Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Kärsäkästä loisiva sieni?

määritys

#1

Kuvasin tämmöisen 25.06.2018 Virtasalmella.

Googlaamalla en löydä kuvia vastaavasta. Tutkiskelin tätä luonnossa luupilla ja myöhemmin kotona kuvasta ja luulen että tämä on jokin kärsäkkäästä kasvava sieni, mutta en ole kyllä varma tästä. Se näyttää enemmänkin joltain höytyvältä, esimerkiksi horsmasta, mutta se kyllä näyttää kasvavan kärsäkkäästä ja kuvaa suurentamalla näkyy että vastaavia pienempiä rihmastonalkuja/höytyviä on parissa paikassa muuallakin kärsäkkäässä.

loisittukarsakas125062018virtasalmivalmismini2

Itse kärsäkäs oli elossa mutta pystyi lähinnä vain liikuttelemaan tahmeasti raajojaan.

Onkohan tällaista loissientä edes olemassa ja jos on niin mikähän laji voisi tulla kyseeseen.


#2

Kuvassa on raitakärsäkäs, Cryptorhynchus lapathi. Molemmat hahtuvat ovat kiinni kitiinikuoressa; toinen peitinsiivessä, toinen etuselässä, eikä kummankaan kohdalla ole saumaa tms. aukkoa kitiinissä. Hyönteisillä loisivat sienet taas elävät juuri pehmytkudoksissa, ja niiden itiöitä laskevat rakenteet tulevat esiin pehmytkudoksen seinämistä, eivät kitiinikuoren läpi. Tämä näkyy hyvin mm. Entomophthora-suvun sienten tappamissa hyönteisissä, erityisesti kärpäsissä (sienen esimerkkilajina vaikkapa E. muscae).

Uskoisin siis, että nuo hahtuvat ovat pajujen siementen lenninhahtuvia ja ovat tarttuneet yksilöön sen luontaisesta elinympäristöstä eli raidasta. :slight_smile: Syitä jäykkään liikkumiseen en osaa arvailla, mutta nämä ovat vähäisen kokemukseni perusteella liikkumiseltaan luonnostaankin melko passiivisia otuksia.


#3

Kiitos Harry. Tuo mitä kirjoitat kuulostaa järkeen käyvältä. Hahtuvat ovat tosiaan kiinni kitiinikuoressa eivätkä pehmytkudoksessa mikä ratkaisee asian siementen hahtuvien puolelle. Olishan tuon voinut itsekin huomata…


#4

Vain pieni kommentti: On myös sieniä, jotka porautuvat kitiinikuoren läpi vaikka elävät pehmytkudoksessa. Laboulbeniales on sellainen lahko, jonka lajit muodostavat pieniä puikkoja siellä missä ne ilmestyvät esiin. Ne ovat tietyn muotoisia, lajikohtaisesti samanmuotoisista soluista koostuvia (ja sama solulukumäärä) eivätkä ole homemaisia, “muodottomia” kuten esim. Entomophthora-sukuiset sienet.


#5

Kiitos Bellissimo.

Minulla on kuvia näistä Entomophthora -suvun sienistä ja ilmeisesti useammasta lajista. Sitä on kuulemma pilkottu aika paljon, ainakin joissain taksonomioissa, ja kärpäsilläkin elää useita lajeja ja sitten on omansa monilla muillakin lajiryhmillä kuten vaikkapa kuoriaisilla ja torakoilla. Olen nämä kirjannut kaikki aikaisemmin kärpäshomeeksi E. muscae. Oliskohan tuossa suvussa jotain coll. nimikkettä (esim E. muscae coll.) jota näistä voisi käyttää. Vai olisikohan tuo E. muscae. riittävän oikea ainakiin kärpästen tapauksessa.


#6

Entomophthora-sukuisilla en tarkoittanut nimenomaan sukua vaan jotakin korkeampaa taksonista tasoa, joka ei ole vielä asettunut paikoilleen. Viimeisin tarjous parin kuukauden takaa on Entomophthoromycota, jossa taso on pääjakso. Siihen kuuluu ainakin parisenkymmentä sukua ja muutama sataa lajia.

Minullakin on niistä kuvia ja näytteitä mutta en ole yrittänyt määrittä kun kunnollista morfologista kaavaa ei ole löytynyt.


#7

Kiitos taas Bellissimo tiedonjyväsistä. Sain eräältä kanssaharrastajalta tälläistä tietoa kesällä

“E. grandis on isoilla syrffeillä, E. syrphi pienillä syrffeillä, E. muscae heimoilla Muscidae, E. schizophorae käyttää isäntänä myös muscideja joten muscidilla olevaa sientä ei voi yksiselitteisesti olettaa lajiksi E. muscae.”

Elikkä jotain kärpäshomeita saa isäntälajin perusteella lajilleen kait.