Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Kaksi kääpää nimeä vailla + kaksi lisää

Kävin alkuviikosta Sipoon Kummelbergenillä etsimässä kääpiä. Parin tunnin kävelyllä löytyi mm. 7 esiintymää ruostekääpiä ja 3 esiintymää rusokantokääpiä, elikkä vanhaa kuusivaltaista metsää jossa paljon lahopuuta ja myös massiivisia haaapoja + jokivarren hienot tulvaniityt.

Kaksi kääpää jäi toistaiseksi nimeä vaille.

  1. Kuusen maapuulla. Tulkitsin että vanhojen kuusenkynsikääpien päällä. Täysin resua, tuolla tavalla hieman epämääräisiä suht kookkaita läikkiä kynsikääpien päällä muutaman metrin alueella maapuun kyljessä. Näyte on kuivunut pillien osalta hopeanharmaanruskeaksi, pohjamalto pysynyt aika vaaleana. Selvä mausteinen tuoksu mutten osaa sitä kyllä kuvailla, varanenän mielestä jotain suklaarusinaista tuoksua.

  1. Jokivarren tulvaniityllä oli massiivinen haavan maapuu jonka kyljessä/alapinnalla oli laajalti tätä kääpää. Osin kääpä oli jäänyt kevättulvien alle mutta osa oli pysynyt pinnan yläpuolella ja näistä siis kuvat. Kuivanäytteessä ei ole oikein mitään selvää tuoksua. Pillistö on muuttunut kuivuttuaan ruskeaksi mutta pohjamalto on pysynyt aika vaaleana.

Mistähän suunnasta näille voisi etsiskellä nimiä?

Laitanpa tähän ketjuun kaksi kääpää lisää Träskändan puistosta Espoosta tältä päivältä.

  1. Kuvasin tämmöisen puistosta viime keväänä

Jäi vähän auki olisiko rytö- vai rosokääpää. Tarkistin paikan tänään ja löytöpaikan vieressä oli vanha tammen maapuu jonka kyljessä kasvoi laikku jotain raspimaista kääpää.

Tätä kovasti mallailen rosokääväksi. Rytökääpä on tuttu mutta rosokääpää en ole koskaan nähnyt joten hieman epävarmana tässä olen.

  1. Yhdellä puistopuun pöllillä joka oli luultavasti lehmusta oli laaja valkoinen resu. Pöllin alapinnalla se näytti tältä

Pöllin päässä sahauspinnalla tältä

Ja tässä vielä lähikuva

Tästä mallailisin hieman epävarmana kittikääpää.

Ykkösviestin lajeista sen verran että jos 1. on kuusenkynsikäävän seuraajalaji niin vaihtoehtoja ei kait ole kovin montaa. Voisiko olla kuusensitkokääpä? Ykkösviestin laji 2. sopisi ainakin ekologian puolesta kait mesipillikääväksi, mutta nuo kummatkin lajit ovat harvinaisia enkä ole niitä koskaan nähnyt joten ihan arvauksista on kyse. Luultavammin jotain yleisempiä lajeja, en vaan oikein keksi hyviä vaihtoehtoja.

Tarjoaisin tuohon haavalla kasvavaan vähän epävarmana kittikääpää (Ceriporiopsis aneirina). Oma löytöni kasvoi kanssa paksun haapamaapuun sivulla ja alla ja sitä oli samaten laaja kasvusto.

Olivatko nuo kaksi alinta Träskändan kääpää niiltä isoilta poppelipölleiltä jotka ovat lähellä Träskändan puistotietä joen luoteispuolella, lähellä jokea kävelytien kaarteen ulkopuolella? Jos ovat niin kyseessä lienee hiukan harvinaisempi tapaus, pallekääpä (Oxyporus obducens). Tästä on kyllä yksi aiempi keskustelukin täällä laji.fi:n foorumilla.

  1. Kuusenkynsikääpien päällä kasvava: Ihan varteenotettava vaihtoehto on tuo Kuusensitkokääpä – (Antrodiella parasitica). Toinen voisi olla Routakääpä (Skeletocutis carnegrisea) sekin kasvaa kuolleiden Kynsikääpien päällä/vieressä

  2. Mesipillikääpä voisi olla, vähän kärsinyt yksilö.

  3. Varsinkin siinä toisessa kuvassa oleva…voisikohan mennä orakkaiden puolelle? Kermaraspikka (Basidioradulum radula) ?

Kiitos Mikko ja Juuso.

Mikko tuo 4. on nimenomaan noilta mainitsemiltasi pölleiltä. Siinä on vierekkäin poppelia ja lehmusta pölleinä elikkä näiltä löytyy sekä poppelihelokkaa että lehmuspikaria. Luin nyt tuon aiemman keskustelun pallekäävästä + kääpäoppaan selostuksen ja googlasin vähän lisää. Löysin myös aivan identtistä kuvaa ja jos Matti Kulju on tämän jo detannut niin pallekääpä tämä sitten on. Kiitos, itse en olisi tätä kyllä keksinyt.

Juuso tuo 2. elikkä jokivarren tulvaniityn haavan maapuulta kuvattu oli minullakin ensin ajateltuna kittikääväksi. Kääpäoppaan biotooppikuvaus sopi kuitenkin niin täydellisesti mesipillikääpään ja lisäksi alueelta on ilmoitettu ammattiaineistossa mesipilliä joten ajattelin vähän kokeilla saisiko laji kannatusta. Kääpien skooppaus ei ole minulla mitenkään hallussa enkä löytänyt itiöitä pikatutkailulla. Oli sen verran sekavaa skooppikuvaa että ajattelin kysäistä suosilla apuja. Nämä ylivuotiset on vissiin myös aika hankalia skoppattavia noviisille. Mesipilli/kittikääpä varmaan kuitenkin pari josta laji tähän löytyy… olettaisin.

Näiden valkoisten resujen kanssa on kyllä meikäläinen aika ulapalla.

Kääpäkirjan perusteella ykköskuvaan vielä yksi ehdotus. Kuusenkynsikäävän kanssa näyttää kasvavan myös kuultoludekääpä (Skeletocutis kuehneri). Routakääpä ei kaiketi ole noin selvästi resupinaattinen.

Kiitos Ossi. Tuo 3. jonka kakkoskuvasta mietit kermaraspikkaa. Kyselin sen ykköskuvasta aiemmin ja itse mietin nimenomaan tuota kermaraspikkaa. Tässä asiantuntijakommentit siihen

Nyt lähdin tuota hakemaan ja kun vieressä oli tammella tuo “raspikka” niin voisi olla luultavaa että samasta esiintymästä on kyse. Tämän kakkoskuvan hampaat eivät ole mielestäni talttamaisia kermaraspikan tapaan, mutta rosokääpää en tosiaan ole koskaan nähnyt.

Kyllä se Routakääpäkin voi olla aivan resu. Ohessa esimerkki siitä (M.Kuljun määritys).
Mutta eihän noista pinnanmyötäisistä saa täyttävarmuutta kuin mikroskoopissa. Mielenkiintoista siitä huolimatta näitä pohtia…

Sen verran hieno paikka tuo Kummelbergen että kävin siellä hetimiten uudestaan ja etsiskelin näitä kuusenkynsikäävän seuralaisia. Tuota “kuusensitkokääpää” ei löytynyt uusia esiintymiä mutta rusto- ja routakääpiä löytyi pari esiintymää. Routakääpiä oli sekä lakillista että melko lailla resupinaattista versiota. Näillä oli kuitenkin selkeä valkea reunus toisin kuin tuolla “kuusensitkokäävällä”. Laitanpa tähän pari kuvaa näistä ja vertailuksi vielä kolmanneksi kuvaksi rustokäävän samalta paikalta. Routakäävät kasvoivat kuusenkynsikääpien päällä/yhteydessä, rustokääpä itsekseen.

Yhdelta haavan jo miltei kuorettomalta maapuulta löytyi kyljestä tällainen kääpä

Samalta maapuulta löytyi alapinnalta tämä. Näiden kanssa olin pikkusen pihalla mutta testasin KOHilla ja tuli musta värireaktio joten kait Phellinuksia sitten ja näistä täytynee olla raidankääpä?

Valkoiset kynsikäävän päällä eivät tässä tapauksessa mahdollisia määrittää kuvasta. Skoopissa Antrodiella ja Skeletocutis yleensä mahdollista erottaa ilman itiöitäkin (tarkkaan pitää katsoa itiökannat, ja erilainen rihmastorakenne). Ja myös maastossa: A. parasitica on hyvin kova, S. carneogrisea ja S. amorpha rustomaisen notkeita, ja jälkimmäisillä on se lupilla tai silmälläkin erottuva “rusto” eli paksu sitkeä pohjamalto puuta vasten poikkileikkauksessa.

Sitten pitää se sanoa, että jos tuosta kuvasetistä olisin saanut vain lähikuvan pilleistä eteen, niin olisin heti sanonut että Antrodia sinuosa. Se on myös ihan yleinen kuusella, ja voi kasvaa tuolla tavalla laikkuina (eritoten alussa), ja kynsikääpien sekaan se saattaa sattua kun tulee usein hiukan myöhemmin lajien sukkessiossa (ilman sen vahvempaa seuralaissuhdetta). Sinuosalla toki se omanlaisensa haju.

Haavalla mesipilli ja kittikääpä vaikeita erottaa maastossa, tuo voi olla kumpaa vain. Skoopissa jos löydät tukirihmoja, niin sitten ei voi olla kittikääpä, joka on monomiittinen.

Phellinus haavalla on haavankääpä P. tremulae, kaatuneilla puilla tulee oman aikansa noita joiden lakki ei ole tyypillisesti muodostunut.

Kiitos Pyry, Tuosta kitti/mesipillistä ei tosiaan itiöitä löytynyt mutta pari skooppausta tein enkä löytänyt mielestäni muuta kuin monomiittistä rakennetta. Kirjaan tämän suosiosta kittikääväksi. Kummelbergenillä tulee varmasti käytyä syksyllä uudestaan ja tuo esiintymä on helppo tarkastaa, katson sitten tuoreesta itiöt.