3.5.2025 löysin Helsingin Patolasta käenrieskannoen (Vankya ornithogali), joka kasvoi lähes huomaamattomina mustina viiruina pikkukäenrieskalla (Gagea minima):
Samaa sientä löytyi 13.5.2025 erittäin runsaana Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta isokäenrieskalta (Gaga lutea). Toistaiseksi käenrieskannoki on löydetty Suomesta viisi kertaa, kaikki löydöt Helsingistä. Uskon, että lajia kasvaa muuallakin, mutta sitä ei ole osattu etsiä. Sieni on havaittavissa vasta sen verran myöhään, että käenrieskojen kukinta alkaa olla ohitse ja muu kasvillisuus alkaa jo peittää käenrieskakasvustoja, jolloin käenrieskoihin ei enää tule kiinnitettyä huomiota.
Käenrieskannoki isokäenrieskalla, jolla se on helpommin havaittavissa kuin pikkukäenrieskalla:
Käenrieskannoen voi sekoittaa käenrieskanruskoruosteeseen (Uromyces gageae), jonka peräkkeistöt ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Määrittäminen kannattaa kuitenkin varmistaa mikroskoopilla. Vertailun vuoksi tähän kaksi kuvaa käenrieskanruskoruosteesta isokäenrieskalla:
16.6.2025 löysin Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta kohokkilajilta Silene samojedorum (puutarhan nimikyltissä synonyyminimellä Lychnis yunnanensis) erittäin runsaana sienen nimeltä Diplocarpon saponariae. Laji.fissä ei sienesta ole aikaisempia mainintoja, joten mahdollisesti uusi laji Suomelle. Lajin pitäisi kasvaa myös joillakin kotimaisilla kohokkilajeilla, kuten kartiokohokki (Silene conoidea), puna-ailakki (S. dioica), niittykäenkukka (S. flos-cuculi) ja nurmikohokki (S. vulgaris), mutta luonnossa se ei ole niillä tullut minulle vastaan. Sientä ei myöskään löytynyt Kumpulan kasvitieteellisen muilta Silene-lajeilta. Minun silmiini omannäköisensä sieni, mutta määrityksen varmistus mikroskoopilla, jotta ei vahingossa sekoita ruosteisiin.
Diplocarpon saponariae:
30.6.2025 löytyi Vantaan Ylästöstä tuhkiolaji Microbotryum coronariae, joka loisii niittykäenkukan (Silene flos-cuculi) heteissä. Suomesta lajista on toistaiseksi kolme löytöä, edellinen vuodelta 1916. Vaikea huomata ja jos ei tiedä mitä etsii, niin jää varmasti huomaamatta, sillä sieni näkyy (ainakin tässä ainoassa minun havainnossani) kukassa hieman normaalia tummempana keskustana:
2.7.2025 löysin Helsingin Tuomarinkartanosta kookkaalta istutetulta punatammelta (Quercus rubra) tietääkseni Suomelle uuden lajin Taphrina caerulescens. T. caerulescens kuuluu samaan sukuun kuin koivuilla kasvannaisia aiheuttava tuulenpesäsieni (T. betulina). Sieni näkyy punatammen lehdissä päältä kellertävinä ja alta valkeina noin sentin kokoisina läiskinä, jotka ovat joko ylä- tai alapinnalta kuperia ja lehden toisella puolella vastaavissa kohdin koveria. Aluksi kuvittelin näiden olevan jonkin hyönteisen tai hämähäkkieläimen aiheuttamia äkämiä, mutta paljastuikin mikroskoopissa sieneksi. Sienen kasvamisen lehdessä voi varmistaa vain mikroskopoimalla. Punatammen vieressä kasvoi useampi metsätammi (Q. rubra), mutta sientä ei löytynyt niiltä.
Taphrina caerulescens:
