Käväisin pikaisesti kurkkaamassa pihan maapuu ja -oksakasaa, jossa kasvoi vaikka mitä sieniä. Kolmesta itseäni eniten kiinnostavasta otin valokuvat.
Oksaparvisilmä kasvoi viime vuonna lähistöltä keräämälläni kotipihlajan maaoksalla. Kun sen viime vuonna syksyllä toin pihalleni, niin sitä ei siinä vielä kasvanut. Vasta koneella huomasin valokuvasta, että joukossa näyttää kasvavan myös luultavasti Myxarium tai Tremella, joka näkyy kuvassa kellertävänä kalvona oksaparvisilmien yllä ja valkeana sen alapuolella oksaparvisilmien joukossa:
Toiselta pihasyreenin maapuulta löytyi selvästikin sama sieni, joka oli pelkkää valkeaa pallukkaa. Teleomorfiksi olettamani ruosteenruskea väri erottuu vain vaivoin pallukoiden alta:
Jossain muistelen tällaisesta sienestä lukeneeni, mutta kun minulla ei ole mitään mielikuvaa julkaisusta saati mahdollisesta sienen nimestä, niin ainakin toistaiseksi jää minulla ihmettelyn asteelle.
Tulihan tuo viimeinenkin mieleen, eli se on joku Hypocreaceae-heimon sieni, melkoisella varmuudella jokin Trichoderma-laji. Suvun teleomorfisista muodoista käytettiin aikaisemmin nimeä Hypocrea ja anamorfisista (useimmiten) nimeä Trichoderma. Nykyään saman suvun eri muodoilla ei voi olla kahta eri sukunimeä, ja näiden kohdalla nimeksi on vakiintunut nimenä vanhempi Trichoderma.
Kiinnostuneille kyseisistä sukunimistä löytyy artikkeli täältä.
Eurooppalaisista Trichoderma/Hypocrea-lajeista on erinomainen kaksiosainen selvitys (osa 1, osa 2), joissa on lajeista myös runsaasti valokuvia.
Kiitos Juuso, olet varmastikin oikeassa (tosin tarkoitat varmasti kuvia 3-8, vaikka kakkosessakin näkyy myös kuparisyylää).
Lukaisin vasta nyt tuon edellä linkittämäni kakkososan lävitse, ja siinä oleva määrityskaava johtaa suoraan lajiin Trichoderma (Hypocrea) decipiens, ja sitähän tuo ei missään nimessä ole. Julkaisusta ei myöskään löytynyt mitään tuota vastaavaa lajia.
Kuparisyylä(kin) näyttäisi olevan ryhmälaji, täällä on jotain juttua lajien eroista. Sivustolla muuten on myös kuva keltaisesta kypsymättömästä alustapahkasta. Sellainen saattaa osittain näkyä myös omassa, kolmannessa kuvassani aivan kuvan oikeassa reunassa. Samalla pihasyreenin maapuulla oli enemmänkin tuota keltaista kasvustoa, mutta kypsymättömänä jätin sen eilen tarkemmin katsomatta ja valokuvaamatta. Sivustolla myös mainitaan lajin kasvavan monilla erilaisilla (kuolleilla) lehtipuilla, tosin syreenit eivät ole niiden joukossa. Harvalla tuskin kuitenkaan on syreenien maapuita nurkissaan.
Kun on viimeinkin aikaa katsoa kuvia, niin jatkan tätä. Kuvat viiden päivän takaa, kaikki pihasyreenin maapuulta.
Näitä en tunne yhtään. Tämä on kuvattu syreeniltä, mutta tämä kasvaa myös vuosia vanhassa, lähes kokonaan lahonneessa joulukuusen rangassa. Vahingoittuneissa kohdissa ei ainakaan heti ole mitään värireaktiota:
Tuhkakääpä kasvaa runsaana etupäässä resupinaattisena, mutta alemmassa kuvassa on myös pileaattisia itiöemiä. Niiden itiöemät olivat maapuusta irronneessa mutta siinä vielä alaspäin roikkuvassa kuoressa:
Tämä lienee jokin Ascocoryne, ainakin jotakin Ascocoryneä kasvoi liiskaantuneena omenapuun kiekolla. Tämä oli paljain silmin vieläkin kalpeampi kuin kuvassa, mutta pienellä alivalotuksella sai joitakin värisävyjä esille. Tämä löytyi maapuukasan alimmilta puilta maata vasten olevalta pinnalta. Se on toki voinut joutua siihen asentoon puukasaa aikaisemmin penkoessani:
Kiitos Juuso, hyvin voisi olla se. Sama oli minullakin mielessä, mutta kun en oikeasti näitä tunne, niin en viitsinyt alkaa veikata. Nyt kuitenkin on joku nimi josta lähteä liikkeelle, joten helpompi katsoa, täsmäävätkö tuntomerkit siihen. Materiaalia myös riittää, jokseenkin kaikki maapuut ovat enemmän tai vähemmän sen peitossa.
Purppuranahakka on nyt katsottu ja se oli juuri sitä.
Sen sijaan tuo yllä Ascocoryneksi epäilemäni sieni onkin jotain tyystin muuta. Samalle maapuulle oli nyt kasvanut parinkymmenen sentin päähän lisää tuota sientä, ja niiden itiöemät olivat tällaisia:
Tuo ei sytytä minulla mitään lamppua. Itiöemillä on korkeutta 5 mm, leveyttä < 3 mm, jalka on tyveä kohden kapeneva sekä joko kokonaan valkea tai tyvipuoliskosta punaruskea ja kärkipuoliskosta lievästi punertavanruskea. Kasvualustana oleva pihasyreeni on vielä kuorellinen, vaikka sitä ei kuvasta näekään.
Arvelen, että noi minisienet saattaisivat olla lajia Polydesmia pruinosa. Mielestäni näyttää siltä, että osa niistä kasvaa jonkun mustan pyrenon päällä. Laji muistaakseni loisii sellaisilla, vaikka voi ainakin näennäisesti suoraan puultakin kasvaa. Jos niiden pinta on suurella suurennoksella sellainen jauhoisen näköinen, niin se tukisi veikkaustani.
Hymenoscyphukset vaativat yleensä skooppauksen. Keltaisista puilla kasvaa myös esim. Hymenoscyphus virgultorum ja sitä voi löytää lähes koko kasvukauden.
Nyt kun sanoit, niin totta, minisieni voi hyvinkin olla pahkanhilse. Se on ainakin näillä nurkilla erittäin yleinen.
Syreenien maapuut ovat täynnä pyrenoja. Harjaskiekkoa lukuun ottamatta en ole (mahdollisia) muita yrittänytkään katsoa. Niihin pätee se sääntö, että jos jokin on liian lähellä ja helposti katsottavissa, niin eipä niitä tule koskaan katsottua, koska niihin voi omasta mielestään perehtyä milloin vain.
Kolme havaintoa parin viikon sisään Suomelle uudesta lajista. Vai olisiko tämä jollain toisella nimellä, en kyllä löytänyt parilla synonyymilläkään. Tanskassa yleinen, Ruotsissa eteläinen ej bedömd laji. Leviämässä pohjoiseen ilmaston lämpenemisen myötä?
Voihan se olla, että laji on yleisehkö, mutta sitä ei vain ole pienenä huomattu tai tunnistettu. Laji näyttäisi myös olevan myöhäinen, Ruotsin Artfaktan mukaan melkein kaikki löydöt on tehty lokakuun puolivälin jälkeen aina joulukuulle. Toisaalta sen voi selittää myös sillä, että silloin pääsienikausi on ohi, joten innokkaimmat bongarit syynäävät monivuotisten sienten toivossa maapuita ja -oksia.
Omalla kohdalla vaikutti nuo kuvat, että otin tarkemmin tarkasteluun. En kyllä muista silti nähneeni aikaisemmin missään, eikä nytkään ollut kuin yhdessä paikassa.
Tuon varmaan voinee epävarmana kirjata vihkoon, skooppamattakin?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
