Tällaista asiaa pohdiskelen kun teen jatkuvasti kansalaishavaintoja erilaisista hyönteisten loissienistä.
Suurin osa lajeista näyttää puuttuvan laji.fi järjestelmästä. Tähän on varmasti monta syytä ja olisinkin kysellyt mitä syyt mahdollisesti ovat? Esimerkiksi Cordyceps-lajeja on löydetty Pohjoismaista vaikka mitä, mutta meillä täällä on listattu vain 6 lajia. Tämä on luonnollisesti vain murto-osa Suomen todellisesta lajimäärästä. Ymmärtääkseni määritys tai tarkemmin sanottuna skooppaus on joskus hankalaa näissä jos sieni esiintyy anamorfina muotona. Esimerkiksi tämä luolasta löytynyt tapaus pitäisi aika varmuudella olla Cordyceps tuberculata, mikä kasvattaa näitä pitkiä sarvia ja loisii vain perhosilla. Tämä toinen tapaus Entomophthora grylli taas loisii vain sirkoilla. Kumpaakaan lajia ei löydy listoilta.
Toki sienten kanssa kuten kaikki tiedämme on nykyään ongelmana tuo tieteen kehittyminen ja lajien splittaus lajiryhmiin. Esimerkiksi tuo hyönteishomeet eli Entomophthora-ryhmä on varsin monimutkainen. Sisältää joukon ilmeisesti aika spesialisoituneita lajeja, joille kelpaa ravinnnoksi vain joku tietty isäntälaji. Sitten on näitä loisikoiden anamorfeja kuten Beauveria bassiana, mille kelpaa lähes mikä tahansa isäntä. Olen jotain näitä tapauksia ilmoittanut tietokantaan havaintoina silti vaikka niitä ei listoilta löydy.
Saamasta puuttuvien lajien ongelmasta oli juttua lokakuun alussa täällä
Silloin Esko Piirainen kirjoitti näin:
"Lajitietokeskuksella on jo pidempään ollut suunnitelmissa parantaa sellaisten taksoneiden havaintojen löytymistä, joita ei ole Lajitietokeskuksen taustalla olevassa taksonomiassa. Lajitietokeskuksen taksonomia keskittyy pääasiassa ‘suomalaisiin’ taksoneihin (nisäkkäistä, linnuista maailman luettelot).
Tavoite on hyödyntää GBIF ja Cataloque of Life+ globaalia taksonomiaa siten, että meille tuntemattomia nimiä haetaan GBIF:n taksonomiasta, luodaan meille automaattisesti heiltä löytymällään nimellä taksonikäsite ja liitetään automaattisesti luotu taksonikäsite Lajitietokeskuksen taksonomian alinpaan taksoniin, joka meiltä GBIF taksonin puusta löytyy.
Esim jos meillä ei ole lajia “Gumprhus murphus” mutta GBIF tuntee sen, luomme taksonin “Gumprhus murphus” ja tutkimme löytyykö meiltä sen vanhempaa “Gumprhus” ja jos ei löydy, luomme senkin ja tutkimme löytyykö sen vanhempaa “Gumprhuslarius” ja koska löytyy, liitämme luodut suvun ja lajin siihen.
Tämä tapahtuisi automaattisesti kaikille tuntemattomille havaintonimille joka yö.
Seuraava askel tässä prosessissa on koodaustekninen. Meidän pitää siirtää lajinimihaku käyttämään samaa hakumottoria kuin muun taksonomiatiedon hallinnassa käytetään (koska muuten näitä automaattisesti luotuja nimiä ei löytyisi nimihaun ehdotuksista). Toivoimme pääsevämme tämän pariin jo monta kuukautta sitten, mutta nyt näyttäisi siltä, että n. 2-4 vko:n päästä avautuu sopiva hetki jatkaa työtä asian parissa."
Toivottavasti tätä ei ole haudattu hiljaisuudessa vaan on paraillaan työn alla?
Kuitenkin seuraavana jonossa… Toivottavasti pian saadaan ulos uusi tiedote, jossa kerrotaan mitä nyt tapahtuu ja mitä seuraavaksi. Tässä edellinen: Lajitietokeskuksen kehitystiedote 9/2020 | Uutiset | Suomen Lajitietokeskus jonka “Työn alla” osiosta osa on edelleen työ alla, mutta on muutama valmistunutkin.
Just tällä hetkellä meitä työllistävät välttämättömät siirrot vanhenevista palvelin- ja kieliversioista uudempiin.
Sieniä on lähes 8000 listattu. Oletko katsonut eri suvuista, joihin Cordyceps-lajeja on siirretty? Koko ajan tulee uusia lajeja/lajikäsitykset muuttuvat. Meillä ei ole myöskään aktiivista loisikoiden tutkijaa. Sienten osalta suomalaisiksi lajeiksi päätyy tutkitut/määritetyt lajit. Emme listaa suomalsiksi lajeiksi, kuin sellaisia jotka varmistettuja. Luettelo ei ole vain lista nimistä ja sitä ylläpitää asiantuntijat. Havaintojen haettavuuden tueksi on kaavailtu laajaa nimistöä (toteutuu tuonnempana). Tästä voi katsoa mitä Esko Piirainen on asiaan vastannut. Uudet havainnot eivät tietenkään automaattisesti mene suomalaisten taksonien listaan. Havaintojen todentaminen / varmistaminen/ näytteiden määritys täytyy toki ensin tehdä. Listamme ei ole pelkästään nimiluettelo. Sienilajeja listoillamme lähes 8000, joten on aivan selvää, että moni asia ottaa aikansa. Kaikki muutokset tehdään nk. käsin. Havaintosi on tallentunut ja ne on löydettävissä, kun niitä hakee esim. talletetuilla nimillä (muitakin tapoja on). Lisää tietoa asiasta täältä, kannattaa lukea: laji.fi/teemat/Suomen lajien luettelo/lajiluettelo 2019/johdanto ja kuvailutiedot (https://cdn.laji.fi/files/checklists/2019/Lajiluettelo2019_Checklist2019.pdf). Jos tarjolla on tutkittua/varmistettua tietoa loisikoista ja lajeja/sukuja on tarpeen lisätä, laitatko tietoa minulle s.postitse: tea.vonbonsdorff@helsinki.fi
Cordyceps tuberculata on nykyisin: Akanthomyces tuberculatus (Lebert) Spatafora, Kepler & B.Shrestha (lisätty, näkyy huomenna). Entomophthora grylli Zygomycota, uupuu meiltä juuri isojen nimistömuutosten vuoksi. Lajia ei ole ainakaan Ruotsin eikä Tanskan listoilla. Tea
Kiitos paljon viesteistä kaikille. Tiedostan kyllä että vain ns varmistettuja lajeja on tapana lisäillä.
Itse kerään hyvin mielelläni näytteet näistä, mikä ehkä voisi johtaa varmistukseen. Perhoset olisi vieläkin tarjolla näyteputkilossa jääkaapissani. Mutta siihen näytteeseen pitäisi löytää määrittäjä. Usein sekään ei riitä, näyte saattaa jäädä pölyttymään yksityisen henkilön tai laitoksen pöydälle Tätä on tapahtunut. Se on harmi jos meillä ei Suomessa löydy loisikoiden asiantuntijaa tällä hetkellä. Voisiko määritystyön kenties delegoida lähettämällä näytteet (tai kuvat itiöistä ym) ulkomaan määrittäjille? Lajista Entomophthora grylli en ole kerännyt näytettä mutta se onnistunee helposti tulevana kesänä. Tiedän paikkoja missä sieni esiintyy, tai on ollut lähes vuosittain. Tea, voin kyllä jatkossa meilata uusista löydöistäni vaikka suoraan sinulle. Ja näytteet tosiaan mieluusti postitan vaikka maailman ympäri, kunhan tiedän osoitteen minne lähettää. Turun yliopistolle olen toisinaan vienyt mutta sielläkin on kiirettä pitänyt ja ilmeisesti paljon töitä pienellä porukalla. Tuossa sukujen siirtämisessä ei aina tahdo pysyä mukana! Tuotakaan en huomannut että Akanthomyces on uusi nimi perhosloisikalle. Kiva kuulla että myös laji.fi suhtautuu myönteisesti tai myönteisen varovasti Suomelle uusiin lajeihin ja niitä voi ilmoittaa.
E. grylli ei ole Entomophthora vaan Entomophaga nykyään. Ja Zygomycota on parasta unohtaa kokonaan. Sitä on käytetty niin monella tavalla, että kukaan ei voi tietää mitä sillä tarkoitetaan millonkin. Entomophthora kuuluu Entomphthoromycotaan tai ehkä mieluummin Zoopagomycota/Enetomophthoromycotinaan.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Tätä on tapahtunut. Se on harmi jos meillä ei Suomessa löydy loisikoiden asiantuntijaa tällä hetkellä. Voisiko määritystyön kenties delegoida lähettämällä näytteet (tai kuvat itiöistä ym) ulkomaan määrittäjille? Lajista Entomophthora grylli en ole kerännyt näytettä mutta se onnistunee helposti tulevana kesänä. Tiedän paikkoja missä sieni esiintyy, tai on ollut lähes vuosittain. Tea, voin kyllä jatkossa meilata uusista löydöistäni vaikka suoraan sinulle. Ja näytteet tosiaan mieluusti postitan vaikka maailman ympäri, kunhan tiedän osoitteen minne lähettää. Turun yliopistolle olen toisinaan vienyt mutta sielläkin on kiirettä pitänyt ja ilmeisesti paljon töitä pienellä porukalla. Tuossa sukujen siirtämisessä ei aina tahdo pysyä mukana! Tuotakaan en huomannut että Akanthomyces on uusi nimi perhosloisikalle. Kiva kuulla että myös