Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Melkoisen outo, liekö edes sieni?

määritys

#1

Kuvattu Auroran puistossa Espoossa 16.09.2017. Näitä kasvoi muutamia ison kaatuneen kuusen pitkälle maatuneen juurakon koloissa. Tuon “sienen” leveys oli jotain luokkaa 25mm.


#2

Onpas mielenkiintoinen tapaus. Ei tule mieleen muuta kuin Defelexula, joka tietääkseni ei kasva Euroopassa. Netistä löysin sellaisen kuin Deflexula spuecei.

Olisi hyvä selvittää onko sen pinnalla basidioita vai onko se joku suvuton anamorfi.


#3

No haen sen huomenna kotihoitoon. Menee varmaan aika nuuskaksi irrotuksen ja kuljetuksen yhteydessä, on sen verran hauras otus, mutta katson miltä se mikroskoopissa näyttää ja otan parit kuvat…


#4

Kävin kurkkaamassa ja otin kuvan toisesta samassa juurakossa majailevasta yksilöstä. Tuon halkaisija on noin 40mm.

Kasvoi sitkeässä puussa eikä siitä saanut mitenkään nirhittyä sientä alustoineen mukaan joten sahasin kasvusta puukolla pikkusen mukaani. Oli yllättävän sitkeää tuo kasvustokin, ei ollenkaan haurasta.

Leikkasin kotona mattoveitsellä tuosta pikkuisen näytteen, kun ei ollut mitään kunnollisia välineitä, ja kuvasin sen mikroskoopilla 5X tasolla eli kuva-alan leveys on tässä 7 mm

Koostuu tuollaisista jänteisistä kimpuista eikä siinä näy mitään kovin kummoisia rakenteita.

Oton vielä yhden detaljikuvan isolla suurennoksella, kuva-alan leveys on 250 mikronia. Mitä lie nuokin banaanit…

Mihin taksonomiseen ryhmään tämä menee?


#5

Ei näy mitään suvullisia rakenteita, joten se on varmaan vain hyyfikimppu matkalla etsimään seuraava ruokapala (jos on lahottaja) tai hienojuuri (jos on ektomykkoritsanmuodostaja) jostain läheltä. Juurenkolossa voi olla niin kosteaa että hyyfit eivät ole huomannetkaan olevansa ilmassa, joten on muodustunut samanlainen rakenne ilmassa mikä normaalisti on näkymättömänä pilossa muussa substraatissa.

Lisäksi siinä näyttää olevan joku nematodi syömässä tai tulossa syödyksi. Jotkut sienet ovat oppineet pyydystämään nematodeja, varsinkin puussa kasvavat sienet tarvitsevat lisätyppeä niistä kun puu muuten on niin typpiköyhä.


#6

Kiitos!

Tuli pari uutta sanaakin joita oli hauska googlailla. Tuo banaani oli siis nematodi, uusi tuttavuus sekin, enkä tiennyt että sienet ovat saalistajia. Tuon banaanin läpimitta on alle 20 mikronia, aika pieniä ovat nämä matoset. Tiirailin vielä hieman tuota hyyfikimppua ja muutama detalji jäi askarruttamaan. Kun tulee sopiva hetki otan tuosta preparaatistani vielä parit lähikuvat ja laitan ne tähän ketjuun.


#7

Kävin vielä 21.09. kurkkaamassa paikkaa Auroran puistossa ja etsiskelin josko näitä löytyisi lisää. Löysin toisen vastaavan kasvuston samanlaisesta isosta tyvestä poikki menneestä kuusesta ja taas sieltä tyvipuun koloista. Etsin vielä lisää ja löysinkin vielä yhden kuusen maapuun jossa oli näitä kasvustoja, mutta tällä kertaa nuo kasvoivat kaarnattomalla rungolla. Paikka oli polun vieressä ja kasvupaikka ilmava.

Kaikki nämä kolme löytämääni kasvustoa ovat melko lailla täysin identtisiä - ihan kuin olisi joku Blistum - tyyppinen sieni, mutta googlaamalla ei kyllä löydy kuvaa mistään vastaavasta.


Sieniä loisivia sieniä
#8

Yksi laji löytyi joka olisi jo aika lähellä - Deflexula sprucei. Voisiko olla tuo…


#9

Ei Deflexula näin kylmässä viihdy. Mutta tuo näyttää nosevan jostain keskusmöykystä. Jos voisi selvittää mikä se on voisi vähän päästä eteenpään. Olisiko joku öttiäinen tms?


#10

Kävin taas kurkkaamassa tuota maapuuta ja samat “hyyfikimput” siellä elelivät entisen oloisina. Yhden otin lähempään tarkasteluun mutta mitään keskusmöykkyä ei löytynyt, oli vain näitä kimppuja vähän paksumpina ja tiheämmässä siellä keskellä. Olivat myös kovasti heikosti kiinni puupinnassa eli oli helppo irroittaa siitä. Ainoa muutos oli että niiden keskellä oli pieniä sinihaprakääpiä, jotka olin ehkä missannut viimeksi. Kun googlasin tuota sukua niin jotain samaa näissä voisi nähdä kuin nuorissa puuterikäävissä, mutta nämä taitavat mennä nyt ö-mappiin odottamaan jotain ahaa elämystä jota tuskin tulee.

Yhden kuvan luultavasti samasta “hyyfikimpusta” löysin, mutta määritystä vailla tuokin. Kasvoi suuren kuusen juurella kosteassa korvessa Espoossa.

http://www.vastavalo.net/fungi-kaunis-luonto-fungi-beautiful-syksyn-sienet-510073.html


#11

Onpa upeita mikroskooppikuvia! Vähän samannäköisiä rihmastojänteitä lykkäävät esim. Steccherinum fimbriatum, ripsikarakka ja Fibuloporia mucida, kolokääpä.


#12

Kiitoksia, yritin googlata näistä mainitsemistasi lajeista rihmasto/hyyfikuvia mutta ei löytynyt oikein mitään vastaavaa, mikä ei tarkoita ettei voisi olla joku näistä hyvinkin. Ainakin kahdessa tapauksessa lähiseuralaisena oli tuo sinihaprakääpä, täytyy seurailla mitä seuralaisia näillä yleensä on koska ei ilmeisesti, kuvien puuttumisesta huolimatta, mitenkään superharvinaisia tällaiset kasvustot kun kerran kolme esiintymää löysin parin tunnin etsiskelyllä, muun kuvauksen ohessa.


#13

Olen seuraillut näitä “hyyfejä” tai mitä lie ovatkin. Niitä löytyy edelleen isoilta kuusen maapuilta Auroran puistosta jokivarresta ja kaikki ovat melko lailla tismalleen identtisen oloisia. Kooltaan ne ovat 2 - 5 cm halkaisijaltaan, puolipallonmuotoisia ja hyvin siistejä ja kauniita “hyyfikimppuja”. Tämän kuvasin nyt 07.11 isolta kuorettomalta kuusen maapuulta

Kumma juttu että näin näkyvistä ja kauniista kasvustoista ei löydy millään ensimmäistäkään kuvaa netistä. Hieman mysteeri tämä minulle vielä on. Olen seuraillut mitä kääpiä näiden yhteydessä kasvaa. Kuvasin myös ensimmäisen löytöpaikan pari viikkoa sitten uudelleen. Hyyfeistä ei ollut enää jälkeäkään, mutta aika tarkkaan samoihin paikkoihin oli ilmestynyt sinihprakääpää. Vasemmalle on ilmestynyt puuterikääpää ja keskelle sinihapraa

Tuo sinihaprakääpä tuntuu olevan aina näiden “hyyfien” seuralaisena. Jos kysessä on jonkun käävän “hyyfit” taikka muoto niin sinihaprakääpä olisi hyvä vaihtoehto. En kuitenkaan ole löytänyt mitään kuvaa taikka mainintaa mistään tämäntapaisesta sinihaprakääpään liittyen.


#14

Kyllä tuossa on sinikäävän väritystä. Se lienee ryhmälaji, joka vielä odottaa selvitystä.

Ainakin pari Postia muodostavat anamorfeja: P. ptychogaster ja P. guttulata. Guttulatan anamorfi muistutta muistakseeni melko hyvin edellisen viestin valkoista tuppoa, vaikka on aika kauan siitä kun olen sen viimeksi nähnyt. Joten miksei sinikäävälläkin voisi olla, vaikka en ole nähnyt tai kuullut siitä.


#15

Olen ollut siinä käsityksessä että anamorfisia muotoja on vain kotelosienillä, pääasiassa. Yleensäkin näissä keskusteluissa suhtaudutaan anamorfeihin kovin “kevyesti”. Anamorfeihin olisi syytä suhtautua tutkimuksellisesti vakavasti, koska suurella osalla anamorfisista sienistä on vain suvuton kasvutapa.