Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Helsingin Ala-Malmin sieniä 12.11.2021

Piti postata tämä jo aikaisemmin, mutta tietokoneongelmat estivät.

Pari viikkoa sitten katsoin Laji.fi:n kartalta sopivan lähellä olevia kohtia, joista ei ole yhtään sienihavaintoa. Valitsin yhden kohdan, jonne menin katsomaan mitä sieltä löytyy. Tarkka paikka on tässä, jossa taksonien kuvat ovat alkuperäisessä koossaan.

Paikka on pieni Longinojan varrella oleva puistomainen ja kumpumainen kohta, jossa kummun päällä on istutettuja melko nuoria hieskoivuja ja melko nuoria mäntyjä. Longinojan varrella kasvaa etupäässä tuomia ja raitoja ja sen sekä istutettujen puiden välimaasto on puutonta.

Ilahduttavasti sinne oli kuitenkin jätetty kolme eri-ikäistä kaatunutta raitaa paikoilleen, ja kahta kuvaa lukuun ottamatta kaikki lajit kasvoivat kyseisten raitojen maapuilla. Maapuut olivat alle 10 m:n päässä toisistaan, joten kaikki kuvat ovat noin 10 m:n säteeltä.

Kuvat on numeroitu, ja lajien määärityksistä saa kernaasti olla eri mieltä sekä joko tunnistaa tai ehdottaa nimeä tunnistamatta jääneille lajeille.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy yksi kaatuineista raidoista ja keskellä toinen. Takana näkyvät istutetun hieskoivut ja männyt. Longinoja jää kuvan vasemman reunan ulkopuolelle, jossa oli myös kolmas raidan maapuu, kuva 1:

Kuva 2. Sinityvihiippo. Paikalla oli tasan yksi männyn maapuu, ja sekin melko ohut. Sinityvihiippo oli sillä kuitenkin melko runsas:

Kuva 3. Tämä kotelosieni kasvoi hieskoivun maaoksalla, eikä minulla ole mitään käsitystä siitä, mikä se voisi olla. En myöskään tiedä, ovatko nuo punaiset pallukat jotakin kotelosienellä loisivaa sientä, vai mahdollisesti kotelosienen anamorfeja. Samaa sientä/sieniä olen ihmetellyt pariin otteeseen muuallakin:

Loput kuvat ovat raidalla kasvaneista sienistä.

Kuva 4. Lattakääpä:

Kuva 5. Raidankääpä:

Kuva 6. Etelänsärmäkääpä:

Kuvat 7-8. Tämän tulkitsin karvavyökääväksi, koska pillit ovat pyöreitä ja niitä on 4-5/mm:

Kuva 9. Tämän tulkitsin pikkukääväksi kasvualustan, värin ja pyöreiden pillien lukumäärän (tuoreena 3-4/mm) perusteella:

Kuva 10. Taulakääpä, lajin ainoa itiöemä näillä maapuilla:

Kuva 11. Keltanastakka:

Kuvat 12-13. Näitä täysin resupinaattisia tunnen huonosti, mutta värinsä puolesta voisi olla lohiorvakka. Kasvusto oli lähemmäs metrin:

Kuva 14. Joku resu, kasvustolla kokoa noin 30 cm. Kosketuskohta tummuu välittömästi, mutta muuten ei mitään värireaktiota:

Kuva 15. Tämä lienee purppuranahakka:

Kuva 16. Oksalaholakki:

Kuva 17. Nappikilpi. Tarkkasilmäisimmät huomaavat kuvassa myös sillä loisivan sienen Dialonectria diatrypicola jo ohimenneitä itiöemiä:

Kuva 18. Karvanahakka:

Erilaisia hytyköitä oli useita.

Kuva 19. Isoliuskahytykkä (Phaeotremella frondosa). Sen seuralaislajina on useimmiten karvanahakka, joka kasvoi samalla maapuulla erittäin runsaana:

Kuva 20. Pajuhytykkä, kuvassa ainoat löytämäni itiöemät:

Kuva 21. Nystyhytykkä:

Kuvat 22-23. Rustohytykkä. Näitä oli kaksi komeaa kasvustoa:

Kuvat 24-26. Opaalihytykkä. Tätä oli erityisen paljon ja erikokoisina kasvustoina. Tulkitsin tämän opaalihytykäksi värin ja koon sekä sen perusteella, että keräämäni näyte kuivui täysin sileäksi kalvoksi maapuun kappaleen pinnalle:

Aivan kaikkia sieniä en ehtinyt ennen pimeää kuvata. Kuvaamatta jäivät ainakin joku parhaat päivänsä nähnyt hytynupikka (Ascocoryne), punanäppy ja vuohenputkella loisiva Protomyces macrosporus, ja varmasti jäi joku sieni huomaamattakin.

Hei,

siinä kuva3:ssa näyttäisi olevan muutamia nectriamaisia palleroita yläosassa. Jos ne todellakin kasvavat sienellä, niin kyseessä voi olla jokin Cosmospora porukkaan kuuluva laji. Ne lyhistyvät kuivina.

t: Marja

Aika lailla samalla tavalla olisin kommentoinut kuvia.

Opaalihytykän osalta sen verran että olen löytänyt samanmallista herukoilta ja nimennyt ne myös opaalihytyköiksi nimellä Exidia thuretiana, mutta tässä Exidia/Myxarium porukassa on ollut isoja nimistösekaannuksia enkä oikein tiedä millä nimillä mitäkin valkoisia/vaaleita pitäisi kutsua. Niitä valkoisia/läpinäkyviä/vaaleita/vaaleanruskeita näkee aika paljon paraillaan maastossa.

Tästä voi hommelia selvitellä jos intoa riittää, harmittavasti kivat kuvat puuttuvat

Itse asiassa käytin juuri tuota Spirin & al. julkaisua yhtenä osana opaalihytykän määrityksessä. Sen julkaistu versio kuvineen on luettavissa täällä. Sen lisäksi kannattaa tutustua myös Spirinin & al. julkaisuun Myxariumeista ja muista samanlaisista sienistä, joka löytyy täältä.

Ja laitanpa vielä hyödyllisen linkin noihin Phaeotremelloihin, Spirinin & al. julkaisu sekin.

Ja vielä pikku-/sinikääpäryhmistä käyttämäni julkaisu.

Tuo opaalihytykkä on sinänsä outo, että se mainitaan kaikkialla herukoilta. Joka kerta, kun olen jossain nähnyt herukan, olipa se sitten puutarhassa, viljelypalstoilla tai luonnossa, niin olen tarkistanut sen niin herukankäävän kuin opaalihytykänkin toivossa. Ja niitä lopputalvesta loppusyksyyn tarkistettuja pensaita on kertynyt vuosien saatossa satoja. Kumpaakaan en ole koskaan herukoilta löytänyt (no jaa, herukankäävästä minulla on yksi havainto joko 1980- tai 1990-luvulta).

Cosmospora on sukuna minulle kyllä tuttu, mutta en minä tuota punaista sinne saa mahtumaan. Joku Nectriaceae se kyllä voisi olla.

Tässä oletettavasti sama sieni toisaalla ja hieman lähempää kuvattuna. Oletettavasti siksi, että tämä kasvoi harmaalepän maapuun oksalla:

Kuva 27.

Hei,

kyllähän tämä viimeisin kuvasi on “täynnä” jotain näppyjä ja ne kasvavat jollain tummalla, luultavasti jonkin sienen jäänteillä. Tuo oranssi, olisiko jotain anamorfia tms…

Cosmospora porukalla tarkoitin Cosmospora sensu Rossman eli siinä on monia sukuja. Cosmosporahan on rajattu lajeihin, jotka kasvavat käävillä tai Xylariaceae lajeilla.

Tämän kuvan lajilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kuvan 3 lajin kanssa…

Cosmospora porukka on vaikeaa ja vaikka löydänkin niitä useamman kerran vuotessa, jätän ne yleensä selvittelemättä. Lajin selville saamiseksi voi joutua tekemään ohuita leikkeitä (hyvä ettei kasvattamaankin ym.). Vaikka sain aikoinaan Lechatilta opastusta leikkeiden tekemiseen, olen siinä todella surkea eikä mikroskopistoni ole riittävän laadukasta hommaan.

t: Marja

Kiitos noista linkeistä. Tästä löytyy pari kuvaa opaalihytyköistä herukoilla

Itse en muilta alustoilta ole lajia löytänyt, mutta voi johtua osin siitä että näiden vaaleiden myxarium/exidia -lajien tuntomerkit olleet aika lailla kateissa. Opaalihytykän olen sitten uskaltanut määrittää vain siltä “klassiselta” alustaltaan.

Tuo herukoilla kasvava on kyllä ihan oman näköisensä elikkä en samanlaista ole muilta alustoilta löytänyt. Ei se ainakaan mikään Myxarium ole eikä mielestäni myöskään E. candida var. cartilaginea. Pitäisi varmaan yrittää skoopata näitäkin mutta kasvustot taitavat olla enimmäkseen steriilejä elikkä itiöistä ei varmaan saisi apuja?

Tarkastin 3/2020 lähimmät viljelypalstat (Kivinokka etc) ja kaikilta kolmelta palstalta löytyi herukalta tätä opaalihytykkää, taikka “herukoilta talvella löytyvää oman näköistänsä vaaleaa hyytelösientä”. Pari kertaa olen tuon jälkeen näitä pensaita kuikuillut, mutta ovat olleet tyhjää täynnänsä, elikkä kun kuivuvat olemattomiin ja esiintyvät lähinnä talvella, voi lajin varmaan aika helposti missata.

Itselleni on jäänyt epäselväksi opaalihytykän esiintyminen muilla alustoilla kun sen erottaminen E. candidan vaaleista muodoista ilman itiöiden mittaamista on minulla vähän hakusessa.

Rustohytykkä elikkä var. cartilaginea ei mielestäni ole kuvasi tapaan sinertävä taikka noin sileä mutta esiintyyköhän E candida var. candidaa elikkä vaaleaa versiota Suomessa? Itsekin olen tuollaisia hyvin vaaleita löytänyt joltain lehtipuun maapuilta, jäänyt vaan vähän epäselväksi olisiko opaalihytykkää vai ei.

.

  1. Todnäk suku Corticium.

  2. Näyttää haisusäämikältä (Scytinostroma portentosum), helppo määrittää mikroskoopissa, ja kuivakin näyte haisee vähän naftaliinille.

  3. Lakittomana ja aika ohuen oloisena voi olla myös pehmikkä.

@Henri_Koskinen Sekoitatko nyt rusto- (kaksi ylempää) ja opaalihytyköiden (kolme alempaa) kuvat, koska itse en näe rustohytyköiden kuvissa mitään sinertävää. Mutta kehitysasteesta riippuen se voi kyllä olla melko sileä ja nuorena ihan valkoinenkin. Tässä kuvia samalta harmaalepän maapuulta Koskelasta 23.10.2020:

Kuvat 28-30.

Tuota E. candida var. candidan esiintymistä Suomessa olen minäkin aprikoinut. Yksi mahdollinen ehdokas voisi olla 23.5.2021 haavan maapuulta kuvaamani sieni, mutta voi se olla täysin jotain muutakin. Se oli hyytelömäinen, halkaisijaltaan 3,2 cm ja alapinta kokonaan alustassa kiinni. Mahdollisesti ylitalviset tai muutoin vanhat itiöemät olivat pikimustia. Mutta oikeasti minulla ei ole hajuakaan siitä, mikä tämä voisi olla:

Kuvat 31-32.

@Pyry_Veteli Kiitos Pyry! Olin valokuvaamisen jälkeen matkalla vielä kauppoihin, joten tällä kertaa noista ei tullut kerättyä näytettä. Minulla on useampi kokemus siitä, kun minulle täysin tuntemattomat ja näytteeksi keräämäni sienet alkavat levittää ilosanomaansa hajun muodossa jossakin ostoskeskuksessa tai supermarketissa. Viisastuneena jätän kauppareissuilla monista sienistä näytteet ottamatta.

Varmasti käyn samalla paikalla toistekin, ja pitää silloin katsoa, josko samat sienet ovat näkyvillä.

Edit. Lisätty kuvien numerot kommentoimisen helpottamiseksi.

Ei kun kirjoitin vain epäselvästi. Tarkoitin että kuvissasi mahdollisesta opaalihytykästä on lajille ominaista sinertävyttä jota en rustohytyköillä ole havainnut, elikkä että tuo sinertävyys tukee ajatustasi opaalihytykästä. Nuoret rustohytykät voivat olla harmaanvalkoisia mutta eivät tietääkseni sinertäviä.

Jottei tämä olisi liian helppoa laitan tähän vielä yhden kuvan vertailuun. Kuvattu joltain lehtimaapuulta, siis ei herukalta

Tuumasin kuvatessa että voisi olla opaalihytykkä mutta nyttemmin kuva on nimettömien mapissa. Kuvaa kun katsoo niin hiipii mieleen sellainenkin outo ajatus että voisiko näillä olla jotain alba -muotoja. Ylempi lienee nystyhytykkä ja jos alemman kuvittelisi mustaksi voisi olla aika lailla nystyhytykän näköinen sekin.

Hauskan ketjun laitoit, nyt täytyy taas käydä näitä ihmettelemässä.