No kiitos paljon teille molemmille. Kahlasin noita Bellissimon linkittämiä artikkeleita ja huomasin että yksi kirjoittajista oli Helsingin yliopiston tutkija elikkä täällä sitten varmaan se paras ja uusin tietämys tästä sieniryhmästä. Artikkelit menivät kyllä aika lailla oman osaamiseni yli mutta todella mielenkiintoisia olivat silti ja niistä sai nyt vähintäinkin ymmärrystä siitä kuinka vaikeaa on vastata kysymykseen “Mikähän hytykkä kuvassa on?”, Näitä siirrellään taksonomian sisällä, yhdistellään ja splitataan ja eri lähteissä on sitten melko lailla eri tarkkuudella paneuduttu taksonomiaan eikä mitään yksiselitteisiä vastauksia saa, ellei nyt sitten satu olemaan juuri se tutkija joka näiden systematiikkaa paraillaan selvittää. Spirinin ja kumppaneiden artikkelissa kerrotaan että
As shown by morphological and molecular (ITS, nrLSU and tef1 sequences) evidence, the current concept of Myxarium nucleatum covers four species in the Nordic countries: M. cinnamomescens, M. hyalinum, M. nucleatum s.s. and M. populinum. These species are redescribed here, their nomenclature is discussed and all relevant names are typified. Exidia cartilaginea and E. villosa are typified and shown to be conspecific with the North American species E. candida. Based on morphological differences, E. cartilaginea is retained as a variety of E. candida. Exidia subrepanda is treated as a synomym of E. saccharina, and Heterochaete europaea as a synomym of E. thuretiana.
Itselleni riittäisi oikein hyvin Laji.fi taksonomia mutta siinäkin on pää pyörällä kun siellä myhkyhytykkä on Exidia suvussa nimella Exidia nucleata kun taas Spirinillä se on Myxarium suvussa ja siis siellä splitattuna useampaan lajiin. No Myxarium löytyy myös Laji.fi:stä ja siellä suvun nimi on myhkyhytykät ja yksi lajeista Myxarium nucleatum, näitä splitattuja ei siellä ole mutta muuten suvussa on paljon lajeja.
Tästä nyt sitten joutui ihmettelemään että onko Exidia nucleata ja Myxarium nucleatum sama laji tai miksi siis Laji.fi:ssä on molemmat, Onneksi Wikistä löytyi tällaista tietoa
The species was originally described by Karl Friedrich Wilhelm Wallroth in 1833, who found it growing on hawthorn in Germany. He placed it in his new genus Myxarium based on its visible white inclusions which he interpreted as spores.[4] Wallroth noted its similarity to Naematelia nucleata, but nonetheless described Myxarium nucleatum as a new species, using the same epithet.[1]
Lewis David von Schweinitz had previously described Tremella nucleata from the United States, a species that was later transferred to the genus Exidia by Burt. Many subsequent publications, summarized by Donk (1966) and Reid (1970), have discussed whether the European Myxarium nucleatum is conspecific with the American Exidia nucleata.[1][3] The consensus now seems to be that they are the same species, but this is based on morphological similarity not on comparing DNA sequences.[2]
Donk preferred the name Myxarium hyalinum (based on Tremella hyalina Pers.) for this species,[1] but most later authors have followed Reid in considering Tremella hyalina a nomen dubium (name of uncertain application) that might originally have referred to any whitish or transparent jelly fungus. Persoon had made no mention of white inclusions when originally describing the species.[3]
Current status
The species is still frequently referred to the genus Exidia,[5] but molecular research, based on cladistic analysis of DNA sequences, has indicated that it belongs in a Myxarium clade that is quite separate from the Exidia clade.[6]
Summa summarum, mielenkiintoista päästä kurkistamaan uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Tieto kuitenkin lisää tuskaa ja oma käytännön ongelmani näiden sienikuvien tunnistetietojen osalta ei tullut lähemmäksi ratkaisua vaan karkasi kaus kuin pilvet konsanaan. Kuvailen jonkin verran koulujen luonnontieteellisiin oppikirjoihin ja vastaaviin ja tunnistetiedot pitäisi olla virheettömiä, mutta sienten kanssa pitänee ehkä tyytyä sellaiseen melko oikeaan määritykseen ja sitten ehkä lisätiedoissa kertoa että taksonomia elää ja täsmällinen määritys edellyttää ties mitä laboratoriotutkimuksia tms., mutta raaka totuus taitaa olla ettei tällaista tietoa kaivata kuin sienitieteellisissä yhteyksissä.
Tuosta Mika _T:n vinkkaamasta Sienilehti-portaalista sen verran että tuhannet kiitokset. Se ei ole tullut vastaan mistään nettihakujen kautta elikkä en tiennyt että Sieni-lehden artikkelit löytyvät netistä! Miten se on mahdollista kun kuitenkin kohtuu paljon olen näitä googlaillut - ilmeisesti puusilmäisyys vaivaa tai sitten Googlet ei näitä indeksoi. Joka tapauksessa nyt aukeaa järkky määrä materiaalia jota lueskella.
Tähän liittyen ehdottaisin että kun en varmaan ole ainoa joka nettiä sienistä kaivelee ja missailee parhaat tietolähteet niin täällä voisi olla Sticky -osio johon voisi kopsata näitä parhaita linkkejä sienitiedon ääreen. Jos sellainen olisi niin mielelläni itsekin sinne kopsailisin täältä saatuja hyviä linkkejä.
