Joku raspikan tapainen raidalla

Kuvattu heinäkuussa Viikin Pornaistenniemeltä raidan maapuulta. Oli jotenkin nätin ja siistin oloinen mutta en oikein keksi mihin sukuun taikka ryhmään tämä voisi kuulua.

Näitä orakkaita on monessa suvussa. Yksi hyvä suku on Steccherinum, myös Phlebia ja Mycoacia. Jotain tuttua, mutta nyt tähän aikaan yöstä ei välähdä ehdotusta.

Kiitos. Paikan orvakoita on tutkittu tarkkaan pariinkin kertaan. Viimeisin on Sami Kieman ja Reima Saarenoksan selvitys vuodelta 2006.

Lajeja on paljon noista mainitsemistasi suvuista. Orakarakkaa itse vähän arvuuttelin mutta ei taida kuvasta lajia saada.

Voisi olla Mycoacia aurea (Phlebia aurea), naskalirypykkä. Tosin tarkistaisin sen kyllä vielä skoopissa, kuvien perusteella menee helposti vikaan.

Kallistuisin kuvista ehkä itse enemmän Steccherinumiin, mutta on tuo Mycoacia aureakin aika muunteleva. Skooppaaminen on tarpeellista.

1 tykkäys

Kiitos Pyry, Matilla on tästä näyte, lajikin ehkä selviää sitten syksymmällä.

Näyte on nyt katsottu ja Pyryn ehdottama suku Steccherinum oli oikein. Laji on Steccherinum ochraceum, orakarakka. Voinko ottaa näytteen Oulun kokoelmiin?

1 tykkäys

Kiitos Matti! Ilman muuta voit ottaa, se oli tarkoituskin. Lähetin näytteen tiedot ja maastovalokuvat taannoin meilissä, voin laittaa ne uudestaankin jos on niin helpompaa.

Henri

Voisit viedä sen sieniatlakseen kuvineen ja laittaa minulle sen koodin (tämän muotoinen Submission | Finnish Biodiversity Information Facility), jolla linkitän sen näytetietoon, että tiedetään kyseessä olevan sama havainto. Sellainen toiminto on tulossa. Näytetietosi ovat hyvät.

Eli museonäytteiden kanssa kannattaa toimia niin että tekee ENSIN atlaskirjauksen ja laittaa sitten tuon havaintokoodin mukaan näytetietoihin. Muuten tulee hankalaa lisätyötä taikka linkitys jää tekemättä? Pikkusen jää tässä miettimään millä nimikkeella havainto pitäisi kirjata atlakseen silloin kun laji ei ole tiedossa ja näyte on lähetetty tutkittavaksi.

http://tun.fi/JX.1044067

Atlasvienti ei ole välttämätön silloin kun näyte menee museoon ja sitä kautta laji.fi sivustolle. Mutta noiden kuvien osalta se olisi kiva, sillä kuvien lähetteleminen ja niiden liittäminen näytteeseen hidastaa. Kuva on hieno lisäarvo verrattuna pelkkään museon näytetietoon. Jos näyte on jo viety laji.fi:hin ja atlasvienti tehdään sen jälkeen, olisi hyvä laittaa se museoon tiedoksi, jossa voidaan tuo koodi lisätä sinne. Eli minun kautta menneet vaikka minulle. Vielä se yhdistäminen ei toimi, mutta se tulee jossain vaiheessa.

Nuo täysin nimettömät on aika hankalia. Ehkä niissä voisi esimerkiksi kirjoittaa jo tiedot talteen atlaslomakkeelle, mutta ei julkaise sitä vielä. Sitten kun saa lajille nimen, lisää siihen nimen sekä dettaajan tai conffaajan ja laittaa julkiseksi. Samalla tiedoksi se koodi museolle.

Ok, kuulostaa tosi hankalalta museon vinkkelistä katsottuna. Lippua ja lappua ees taas ja toistuvai kirjauksia ja turhia kyselyitä. Kuitenkin alkuperäisen havainnon ja esim. kuvien hukkaaminen näytteen tiedoista ei voi mitenkään olla pidemmän päälle toimiva ratkaisu. Ihan tässä vaan taas pyytämättä keksin (elekää hermostuko) että museo voisi delegoida tuon työn havainnon tekijälle edellyttämällä taikka ohjeistamalla että harrastajan näytteestä on tehty atlasvienti ennen näytteen toimittamista museolle ja ohjeistaa samalla että museolle toimitetun näytteen näytetiedoissa on mukana tuo havaintokoodi. Silloin museo pääsee paljon helpommalla kun voi samalla kun vie näytteen tietokantaan (joko detattuna taikka pelkkänä kirjauksena) laittaa mukaan tuon linkittävän havaintotunnuksen. Silloin ei tarvita enää lippusia ja lappusia taikka lisämeilejä ja ilmoituksia koodeista etc. Varmaan suurin osa atlasilmoittajista ja näytteiden lähettäjistä olisi tyytyväisiä tähän ja vaivahan on harrastajalle täysin olematon.

ke 16. lokak. 2019 klo 12.59 Matti Kulju sivustolta LAJI.FI-foorumi (laji@discoursemail.com) kirjoitti:

Ihan hyvä ajatus ja olenkin tehnyt muutamien henkilöiden kanssa, jotka toimittavat paljon näytteitä, sellaisen järjestelyn, että lähetän excel-taulukon. Sen mukana ohjeet kirjaamisesta ja malliesimerkkejä. Siihen kirjataan kaikki tiedot valmiiksi ja minä sitten täydennän sitä ja vien Kotka-tietokannan kautta sen laji.fi:hin. Siihen tulee myös se havaintokoodi. Oulussa vielä viedään taulukon muodossa asiat tietokantaan ja esim. Helsingissä se kirjoitetaan suoraan tietokantaan.
Museo tarvitsee näytteeseen etiketit ja joka tapauksessa sen joutuu viemään erikseen tietokantaan. Nykyinen atlaslomake ei taivu kaikkiin tietoihin, joita haluaa kirjata (ei ole sopivia kenttiä). Eikä sieltä saa etikettejä ainakaan vielä museon toivomassa muodossa. Asia varmasti vielä kehittyy aikaa myöten. Tällä systeemillä minä säästän paljon aikaa, kun asiat on jo pääosin kirjattu taulukkoon eikä sitä tehdä moneen kertaan. Voin myös laittaa lähettäjälle kopiot etiketeistä, mikäli hän on ottanut itselleen dupletteja omaan kokoelmaan.
Toki museo voisi päättää myös käytännöstä, että näytteessä olisi pelkkä linkki havaintoon. Mutta siitä päättää museo. Kieltämättä on mukava, kun kokoelmia käy läpi, että näytetiedot näkee heti näytteestä. Varsinkin jos vaikkapa etsii tietyltä puulajilta kerättyjä tapauksia. Muuten pitäisi katsoa jokainen erikseen netistä.

Mutta tämä ei poista tarvetta atlasvientiin, johon saa ne kuvatkin helpommin. Joka tapauksessa kirjoittamista tulee aika paljon ja yleensä näytetietojen kirjaamiseen ja näytteen museoimiseen menee enmmän aikaa kuin näytteen määrittämiseen. Nämä asiat ovat kuitenkin muiden päätettävissä, mutta on ihan hyvä antaa ehdotuksia eteenpäin.