Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Vähän outoja kevätsieniä


#1

Muutamassa lehdossa tullut kuljettua mennä viikolla ja kaikenlaista sientä tullut vastaan. Eilen tuli käytyä Järvenpään Lemmenlaaksossa ja siellä jokivarressa kuvasin pari sientä joista laji on pikkusen hakusessa.

Tämä kasvoi jokivarren rydössä tuomen maapuulla useamman metrin matkalla pieninä myhkyinä elikkä voisiko olla myhkyhytykkä? En oikein löytänyt tietoja näiden vaaleiden hytyköiden isäntäpuistä. Koivuhytykkä lienee koivulla ja rustohytykkä on mielestäni erioloinen. Samassa puussa kasvoi myös mustaa liuskahytykkää.

Tämä oli myös vastaavalla tuomen maapuulla, voisiko olla kellovinokas?

Yhdessä kohdin oli pikkuinen pino sellaisia kädenpaksuisia sahattuja haapaseipäitä joista osa oli kuorettomia ja oletan että nekin olivat haapaa. Yhdessä sellaisessa kasvoi koko varren matkalla pikkuruisia hanamaisia “karvakoita”

Polun yli kaatunut ilmeinen tuomi oli sahattu ja sahauspinnalla + pitkin runkoa siellä täällä oli oransseja kasvustoja seuranaan talvikääpiä, ehkäpä joku orvakka tämä?

Tämän luuien tuntevani eli lienee talvimaljakas


#2

Toi eka on mielestäni loishytykkä. En ainakaan sanoisi myhky. Viimeinen maljakas on jo vähän “ylikukkinut”. On joko talvimaljakas tai sysimaljakas. Talvi onkin vähän parempi laji. Mutta antaa jonkun oikean sieni-ihmisen jatkaa tästä eteenpäin.


#3

Kiitos Hokke. Loishytykkä ei oikein tuntunut sopivan kun koska luin että se loisii verinahakkaa joka kasvaa lähinnä kuusilla. Tuo kasvoi tuomella. Jos myhky on out niin en oikein keksi Exidia -suvusta muita vaihtoehtoja, ellei sitten koivuhytykkää löydy myös tuomelta?

Samassa puussa kasvoi myös yksi musta liuskainen hytykkä jota ajattelin liuskahytykäksi mutta nyt kun katsoin tarkkaan kuvaani siitä huomasin nystyt sen pinnalla. Ei kyllä näytä yhtään nystyhytykältä, nettikuvastosta löytyy Exidia nigricans mutta sitä ei ole laji.fissä. Laitan nyt siitäkin kuvan tähän,


#4

En kellovinokkaita ite oo löytänyt, mutta kuvittelisin että tokan kuvan sienet sopivat ylivuotisiksi sellaisiksi. Nuo tötterön hituset voisi olla vaikka hitutötteröitä. Kasvuaika ja haapa sopivat lajiin ja rusehtava sisäpinta kanssa.


#5

Itse kyllä ehdottaisin ensimmäiseksi rustohytykkää.


#6

Kiitos JuuSo ja Mikko.

Sepon sienioppaassa mainittiin kellovinokkaasta että laji löytyy helpoiten juuri ylivuotisena ja että kasvaa myös tuomella. Muita talvisia vinokkaita on tullut kyllä useampi laji vastaan, mutta ei tällaista hauskan kellomaista aiemmin, Ehkäpä tuosta uskaltanen kirjata itselleni kellovinokkaan.

Hytyköistä olisi kiva löytää joku kokoava kirjoitus. On tullut näitäkin jonkin verran ihmeteltyä, esim mustia liuskaisia hytyköitä ja sitten näitä vaaleita lehtipuilla kasvavia. Ilmeisesti rustohytykkää voi sitten löytää melkein miltä vaan isäntäpuulta, niin havuilta kuin lehtipuiltakin?

Laitan tähän vielä yhden kuvan hytykästä jonka kuvasin viime joulukuussa Helsingin Kivinokassa lehtipuulta, ilmeisesti tukevalta raidan maapuulta. Sillä oli niin kaunin sinertävänvalkoinen hehku joka oli juuri samanlainen kuin opaalilla että kirjasin sen itselleni opaalihytykäksi vaikka ei herukalla ollutkaan ja vieressä kasvoi nystyhytykkää.

Tuo hanamainen on kyllä aika lailla hitutötterömäinen mutta kun netiikuvastoja kahlailin niin samanoloisia taitaa olla aika monia lajeja. Kaikki hanat olivat kääntyneet nätisti täysin samansuuntaisiksi koko pölkyn pituudelta. Juuri tuollaisesta en ole onnistunut löytämään kuvaa

Tumma maljakas oli sellainen nahkamainen ja sillä oli lyhyt jalantapainen. Kooltaan oli myös aika suuri, kupin halkaisija noin 5 senttiä eli talvimaljakas varmaan ainoa vaihtoehto.


#7

Suomenkieliset nimet yllä eivät sano minulle mitään, joten en viitsi kommentoida lajeja. Uusia kirjallisuustietoja kuitenkin, esin vaaleat hyytelösienet:

https://www.researchgate.net/publication/318135463_On_some_forgotten_species_of_Exidia_and_Myxarium_Auriculariales_Basidiomycota

…ja sitten Phaeotremella, joka aiemmin oli vain yksi laji, nyt useita:

https://www.researchgate.net/publication/321706011_Studies_in_the_Phaeotremella_foliacea_group_Tremellomycetes_Basidiomycota


#8

Sienilehdessä on julkaistu ei kovin kauan sitten määrityskaava Tremella-suvusta s.l. (Suomen poimuhytykät, Tremella), joka on saatavilla Sienilehti-portaalista funga.fi-sivustolta. Sitä voi käyttää lähtökohtana (Exidioita ei siis ole käsitelty).

Kasvimuseolla Helsingissä tutkitaan tätä porukkaa, tämän tuloksia nuo Belliksen linkittämät artikkelit ovat.


#9

No kiitos paljon teille molemmille. Kahlasin noita Bellissimon linkittämiä artikkeleita ja huomasin että yksi kirjoittajista oli Helsingin yliopiston tutkija elikkä täällä sitten varmaan se paras ja uusin tietämys tästä sieniryhmästä. Artikkelit menivät kyllä aika lailla oman osaamiseni yli mutta todella mielenkiintoisia olivat silti ja niistä sai nyt vähintäinkin ymmärrystä siitä kuinka vaikeaa on vastata kysymykseen “Mikähän hytykkä kuvassa on?”, Näitä siirrellään taksonomian sisällä, yhdistellään ja splitataan ja eri lähteissä on sitten melko lailla eri tarkkuudella paneuduttu taksonomiaan eikä mitään yksiselitteisiä vastauksia saa, ellei nyt sitten satu olemaan juuri se tutkija joka näiden systematiikkaa paraillaan selvittää. Spirinin ja kumppaneiden artikkelissa kerrotaan että

As shown by morphological and molecular (ITS, nrLSU and tef1 sequences) evidence, the current concept of Myxarium nucleatum covers four species in the Nordic countries: M. cinnamomescens, M. hyalinum, M. nucleatum s.s. and M. populinum. These species are redescribed here, their nomenclature is discussed and all relevant names are typified. Exidia cartilaginea and E. villosa are typified and shown to be conspecific with the North American species E. candida. Based on morphological differences, E. cartilaginea is retained as a variety of E. candida. Exidia subrepanda is treated as a synomym of E. saccharina, and Heterochaete europaea as a synomym of E. thuretiana.

Itselleni riittäisi oikein hyvin Laji.fi taksonomia mutta siinäkin on pää pyörällä kun siellä myhkyhytykkä on Exidia suvussa nimella Exidia nucleata kun taas Spirinillä se on Myxarium suvussa ja siis siellä splitattuna useampaan lajiin. No Myxarium löytyy myös Laji.fi:stä ja siellä suvun nimi on myhkyhytykät ja yksi lajeista Myxarium nucleatum, näitä splitattuja ei siellä ole mutta muuten suvussa on paljon lajeja.

Tästä nyt sitten joutui ihmettelemään että onko Exidia nucleata ja Myxarium nucleatum sama laji tai miksi siis Laji.fi:ssä on molemmat, Onneksi Wikistä löytyi tällaista tietoa

The species was originally described by Karl Friedrich Wilhelm Wallroth in 1833, who found it growing on hawthorn in Germany. He placed it in his new genus Myxarium based on its visible white inclusions which he interpreted as spores.[4] Wallroth noted its similarity to Naematelia nucleata, but nonetheless described Myxarium nucleatum as a new species, using the same epithet.[1]

Lewis David von Schweinitz had previously described Tremella nucleata from the United States, a species that was later transferred to the genus Exidia by Burt. Many subsequent publications, summarized by Donk (1966) and Reid (1970), have discussed whether the European Myxarium nucleatum is conspecific with the American Exidia nucleata.[1][3] The consensus now seems to be that they are the same species, but this is based on morphological similarity not on comparing DNA sequences.[2]

Donk preferred the name Myxarium hyalinum (based on Tremella hyalina Pers.) for this species,[1] but most later authors have followed Reid in considering Tremella hyalina a nomen dubium (name of uncertain application) that might originally have referred to any whitish or transparent jelly fungus. Persoon had made no mention of white inclusions when originally describing the species.[3]

Current status
The species is still frequently referred to the genus Exidia,[5] but molecular research, based on cladistic analysis of DNA sequences, has indicated that it belongs in a Myxarium clade that is quite separate from the Exidia clade.[6]

Summa summarum, mielenkiintoista päästä kurkistamaan uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Tieto kuitenkin lisää tuskaa ja oma käytännön ongelmani näiden sienikuvien tunnistetietojen osalta ei tullut lähemmäksi ratkaisua vaan karkasi kaus kuin pilvet konsanaan. Kuvailen jonkin verran koulujen luonnontieteellisiin oppikirjoihin ja vastaaviin ja tunnistetiedot pitäisi olla virheettömiä, mutta sienten kanssa pitänee ehkä tyytyä sellaiseen melko oikeaan määritykseen ja sitten ehkä lisätiedoissa kertoa että taksonomia elää ja täsmällinen määritys edellyttää ties mitä laboratoriotutkimuksia tms., mutta raaka totuus taitaa olla ettei tällaista tietoa kaivata kuin sienitieteellisissä yhteyksissä.

Tuosta Mika _T:n vinkkaamasta Sienilehti-portaalista sen verran että tuhannet kiitokset. Se ei ole tullut vastaan mistään nettihakujen kautta elikkä en tiennyt että Sieni-lehden artikkelit löytyvät netistä! Miten se on mahdollista kun kuitenkin kohtuu paljon olen näitä googlaillut - ilmeisesti puusilmäisyys vaivaa tai sitten Googlet ei näitä indeksoi. Joka tapauksessa nyt aukeaa järkky määrä materiaalia jota lueskella.

Tähän liittyen ehdottaisin että kun en varmaan ole ainoa joka nettiä sienistä kaivelee ja missailee parhaat tietolähteet niin täällä voisi olla Sticky -osio johon voisi kopsata näitä parhaita linkkejä sienitiedon ääreen. Jos sellainen olisi niin mielelläni itsekin sinne kopsailisin täältä saatuja hyviä linkkejä.


#10

Sienillä on yksinkertainen rakenne. Periatteessa sieni on melkein pelkästään ohuita putkia, jotka luikertelevat edestakaisin tai tiettyyn suuntaan. Lisäksi on jonkin verran erilaistuneita pintarakenteita ja lisääntymiselimiä. Ei niillä ole mitään hampaita tai kukkia joita voisi vertailla lähilajien välillä. Sen takia voi olla vaikea erottaa sienilaji toiseta kun eroja ei juuri ole tai ei tiedä mihin rajaa niiden välistä vetäisi. Vaikka olisi kuinka samanlaisia sieniä, joskus sukulaisuus on kuitenkin aika kaukana: konvergentti evoluutio on termi.

DNA:ssa on tuntomerkkejä enemmän ja sen myötä on alkanut syntyä uusi lajijako ja uskottavampi sukupuu. Mutta ei se meitä tavallisia pulliaisia paljon auta ennenkuin on saatavana USB-porttin liitettävä kannettava sekvenssori, joka sevenssoi sienen näytepalasta, tietokone vertaa tuloksen verkon geenipankkeihin ja ruudulle ilmestyy sienen nimi: tämä on 96-prosenttisesti punakärpässieni. Ensimmäisiä sellaisia kotityökaluja on jo saatavana muutamalla tonnilla (mutta en mene takuuseen laadusta). Voi myös ostaa sienen ITS-sekvenssin. Parisen vuotta sitten hinta oli parikymppiä ja nyt luultavasti vähemmän. Tosin ei ITS yksinään välttämättä auta erottamaan kaksi lajia toisistaan, vaikkakin se on valittu sienten viivakoodiksi. Tarvitaan enemmän DNA-alueita kuten noissa artikkeleissa oli käytetty.

Määritys ryhmälajin nimellä on usein ihan riittävä tai ainut mahdollisuus meille amatööreille. Mutta ei se aina ole niin vaikea: meidän tavallinen kanttarelli on edelleen vain kanttarelli ja näillä näkymin niin pysyy. Mutta varma ei voi koskaan olla…


#11

Tärkeä lähde meikäläisen lajiston ja nimistön ihmettelyssä “kääväkkäiden” osalta on Aphyllophoroid fungi of Finland (Norrlinia 19, 2009), joka pitää olla hyllyssä, sitä ei ole sähköisenä olemassa. Nimistö, joka laji.fi:ssä on pohjana, on kaiketi sama kuin tuolloin käytössä ollut. Oletan, että laji.fi saadaan tässä kohdin piakkoin ajantasalle. Hytyköiden suomenkielistä nimistöä nimistötoimikunta on juuri ajantasaistamassa.

Kääväkäskatalookissa myhkyhytykästä on näemmä käytetty nimeä Exidia nucleata ja viittauksena on (Roberts 1998, Mycotaxon 69: 209-248). Kuitenkin vanhemmassa Nordic Macromycetes 3:ssa käytettiin nimeä Myxarium nucleatum.

Spirin et. al. eivät tuossa näytä ottavan mitään kantaa nimeen Exidia nucleata.

Kyse siis on eri nimistä (nucleata Schwein / nucleata Wallroth). Laji.fi:ssä suomenkielinen nimi myhkyhytykkä pitäisi kytkeä nimeen Myxarium nucleatum. En sitten osaa arvoida, mitä tekevät nimelle Exidia nucelata, jätetäänkö se hillumaan erikseen (koska nimi voi viitata ihan toiseen lajiin).


#12

Tartuin tuohon sticky-ajatukseen. Aloitin malliksi ketjun uusista tutkimusmustuloksista (helttasieniin liittyen), joka voisi toimia pinned-ketjuna. Vastaavat voisi olla muihinkin sieniryhmiin liittyen.