Tilachlidiumista on aikaisemminkin ollut täällä keskustelua. T. brachiatum ilmeisesti loisii useammalla sienilajilla, mutta itse en aikaisemmin ole tavannut sitä miltään muulta lajilta kuin hytyrypykältä. Tänään löysin sen myös karvasahaheltalta.
Itse olen tätä kaktussientä löytänyt pariltakin eri helttasieneltä. Yhteistä kaikille loisituille on se että ne kasvavat puulla ja yleensä (tai aina?) kuolleella kuusella. Useamman tuollaisen valkoisen pöheikön olen skoopannut ja kaikki ovat olleet kaktussientä. Helppo tuntea skooppissa itiöistä.
Aikaisemmat havaintoni ovat myös kaikki kuuselta, mutta nuo kasvoivat järeän koivun maapuulla.
Otanpa sanojani takaisin, koska muisti näemmä pätkii pahemman kerran.
Löysin arkistoistani yhden kuvan, jossa T. brachiatum kasvaa jollakin tunnistamatta jääneellä helttasienellä, joka kasvoi elävän(!) harmaalepän tyvellä.
Samoin seuraavat kaksi kuvaa on otettu samasta tuulen kaataman koivun juuristosta. Siinä ei edes näy mahdollista isäntäsientä, ja muistiinpanoihini olen kasvualustaksi laittanut “kasvoi ilmeisesti kuihtuneiden kasvien jäänteillä”. Voihan toki olla, että kasvualusta on koivun juuria, joissa on ollut joku sopiva mykorritsa, jolla sieni loisii. Tai sitten kyseessä voi toki olla joku muukin laji, en ole sen kummemmin perehtynyt Tilachlidiumeihin. Tästä sentään on näyte jossain nurkassa.
Suvussa Tilachlidium ei ole muita lajeja. Vietiin sekvenssidatan perusteella omaan monotyyppiseen sukuunsa. Tanskalaisten sivuilta on mainittu muutamia loisittuja lajeja: pökkelökääpä, kuusenkynsikääpä, talvivinokas ja suku Phellodon. Muualta en oikein löytänyt kuin tiedon että loisii sieniä, kasvimateriaalista ei löytynyt pikaetsinnällä mainintaa. Alimmissa kuvissasi näyttää hieman juurilta mutta voisko kuitenkin olla esim. jonkun hiipon jalkaa? Joskus kyllä näyttää ihan siltä kuin kasvaisi suoraan puusta. Täytyy yrittää vastaisuudessa katsoa tarkemmin josko se loisittu laji selviäisi.
OK. Katsoin pikaisesti ennen postausta Index Fungorumista, että siellä on 22 nimettyä Tilachlidiumia. En viitsinyt kuitenkaan tarkemmin katsoa, minne niiden mahdollisesti katsotaan nykyään kuuluvan tai onko jotkut synonymisoitu.
Hämärä mielikuva tuosta alimpien kuvien löydöstä, että kasvualusta olisi ollut vetistä mutta sitkasta ja käsin vaikea irrottaa maaperästä/puusta. Sormituntuma oli samanlainen, kuin kuolleissa ja hieman pakkasen puremissa heinien lehdissä, joita joskus joutuu poistamaan kuvauskohteen edestä ja ympäriltä.
