Olen pihallani seurannut kahden isokäenrieskan (Gagea lutea) lehdissä mustien täplien kehittymistä ja 14.5. totesin niiden olevan kypsiä kuvattaviksi.
Toisessa yksilöllä oleva sieni paljastui käenrieskanruskoruosteeksi (Uromyces gageae), jonka tummanruskeat talvi-itiöpesäkkeet ovat alle 0,5 cm pitkiä. Kahdessa ensimmäisessä kuvassa lehden yläpintaa, alimmassa kuvassa alapinta:
Lajin varmistamiseksi itiöt pitää mikroskopoida, sillä käenrieskannoki on samannäköinen. Minulla ei ole mahdollisuutta ottaa itiöistä valokuvia, mutta ne erottaa käenrieskannoesta helpoiten itiöissä olevan läpikuultavan nystyn perusteella. Itiökuvia löytyy täältä.
Toisessa yksilössä kasvoi käenrieskannoki (Vankya ornithogali), joka on edellistä hieman kookkaampi ja tämä oli aavistuksen yli puoli senttiä pitkä:
Sen itiökuvia löytyy täältä.
Edellisestä innostuneena kävin Vantaanjoen varrella 15.5. katsomassa paikkoja, joissa tiedän isokäenrieskaa kasvavan. Reissu osoittautui turhaksi, sillä jo ohikukkinutta isokäenrieskaa oli mahdotonta enää löytää muun kasvillisuuden joukosta.
Paluumatkalla koukkasin yhden kävelytien kautta, jossa tiedän lajia kasvavan omakotitontin pensasaidan ulkopuolella kävelytien varrella. Isokäenrieskaa en sieltäkään enää löytänyt, mutta pikkukäenrieskaa (Gagea minima) siellä oli edelleen runsaasti ja helposti havaittavissa. Kun kumpikin edellä mainituista lajeista kasvaa myös pikkukäenrieskalla, niin katsoin niitä. Yhdessä kohdassa näkyi parin kukinnon tukilehdissä juuri ja juuri himmeä pitkittäinen viiru, joka paljastui mikroskoopissa käenrieskannoeksi:
Sitä löytyi myös kukintoperästä ja aluslehdissä, ja niistä sen havaitseminen paljain silmin oli likipitäen mahdotonta. Ylemmässä kuvassa kukintoperässä ja alemmassa kuvassa aluslehdissä:
Käenrieskanruskoruosteesta oli ennen omaa havaintoani Laji.fi:ssä 13 havaintoa ja käenrisekannoesta ennen havaintojani vain yksi aikaisempi havainto. Kumpikin on varmasti yleisempiä, mutta vaikean havaittavuuden vuoksi jääneet löytämättä.