänään kävin ottamassa vielä muutaman kuvan. Ylemmän kuvan limasinet olivat piristyneet eivätkä olleet enää niin lommollaan kuin loppuviikosta. Alemmassa kuvassa on samoja nuorasia, mutta jostain syystä niillä ei ole yhtä pitkä perä.
Ketjun alkuvaiheessa Henri arvelit, että kyseessä ei ole Trichia botrytis (tummanuoranen) vaan voisi olla harvinaisempi Trichia erecta (kirahvinuoranen) tai joku muu. Pystyykö ne erottamaan toisistaan limakkovaiheessa?
Tuon tapaisia jalallisia nuorasia (Trichia/Hemitrichia) on useita lajeja. Muutaman lajin pystyy suht luotettavasti tunnistamaan maastossa mutta useimmiten on pakko katsoa skoopilla miltä itiöt ja nuorat näyttää. Aika usein kehitys on häiriintynyt ja silloin ei skooppauskaan välttämättä auta.
En pysty edes arvaamaan onko kuvasetissäsi yksi vai kenties useampia lajeja.
Limakkovaiheessa ei nuorasia pysty määrittämään.
Skooppasin ja määritin tämän Trichia ambiguaksi mutta hieman olin epävarma koska laji kuvattiin tieteelle vasta 2015 ja siitä ei ole meiltä määritettyjä keräyksiä kuin yksi aikaisempi. Tässä lajin kuvanneen Schirmerin kuvataulu ambiguasta
Johannesen julkaisi justiinsa oman interaktiivisen oppaansa Trchiidaan ja siinä on myös kuvattu Tämä T. ambigua
Pertun keräys vastaa sekä makroskooppisesti että mikroskopian osalta erittäin hyvin sekä Schirmerin alkuperäistä kuvausta että Johannesenin kuvausta. Laji on siis Trichia ambigua. Tässä muutama skooppikuva ja ylempänä ketjussa siis Pertun maastokuvat.
1 Like
On sen verran harvinainen limasieni, ettei tällainen käynyt edes mielessä. Kiitos Henri avustasi ja asiantuntemuksesta. Myös Schirmer ja Johannesen saavat kiitokseni. Pitääkin tutustua heidän tuotantoonsa.
Tuo Johannesenin interaktiivinen tunnistusopas on erittäin hyvä ja kätevä.
T. ambigua ei välttämättä ole kovin harvinainen Suomessa, sitä ei vaan tunneta kun puuttuu Suomen limasienet kirjasta. Lajin kuvanneen Schirmerin mukaan iso osa museonäytteistä nimeltä Trichia subfusca on oikeasti tätä T. ambiguaa. Schirmer kävi läpi myös suomalaisia museonäytteitä nimellä T. subfusca ja kirjoitti että joukossa oli monta T. ambiguaa.
Hieno havainto joka tapauksessa ja nyt kun se on dokumentoitu kuvallisesti hyvin Laj.fissä on muiden helpompi tunnistaa laji vertaamalla havaintosi kuviin.