Kurkkasin parit viljelypalstat (Viikki/Fastholma/Kivinokka). Etsiskelin herukankääpää jota ei löytynyt, mutta muuta hauskaa löytyi. Suunnistin joka palstalla sinne ränsistyneimmälle herukalle ja kaikilta kolmelta palstalta löytyi lajia Pleonectria berolinensis. Siitä ei ole kuin pari kirjausta laji.fissä mutta ainakin tällä otannalla se vaikuttaa yleiseltä. Tuoreet ovat punertavia, vanhemmiten muuttuu ruskeaksi. Jälkimmäisen kuvasin samalta oksalta jo viime keväänä, punaisen pari viikkoa sitten.
Kaikilta palstoila löytyi myös opaalihytykkää ja kaikki löytämäni itiöemät olivat väritykseltään ja muodoltaan tuollaisia kuvien kaltaisia. Eivät siis valkoisia eivätkä mitenkään kauhean hyytelömäisiä. Ei välttämättä tule edes ensimmäiseksi mieleen hytykkä.
Tämän viimeisen löysin eilen Kivinokasta, siitä Herttoniemen kartanon vieressä olevalta viljelypalstalta ja siis herukalta. On niin erikoisen näköinen että ajattelin lajin löytyvän kuvastoista helposti mutta eipä tunnu löytyvän. Tai kaksi tuntematonta lajia tuossa varmaan on ellei satu olemaan saman lajin suvullinen ja suvuton muoto. Onkohan tuttu kenellekään…
4 tykkäystä
Hei,
olen tainnut itse olettaa, että tällaiset ekan kuvan löydöt herukalla ovat Nectria cinnabarinaa vaivautumatta sen enempään tutkintaan. Pitääpä vilkaista skoopissa, kun seuraavan kerran löytyy. Tällä lajillakin näyttäisi olevan synonyymejä ainakin Nectria berolinensis, Thyronectria berolinensis.
Voisikohan sovittaa lajia Godronia ribis (herukanpikari) noihin alempien kuvien mataliin,ruskeisiin kimppumaisesti kasvaviin? Kypsinä ja kosteina ne avautuvat ja paljastavat vaaleamman maljan sisäpintansa ja laji on ainakin näillä korkeuksilla yleisehkö kuolleilla herukan varsilla.
Marja
1 tykkäys
Kiitos Marja,
Godronia on aika hyvä ajatus. Kuvia suvusta on tosi vähän mutta itseäni alkoi pienen googlailun jälkeen kiinnostamaan toinen suvun herukalla viihtyvä laji, Godronia uberiformis, jolla olisi kuvaan mahdollisesti sopiva suvuton muoto eli nuo mustat sarvet.
Tuo berolinensis on vähän eri nimillä eri paikoissa mutta laji.fissä se on Pleonectrioissa. On tuollainen kuoppakeskustainen Nectria, aika oman näköisensä.
edit. Otin tuosta “sarvisienestä” näytteen kotikasvatukseen ja nyt kun kurkkasin pussiin niin sarvien päähän oli kehittynyt valkoisia nestepalluroita. Löysin myös MycoKeysta Petersenin kuvat sekä suvullisesta että suvuttomasta ja laji on tosiaan tuo Godronia uberiformis. Laji.fi:ssä siitä on yksi tuore havainto (Bellissimon) ja sitten vanhoja havaintoja 50 vuoden takaa.
1 tykkäys
Hei,
hienoa, että laji selvisi. Löytösi vaikuttaa hyvältä, mutta:
minulla alkoivat soida hälytyskellot päässä, kun muistelin nähneeni pihallani lahoavilla mustaherukan varsilla vastaavan näköisiä piikkejä, mutta olin jättänyt tutkimatta, kun oletin ilman muuta olevan G. ribisin alkuja. Kävin äsken katsomassa ja siellähän niitä oli vieläkin ja selviä suvullisen Godronian alkuja myös. Otin siitä tämän vuoden ekan näytteeni ja samalla sain aivan liian helposti 428. lajin kotelosieniluettelooni (hävettävän vähän siis).
Epäilen vahvasti, että tämä on taas yksi niistä lajeista, jotka kuuluvat ryhmään: overlooked (eli kerääjiä vähemmän kuin sieniä) 
Marja
Hei,
joo varmaan ihan superyleinen samaten kuin tuo P. berolinensis. Saattaa olla vain huonosti tunnettuja ja harvat ehkä jaksaa selvitellä tämmösiä. Tämä on tosiaan vain mustaherukalla kun G. ribis puolestaan ei ole mustaherukalla ollenkaan - tai näin ainakin Lassoe&Petersenin mukaan.
Aika kaunis ja erikoinen kuitenkin…
Hei,
pikkukotelosieniharrastus on maassamme aivan liian vähäistä… Varmasti osin juuri siksi, että määritysten saaminen löydöille on äärettömän vaikeaa. Vaatii melkoista sinnikkyyttä, periksiantamattomuutta ja kekseliäisyyttä löytää väyliä jatkaa harrastamista. Itselläni kävi onni löytää sienipolku.
Minulla on silti jäänyt vuosien saatossa satoja löytöjäni määrittymättä. Osin omaa laiskuuttani/“kiireitäni”. Jos ei ole käsitystä edes suvusta ja ei löydä omista (periaatteessa niukoista, mutta nykyisin käytännössä kirja/mappikaupalla) lähteistään mitään sopivaa, niin jotuu hakemaan apua. Aina en ole ehtinyt kuvata sekä makro-, että mikroskopiaa (joskus ei saa edes kelvollisia kuvia helposti) ja tehdä kyselyä ascofranceen. Eli jo kyselyn tekeminen vaatii paljon aikaa, Suomesta avun saaminen alkaa olla nykyisin aivan toivotonta. Harvoilla tutkijoillamme ei oikein ole aikaa määrittää kansannäytteitä ja nykyisin jopa meikäläisen hankalat tapaukset voivat olla liian työläitä. No, onpa käynyt jonkun kerran niinkin, etten ole saanut apua edes ascofrancesta. Lajin tunteva asiantuntija/harrastaja voi olla kyselyn aikaan esim. ylityöllistetty/matkoilla tms. ja viesti hautautuu nopeasti syvälle, enkä koe kohteliaaksi nostaa viestiäni ylemmäksi kyselemällä, että eikö kenelläkään todellakaan ole mitään käsitystä lajista…
Tällaiset foorumit, jotka kokoavat yhteen ainakin kansalliset harrastajat ovat hyödyllisiä. Valitettavasti kotelosienissä edes “sinnepäin” määrityksen saaminen voi silti harrastajien niukkuuden takia olla vaikeaa. Itse pyrin auttamaan sen vähän, minkä pystyn, sillä toivon näiden pienten ihanuuksien tulevan tutummiksi kansallemme.
Marja
berolinensiken käypä suku on nykyään Thyronectria. Se on yleinen tähän vuodenaikaan.
Hyytelö saattaa hyvinkin olla E. thuretiana mutta voisi olla jotain muutakin.
Viimeinen on varmaan G. uberiformis. Yleisyydestä en tiedä muuta kuin että kasvaa minun ja naapurin herukoilla.
2 tykkäystä
Kiitos Bellissimo. Tuo on se perushyytelö jota löytää yleisesti herukoilta. Joskus on valkoisempi, mutta ei ole lainkaan läpinäkyvä eikä hyytelömäinen eikä lehtevä. Samaa hyytelöä en ole muilta alustoilta löytänyt eli tämä on ihan omannäköisensä. Itiöemät eivät ole lainkaan läpinäkyviä eikä sisällä ole mitään mineralisoitumisia eli ei mielestäni Myxariumeja. Kolmas suku olisi olis Tremella/Phaotremella mutta sieltäkään en kyllä keksi mitään hyvää vaihtoehtoa tähän. Elikkä en keksi mitä vaihtoehtoja voisi tulla kyseeseen.
Tämän innoittamana piti tsekata pihalla olevia herukoita Saarijärvellä 
Hyvin samantapaisia mustia keiloja löytyi täältäkin viher/mustaherukalta. Aikaisemmin näitä on pitänyt lähinnä punanäpyn jäänteinä, sen kummemmin ajattelematta:
Ja joitain muita. Harmokupponen (Lachnella alboviolascens)?
Pikkuruinen mikä lie:
2 tykkäystä
Hei,
tuo vaalea ihanuus on todellakin harmokupponen. Alimmasta en saa selvää, onko pikari, nuijakas vai jotain ihan muuta.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että Godronia uberiformis menetti harvinaisuus statuksensa tämän viestiketjun myötä
Marja
1 tykkäys
Sen verran taustatietoa, että puutarhassa on ollut herukoita tod. jo lähemmäksi sata vuotta, välillä varsin huonolla hoidolla ja nyt hieman kesämökkimäisesti. Sillä voi olla merkitystä esiintymisen suhteen.
Tässä toinen kuva tuosta pienestä, parempaa ei oikein saa. Otin risun talteen ja purkkiin, jos kasvaisi tuosta vähän tai muuttaisi muotoaan:
Hei
Hienoja kuvia. Tärkeää :
Se että. Laji.fi:ssä ei ole havaintoja tai on vain muutamia, ei kerro mitään siitä edes onko lajia kerätty paljon tai onko se yleinen. Näkyy vain digitoidut näytteet ja no. pienet sienet ovat varmaankin digitointijonossa pääosin. Lisäksi yleisinä pidetyistä on yleensä juuri vähän keruita.
Yt. Tea
Kaippa tuossa täytyy luottaa punaiseen kirjaan.
Varmaan ryhmä/sukutasolla laji.fi:n havainnoista voi toisinaan päätellä jotain, mikäli tuoreempia havaintoja on kirjattu yksittäisiä enemmän.
Hei
Punaisen kirjan luokka lajille Godronia uberiformis, on NE, joka ei kerro muuta kuin, että lajin uhanalaisuutta ei ole voitu arvioida. On aivan mahdollista (kuten moni muu pieni sieni), että tämä laji saattaa olla elinvoimainen (LC) ensi kerran arvioitaessa. Arviointi tehdään noin kymmenen vuoden välein. Liekö Belliksen havainto omilta ja naapurin herukoilta ovat laji.fi:ssä jo?!
Naapurin sieni on kirjattu. Katsotaan josko ensi keväänä pääsisi sinne terra prohibitaan, niin kirjaan omankin, jos löytyy.
