Kaksi kääpää Espoon Träskändasta

Kummatkin kuvattu 28.09.2018 Träskändan puiston metsäpuolelta. Näytteitä ei näistä ole.

Tätä olen mallallut karvaskääväksi (Postia stiptica). Maisteleminen unohtui mutta muuten tuntomerkit vastaavat aika tarkkaan kääpäkirjassa mainittuja ja kasvoi kuusen kannolla.

Tästä en oikein keksi muuta kuin jonkun vyökäävän mutta ei oikein sovi pinovyökääväksi eli onkohan vyökääpä ollenkaan?

Hei!

Tuo ensimmäin ja seuraava kuva lienee samasta kohteesta, määrittäisin sen Liitukääväksi (Tyromyces chioneus). Voi se tietysti olla jotakin muutakin! Viimeisten kuvien kääväksi ehdotan tuoretta valkovyökääpää (Trametes pubescens). Joskus olen nähnyt sitäkin tuon näköisenä.

1 tykkäys

Jos ekat kuvat kerran ovat kuuselta, on karvaskääpä ihan todennäköinen muttei varma. Postia sukuna on sellainen, että melkein aina pitää skoopata.
Jälkimmäinen vaikuttaa pinovyökäävältä yläpinnan värityksen takia.

1 tykkäys

Oliko muuten tuon jälkimmäisen käävän mallon rakenne sellainen kuin vyökäävillä (säikeisen sitkeä) vai jotain muuta (hyvin sitkeä tai vaihtoehtoisesti hyvin pehmeä)? Mietin esimerkiksi sitkokääpää tai jotain Postiaa

Kun käyn seuraavan kerran Träskändassa käyn kurkkaamassa onko tämä vielä hengissä. En repinyt kääpää joten en osaa sanoa säikeisyydestä mutta se oli pehmeä ja taipuisa ja yläpinta oli sellainen todella sileä eli ei nukkainen taikka karvainen. Oli kooltaan myös aika pieniä, parisenttisia. Se ei luonnossa vaikuttanut yhtään pinovyökäävältä, mutta tosiaan kun kääpäkirjaa selailin niin en itsekään oikein muuta keksinyt. Postia suvussa on pari tämän tapaista joita kyllä katselin, esim harmo ja balsami. Sitkokääpää ja harmokääpää pitäisi kumpaakin esiintyä suht yleisenä alueella, mutta kumpaakaan en ole vielä onnistunut tunnistamaan eli outoja lajeja minulle. Sitten on vielä pari minulle outoa kääpää Trametes suvusta joita vähän katselin.

Jotenkin alkaisi tuntumaan sitkokäävältä… se voi vaikuttaa näennäisesti pehmeältä ja taipuisalta, mutta jos sitä yrittä alkaa repimään sitä on tosi vaikea saada palasiksi. Samalla puulla on tyypillisesti vanhaa taulakääpää

Pienehkö koko ja sileys sopisivat myös hyvin sitkokääpää. Tuo pillistökuva siis lienee otettu ilman että sientä on irroitettu, esim. kääntämällä alusta?

On se kyllä irroitettu mutta en yleensä irrota repimällä vaan hienolla kääntölinkkarillani veistän enkä nyt kyllä muista yhtään irtosiko helposti vai ei. Mutta kiitos paljon avusta, käyn tuon vielä kurkkaamassa samalla kun bongaan sen pallekäävän.

Sitkokääpäkin se voi olla. Eipä tullut mieleen se vaihtoehto kun lakit vaikuttivat isoilta. Mutta kun vertaa mittakaavaa noihin sammaliin, niin hyvinkin ulkonäkö sopii sillekin. Muista haistaa, tuoreena pinovyökääpä haisee kuin raaka kala. Molemmat lajit ovat sitkeitä.

Ensimmäisessä kuvassa olevaa ehdotan lapakääväksi. Itsellä on muutama, lapakääväksi varmaksi määritelty, samantaiselta ryhmältä kuusen kannon tyveltä.

Kiitos Kari, nämä valkoiset Postiat eivät taida selvitä muuten kuin skooppaamalla. Täytyy varmaan etsiä vielä tämäkin ja maistaa sitä.