Keräsin näytteen 04.10.2018 Träskändan puistosta ja tismalleen samasta paikasta mistä lajin ensi kertaa kuvasin 2017 syksyllä ja josta siis kuva ylimpänä
Lajia ei ole listattuna laji.fissä, mutta tässä on kartta-ainestoa muualta Euroopasta, mukana tuo Harrin löytö Bergenistä Norjasta. Kuten kartasta näkyy Ruotsista on paljon havaintoja, ilmeisesti laji on siellä tuttu harrastelijoille ja siksi runsaasti löytöjä.
Minulle tuo kaktussieni on tullut vastaan jo useampaan kertaan. Träskändan puistosta Espoosta olen löytänyt lajia kolmesta paikasta. Löysin sen myös Lemmenlaaksosta Järvenpäästä. Arvatenkin se on yleinen myös Suomessa mutta sitä ei tunneta kovin hyvin.
Tässä vielä Kaare Homblen kuvat
Tilachlidium brachiatum , determination confirmed. Conidia 3.5-6.5 x 1.3-2.0. See attached.
Tämän sienen olen löytänyt monta kertaa, viimeksi viime syksynä. Mutta en ole koskaan kuvannut sitä.
Kiitos tästä tietopaketista! Ensi kerralla menee kuvaukseen ko laji.
Varmaankin sama sieni. Näistä en nyt ole oikein muuta tietoa löytänyt kuin mitä tuossa yllä tuli jo esille. Itsekin olen noiden yllä mainittujen lisäksi löytänyt kuvasi kaltaisia tapauksia missä sieni selvästi loisii ilmeisesti jotain toista sientä, ja Harrin skoopattu näyte oli myös tällainen. Ehkä joku Suomessa tuntee lajin tai suvun taksonomisen tilanteen ja osaa kommentoida paremmin.
ei kaikki tuon näköiset ole automaattisesti samaa lajia. Itsellä on tällainen löytö Kainuusta ja määrittäjä on eestiläinen Irja Saar ja lajiksi tuli pseudonectaria tilachidinii
Kiitos tuosta tiedosta, taas selvisi vähän lisää tästä kaktussienestä.
Nuo ovat synonyymit siinä mielessä että Pseudonectaria tilachidinii on ollut teleomorfin nimi kun taas Tilachlidium brachiatum on ollut anamorfin nimi, mutta nykyään taidetaan käyttää enimmäkseen tuota T. brachiatumia yhteisenä lajinimenä näille. Olen kyllä näissä nimistöasioissa ihan Googlen varassa.
Näitä löytyy kyllä monenlaisina variantteina ja samantapaisia lajeja voi olla muitakin. Tässä pari omaa löytöäni joista ei ole skoopattu, ensimmäinen on Järvenpäästä ja toinen Espoosta. Olen löytänyt lajin myös Virtasalmelta eli ei mitenkään harvinainen, jos nyt kyseessä on näissä kaikissa yksi ja sama laji.
Nyt tuli mieleen, että olen mahdollisesti itsekin nähnyt tuon ja skoopannutkin. Se kasvoi kuusimaapuun rungolla ja luulin sitä vähän raihnaiseksi puuterikäävän kuromaitiöpalloksi. Ei ollut yhtä pumpulimainen vaan just tollai harvempi. Skopianäkymä ei kuitenkaan sopinut vaan se oli muistaakseni juuri noiden kuvien kaltainen.
Tuo muistuttaa kyllä jonkin verran puuterikäävän tuoretta kuromaitiöpalloa ja tuo skoopattu kasvoi ison kaatuneen kuusen juurakossa puuterikääpiä seuranaan ja itsekin tuumailin aluksi että se voisi olla puuterikäävän kuromaitiöpallo tai joku vähän poikkeava versio sellaisesta. On se kuitenkin aika lailla erinäköinen ja nimenomaan harsu eikä muutu itiömassaksi kuten kuromaitiöpallo vaan säilyttää muotonsa ja valkoisen värinsä kuukausia.
Näitä on tullut seurattua jo pari vuotta eräällä paikalla. Kasvavat ylivuotisilla/vanhoilla koivunkantosienen varsilla, tuoreissa ei ole havaintoa. Missä määrin tämä sitten loisii?
Eipä tuosta löydy paljoa tietoa ainakaan helposti. Lähinnä vain kerrotaan että että loisii muita sieniä ja kasvaa mätänevillä sienillä. Nyt kun tuon lajin on oppinut tunnistamaan eri kasvuvaiheissa on huomannut sen olevan aika yleinen loppusyksyn laji.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
